Pohjoismainen kennelunioni (PKU)

PKU:n puheenjohtajuus- ja sihteeristökausi kiertää kolmen vuoden jaksoissa Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan välillä. Islanti on tiiviisti PKU:n toiminnassa mukana, mutta pienen kokonsa vuoksi sillä ei ole velvoitetta vastata puheenjohtajuudesta tai sihteeristöstä. PKU:n puheenjohtajamaana kaudella 2019-2021 toimii Norja. 

Ensimmäinen Pohjoismaiden Voittaja -näyttely järjestettiin 1970-luvun loppupuolella, ja tämän jälkeen yhteistyötä on tiivistetty kaikessa koiraharrastustoiminnassa. Näyttelysääntöjen lisäksi PKU:n jäsenet tekevät yhteistyötä:

• yhteispohjoismaisissa rotukohtaisissa ulkomuototuomareiden näyttelyohjeissa (RKO), joilla pyritään kitkemään liioiteltuja piirteitä
• DNA-ohjeissa ja -strategiassa
• yhteispohjoismaisessa röntgenpaneelissa
• pohjoismaisissa Voittaja-näyttelyissä
• PKU:n junior handler -toiminnassa
• eri harrastusmuodoille tarkoitetuissa toimikunnissa.

Suunnitteilla on lisätä yhteistyötä eri harrastusmuotojen parissa.

PKU:n työvaliokunnaksi kutsuttu hallitus tekee päätösesityksiä. Merkittävät, kaikkia Pohjoismaita koskevat asiat viedään kansallisten päättävien elinten käsittelyyn. Esimerkiksi yhteispohjoismaiset näyttelysäännöt on käsitelty Kennelliiton hallituksessa ja hyväksytty Kennelliiton valtuustossa.

Lisäksi PKU:ssa on tavallisesti kerran vuodessa kokoontuvia useita toimikuntia. Niiden tekemät päätösesitykset annetaan tarvittaessa PKU:n työvaliokunnan käsiteltäviksi.

PKU on asettanut esimerkiksi brakykefaalisten rotujen työryhmän. Työryhmä esitti toukokuussa 2017 valmistuneessa raportissaan toimenpiteitä, joilla lyhytkuonoisten ja -kalloisten rotujen terveydentilaa voitaisiin parantaa brakykefaalisen oireyhtymän (BOAS) osalta.

Suomalaiset PKU:ssa vuonna 2021