Kun koira rekisteröidään ja tunnistusmerkitään, koira on yksilöitävissä ja sen tiedot pystytään yhdistämään omistajan tietoihin. Jos koira katoaa, tunnistusmerkitty ja rekisteröity koira voi palautua kotiin parhaimmillaan heti löydettäessä. Rekisteröinti helpottaa myös eläintautien torjuntaa, eläinten hyvinvoinnin valvontaa ja ongelmatapauksiin puuttumista.

Rekisteröinti Suomen Kennelliiton koirarekisteriin on myös keino suitsia pentutehtailua, sillä sen avulla voidaan seurata nartulla teetettyjen pentueiden määrää. Lisäksi se mahdollistaa Kennelliiton yleisen jalostusstrategian mukaisen  vastuullisen jalostuksen valvomisen, sillä jalostuksessa käytettävien rekisteröityjen koirien terveys koe- ja näyttelytulokset voidaan varmistaa jalostustietojärjestelmästä.

Kaikki koirat on tunnistusmerkittävä ja rekisteröitävä viranomaisrekisteriin 1.1.2023 alkaen

Tunnistusmerkintä on koiran yksilöllinen tunniste ja turva samaan tapaan kuin sosiaaliturvatunnus on ihmisillä. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella koirien tunnistamisesta ja rekisteröinnistä määrätään, että kaikki koirat on tunnistusmerkittävä ja ilmoitettava Ruokaviraston rekisteriin 31.12.2023 mennessä. 1.1.2023 alkaen* syntyneet koirat on tunnistusmerkittävä ja ilmoitettava Ruokaviraston rekisteriin viimeistään kolmen kuukauden iässä tai aiemmin, jos ne luovutetaan uudelle haltijalle ennen kolmen kuukauden ikää.

*Ruokavirasto on tiedottanut 22.12.2022, että vuoden 2023 alusta käyttöönotettavaksi suunnitellun koirarekisterin avaaminen viivästyy. Tämä tarkoittaa sitä, että Ruokavirasto ei voi vielä 1.1.2023 ottaa vastaan rekisteröinti-ilmoituksia. Lisätietoa Ruokaviraston julkaisemassa tiedotteessa.

Tarkempaa tietoa koirien pakollisesta rekisteröinnistä viranomaisrekisteriin saa Ruokaviraston verkkosivuilta.

Kasvattaja rekisteröi pentueen

Rekisteröityjen rotukoirien kasvattajat rekisteröivät aina myymänsä koiranpennut Suomen Kennelliiton koirarekisteriin. Kennelliiton koirarekisteri ei ole viranomaisrekisteri, eikä se korvaa Ruokaviraston rekisteriä.

Rekisteröinnin jälkeen pentujen sukutaulut sekä terveys-, koe- ja näyttelytuloksia voi lukea kaikille avoimesta tietokannasta, jalostustietojärjestelmästä. Kasvattaja antaa rekisteritodistuksen pennun ostajalle. Rekisteritodistus sisältää rotukoiran tiedot sekä sukutaulun ja toimii vakuutena siitä, että pentue täyttää Suomen Kennelliiton rekisteröintimääräykset. Lue lisää pentueen rekisteröinnistä täältä. 

Kasvattaja on myös käyttänyt pennut tunnistusmerkitsijällä eli pennuille on laitettu yksilölliset mikrosirut. Pennun ostajan tehtäväksi jää omistajailmoituksen tekeminen. Jos kasvattaja on tehnyt sen pennunostajan puolesta, siitä on lähtenyt ostajalle sähköposti ja ostajan täytyy käydä hyväksymässä muutos. Muussa tapauksessa sen voi tehdä näppärästi Omakoira-palvelussa tai -mobiilisovelluksessa. Tällä tavalla pennun tunnistetiedot pystytään yhdistämään sen omistajaan. Jos koira esimerkiksi katoaa tai varastetaan, tunnistusmerkintä helpottaa löydetyn koiran tunnistamista ja ajantasaiset omistajatiedot omistajan löytämistä.

Ulkomailta tuodun rotukoiran eli tuontikoiran rekisteröi ostaja

Ulkomailta tuodun rekisteröidyn rotukoirankoiran rekisteröinnistä vastaa koiran ostaja. Kun ostaja rekisteröi koiran Suomen Kennelliiton rekisteriiin, koiran ja sen sukulaisten tiedot kirjautuvat Kennelliiton jalostustietojärjestelmään. Tähän vaaditaan usein tuontimaasta riippuen erilaisia asiakirjoja.

Lue lisää tuontikoiran rekisteröinnistä täältä.

Ostaja ilmoittaa monirotuisen koiran tunnistusmerkintätietokantaan

Jos koiran vanhemmat eivät kuulu Suomessa tai ulkomailla rotukoirarekisteriin ja/tai kyseessä on monirotuinen koira tai pentu, ostaja rekisteröi koiran Kennelliiton tunnistusmerkintätietokantaan eli FIX-rekisteriin. Fix-koirilta puuttuu sukutaulu, mutta koira tunnistusmerkitään ja tunnistetietojen yhteyteen liitetään omistajan tiedot.

Lue lisää monirotuisen koiran rekisteröimisestä täältä.

Kennelliiton rekisterit ja tietokannat

Kotimaisten rotukoirien kantakirjarekisterinumeroista kertovat FI-, EJ- ja ER-alkuiset rekisterinumerot. FIX-tietokantaan merkityllä monirotuisella koiralla on FIX-tunniste. EJ-rekisteri ja FIX-rekisteri poistuvat käytöstä 1.1.2023 alkaen. Jatkossa koirat, joilla on jalostuskielto, rekisteröidään joko FI- tai ER-rekisteriin. FIX-rekisterin tilalle tulee Tunnistusmerkintätietokanta.

Jackrussell juoksee nurmikolla
Neljä eri rekisteriä ja tietokantaa
  • FI = Rotukoirien kantakirjarekisteri. Tähän kirjataan koirat, joiden esivanhemmat ovat kolmessa polvessa kansainvälisen koirankasvatusliitto FCI:n hyväksymässä rekisterissä.
  • ER = Erikoisrekisteri koirista, jotka eivät täytä FI-rekisteröintiehtoja. Koko pentue kirjataan ER-rekisteriin esimerkiksi silloin, jos kyse on luvallisesta roturisteytyksestä. 
  • EJ = Rekisteri koirista, joita ei saa käyttää jalostukseen. Yksittäinen pentu voidaan laittaa rekisteriin, jos sillä on joku ominaisuus tai sairaus, jonka vuoksi sitä ei tule käyttää jalostukseen. EJ-rekisteri (Ei jalostukseen -rekisteri) poistuu käytöstä 1.1.2023. Kuitenkin ne koirat, jotka on rekisteröity EJ-rekisteriin, pysyvät EJ-rekisterissä. Koirat rekisteröidään jatkossa joko FI- tai ER-rekisteriin. Koira voidaan tarvittaessa asettaa jalostuskieltoon, jolloin tieto merkitään jalostustietojärjestelmään.
  • FIX = Monirotuisten koirien tunnistusmerkintä- ja omistajatietokanta.