Pohjoismaisen Kennelunionin puheenjohtajakaudella saatiin paljon aikaan

- PKU-maiden yhteistyö on ehkä entisestään tiivistynyt, ja monissa asioissa yhteisen näkemyksen saavuttaminen on ollut helpompaa kennelliittojemme välisistä eroista huolimatta. Tänä aikana myös liittojemme toimihenkilöt ovat tavanneet entistä enemmän. Esimerkiksi markkinoinnin ja viestinnän, IT:n ja lakimiesten tapaamisista on ollut paljon hyötyä jokapäiväisen tekemisen tasolla. Se puolestaan heijastuu kokonaisuuteen positiivisella tavalla, hän toteaa.

Pohjoismaisen yhteistyön tavoitteena on yhdenmukaistaa näyttely- ja koesääntöjä sekä ohjeita helpottamaan jäsenten osallistumista erilaisiin koiratapahtumiin Pohjoismaissa. Myös koirien jalostukseen ja kasvattamiseen liittyvien edellytysten yhdenmukaistamisen esimerkiksi terveystutkimusten kohdalla helpottaa yhteispohjoismaista koiramateriaalin käyttöä yli rajojen. Kaiken kaikkiaan eri tasoilla tiivistynyt yhteistyö nopeuttaa tiedonvaihtoa ja päätöksentekoa kennelliittojen jäsenten eduksi.

Suomen PKU-puheenjohtajakaudella on otettu Suomen ja Ruotsin Kennelliittojen aloitteesta käyttöön tämän vuoden alusta pohjoismaiset NORD-näyttelyt. PKU-työryhmän lyhytkuonoisten rotujen työryhmän raportti valmistui keväällä 2017 ja yhteistyötä näiden rotujen terveyden edistämiseksi on jatkettu. Puheenjohtajakaudellamme on myös laadittu yhteiset ohjeet pohjoismaisten rotujen risteyttämiselle ja perustettu yhteinen Rally Toko -toimikunta.

PKU on kansainvälisesti merkittävä vaikuttaja

PKU:n yhteinen panos FCI:n sääntöjen ja toimiohjeiden uudistamisessa nykyvaatimuksia vastaavaksi, tai ainakin lähemmäs, on ollut merkittävä, painottaa Anttinen.

- Sääntöuudistustyössä kaksi kahdeksasta FCI:n puheenjohtajan nimittämässä sääntötyöryhmässä edusti Pohjoismaita. Työryhmässä oli lisäkseni puheenjohtajana Tanskan Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Jörgen Hindse.

FCI:n uudet säännöt hyväksyttiin järjestön ylimääräisessä yleiskokouksessa Brysselissä elokuussa 2018.

- Hyvän ja tiiviin yhteistyömme ansiosta painoarvomme FCI:ssa on suurempi kuin lukumäärämme edellyttäisi. Suurina kennelharrastusmaina Ruotsi ja Suomi ovat myös merkittäviä FCI:n toiminnan rahoittajia. Välimeren maiden kennelliitot ovat ”matkineet” meitä ja perustaneet samantyyppisen yhteenliittymän, kertoo Anttinen.

Koiraharrastuksessa on Pohjoismaissakin maakohtaisia eroja

PKU:n työvaliokunnan ja hallituksen sihteerinä Suomen puheenjohtajakaudella toiminut Kennelliiton kansainvälisten asioiden vastaava Sampo Miettinen on myös tyytyväinen PKU-yhteistyöhön aikaansaannoksiin. Tärkeimmiksi asioiksi hän listaa yhteispohjoismaiset näyttelysäännöt, FCI:n uudet säännöt Pohjoismaiden kennelliittojen välisen tiivistyneen yhteistyön ja yhteishengen.

- Vaikka muu maailma usein mieltää Pohjoismaat yhdeksi yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, ja meillä paljon yhteistä onkin, niin erojakin löytyy. Kennelliittojen näkökulmasta yhteistä on esimerkiksi erilaisten pohjoismaisten arvokilpailuiden säännöt ja järjestämisohjeet sekä näyttelysäännöt.

- Maakohtaisia eroja on monessakin asiassa, koska kyseessä on kuitenkin harrastus. Esimerkiksi koekäytäntöihin saattaa vaikuttaa se, että jotain villieläintä ei löydy koko maasta, tai lainsäädäntö saattaa estää joidenkin rotujen osallistumisen kokeisiin, kilpailuihin ja näyttelyihin, kertoo Miettinen.

Hänen mielestään pohjoismaisten kennelliittojen yhteistyö on erityisesti viime vuosien aikana tiivistynyt hyvin paljon. Vaikutukset ovat olleet pelkästään positiivisia, ja yhteishenki maiden välillä on kasvanut. Miettinen uskoo, että yhteistyötä jatketaan jatkossakin ahkerasti ja saadaan aikaan päätöksiä, jotka hyödyttävät jäsenistöä, ja joilla voimme näyttää muiden maiden kennelliitoille yhteistyön vaikuttavuuden.

Pohjoismainen Kennelunioni PKU

Pohjoismainen Kennelunioni PKU perustettiin virallisesti vuonna 1956 Helsingissä pidetyssä kokouksessa. Tulevaisuuteen katsovan toiminnan ytimessä on pohjoismainen vastuullinen koirien kasvatus ja koiranpito.

PKU:n jäsenet tekevät yhteistyötä

• näyttelysäännöissä
• yhteispohjoismaisissa rotukohtaisissa ulkomuototuomareiden näyttelyohjeissa (RKO), joilla pyritään kitkemään liioiteltuja piirteitä eri roduista
• DNA-ohjeissa ja -strategiassa
• yhteispohjoismaisessa röntgenpaneelissa
• pohjoismaisissa Voittaja-näyttelyissä
• PKU:n junior handler -toiminnassa
• eri harrastusmuodoille tarkoitetuissa toimikunnissa

PKU:n puheenjohtajuus on kiertävä kolmivuotiskausittain jäsenmaiden välillä Islantia lukuunottamatta. Seuraava puheenjohtamaa vuosina 2019-2021 on Norja.

PKU:n työvaliokunnaksi kutsuttu hallitus tekee päätösesityksiä. Merkittävät, kaikkia Pohjoismaita koskevat asiat viedään kansallisten päättävien elinten käsittelyyn.

PKU:ssa on työvaliokunnan ja sihteeristön lisäksi useita eri toimikuntia, jotka kokoontuvat vuosittain.

PKU:lla on omat, kaikille avoimet  verkkosivut, joista vastaa Ruotsin kennelliitto.