Synnynnäistä kuuroutta esiintyy monessa koirarodussa. Toistaiseksi koirien synnynnäisestä kuuroudesta ei kuitenkaan ole saatavilla tarkkaa tutkimustietoa. Kuurouden kuitenkin uskotaan johtuvan monen eri geenin yhteisvaikutuksesta. BAER-testillä voidaan todeta, onko koiran kuulo normaali vai onko koira toispuoleisesti kuuro tai täysin kuuro. Niin sanottujen tyyppirotujen, esimerkiksi dalmatiankoira ja bullterrieri, osalta on tavallista, että kasvattaja vie pentueen kuulotutkimukseen ennen luovutusta. Myös aikuisen koiran voi viedä kuulotutkimukseen, mutta tutkimus suositellaan kuitenkin tehtäväksi nuorelle koiralle.
Edellytykset viralliselle kuulotutkimukselle
- BAER-testi tehdään Kennelliiton hyväksymän kuulotutkimuseläinlääkärin toimesta. Listan Kennelliiton hyväksymistä, yhteystietonsa julkaisun sallineista kuulotutkimuseläinlääkäreistä löydät täältä (linkki puuttuu).
- Koira on tutkimushetkellä vähintään 35 vuorokauden ikäinen.
- Koira on tunnistusmerkitty ennen tutkimusta, tunnistusmerkintä tarkastetaan tutkimuksen yhteydessä. Tarvittaessa pentujen sirutus ja kuulotutkimus voidaan suorittaa saman eläinlääkärikäynnin yhteydessä.
- Koiralle on tilattu Omakoira-palvelusta lähete kuulotutkimusta varten.
- Suomessa asuvan koiran tutkimus on tehtävä Suomessa. Ulkomaisia tuloksia voidaan tietyin edellytyksin tallentaa vain ulkomaisille jalostuskoirille, tuontikoirille tai vientikoirille, katso lisätietoja täältä.
Tutkimuksen suorittaminen ja arvosteluasteikko
Tutkimuksessa koiran päähän asetetaan pieniä ihonalaisia neulaelektrodeja, jotka rekisteröivät kuulohermon ja aivorungon sähköistä toimintaa. Koiralle annetaan korviin asetettavien tulppakuulokkeiden kautta lyhyitä ääninapsauksia (klik-ääniä) yksi korva kerrallaan. Elektrodit mittaavat, miten kuuloärsyke etenee korvasta aivoihin. Mittaustulos esitetään käyränä, jonka perusteella voidaan arvioida kuulohermon toiminta. Jos koira on kuuro, sähköistä toimintaa ei synny ja käyrä on suora.
BAER-tutkimus tehdään yleensä kevyessä rahoituksessa, jotta koiran liikkuminen ei häiritse sähköisen toiminnan mittausta.
Koiran kuulo luokitellaan testauksen perusteella erikseen kummallekin korvalle seuraavan asteikon mukaisesti: Kuuleva / Kuuro / Avoin. Jos tulos on avoin, suositellaan, että koira tutkitaan uudestaan noin neljän viikon kuluttua, jolloin koira saa virallisen tuloksen. Avoin tulos on epävirallinen.
Koiran virallinen tutkimustulos määräytyy huonomman korvan mukaisesti.
Jos kuuro pentu päädytään lopettamaan tutkimuksen yhteydessä, kasvattaja tallentaa tiedon lopetettujen pentujen lukumäärästä ja lopetuksen syystä pentueilmoitukseen.
Tuloksen muuttuminen ja tuloksesta valittaminen
Koiralle kirjattu tulos on voimassa pysyvästi. Alle kolmen kuukauden iässä saatu tulos voidaan kuitenkin muuttaa uusintatutkimuksella siihen asti, kunnes koira täyttää kuusi kuukautta. Jos koira tutkitaan ensimmäistä kertaa kolmen kuukauden iässä tai vanhempana, voi saadun virallisen testituloksen muuttaa vain paneeli. Paneelina toimii Kennelliiton neurologiatyöryhmä.
Koiran omistaja voi valittaa lausunnosta vain, jos koira on saanut toisistaan poikkeavat lausunnot. Jos koiralle tutkimuksen suorittanut eläinlääkäri on myös neurologiatyöryhmän jäsen, ei hän osallistu valituksen käsittelyyn.
Valituksen lausunnosta voi tehdä koiran omistaja. Valituksen tekemiseksi, toimita vapaamuotoinen valituskirje sekä kuitti suoritetusta valitusmaksusta (katso hinnasto) sähköpostin liitteenä osoitteeseen jalostusposti@kennelliitto.fi Valitukseen liitetään mukaan koiran aiemmat kuulokäyrät. Valitusmaksua ei palauteta. Huonompi tulos jää voimaan, kunnes paneeli on tutkinut koiran. Paneelin päätös korvaa aiemman lausunnon.
Millä roduilla esiintyy synnynnäistä kuuroutta?
Synnynnäistä kuuroutta esiintyy hyvin monessa koirarodussa, esimerkiksi
• australiankarjakoira
• beagle
• bullterrierit
• cane corso
• cavalier kingcharlesinspanieli
• colliesukuiset rodut
• dalmatiankoira
• dogo argentino
• englanninsetteri
• jackrussellinterrieri
• parsonrussellinterrieri
• ranskanbulldoggi
• tanskandoggi
• valkoinenpaimenkoira
• walesinspringerspanieli
Kuuroutta voi kuitenkin esiintyä muissakin roduissa.
Miten kuurous periytyy?
Niin sanottujen tyyppirotujen, esimerkiksi dalmatiankoira ja bullterrieri, osalta on tavallista, että kasvattaja vie pentueen kuulotutkimukseen ennen pentujen siirtymistä uusiin koteihin. Potentiaalisten jalostuskoirien testaaminen roduissa, joissa se on tarkoituksenmukaista voi olla hyödyllistä, kun pyritään välttämään kuurojen pentujen syntymistä rodussa. On kuitenkin syytä huomioida, että kuulevaksi todetut vanhemmat eivät aina takaa sitä, että pennuilla olisi normaali kuulo, mutta tällä hetkellä BAER-testaus on paras keino, kun halutaan vähentää riskiä kuurojen pentujen syntymiselle.
Koirilla synnynnäisestä kuuroudesta ei vielä ole olemassa tarkkaa tutkimustietoa. Kuurouden perimmäinen syy jää usein hämärän peittoon. Synnynnäistä kuuroutta tai etenevää kuulon rappeutumista voivat aiheuttaa myös niin sanotut ototoksiset aineet, joita ovat muun muassa eräät antibiootit ja eräiden infektioiden tuottamat toksiinit. Myös äkillinen kova ääni tai jatkuva korkeatasoinen melu aiheuttaa kuuloaistinsolujen tuhoutumista ja etenevää kuulon alenemista.
Merkittävin kuurouden aiheuttaja useilla roduilla liittyy kuitenkin perimään. Kuurouden geneettinen tausta on usein epäselvä ja sekä autosomaalista resessiivistä, autosomaalista dominoivaa, että X-kromosomivälitteisesti periytyviä kuurouden muotoja on kuvattu eri roduilla. Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta on linjannut, että kuuroja tai toispuoleisesti kuulevia koiria ei tule käyttää jalostukseen. Myös toispuoleinen kuurous voi aiheuttaa koiralle hyvinvointiongelmia, jos koira ei esimerkiksi pysty paikantamaan kuulemaansa ääntä.
Usein kysytyt kysymykset
Miten koiran väri vaikuttaa kuurouteen?
Koirilla esiintyy myös värigeenejä, jotka aiheuttavat ns. toissijaista eli sekundääristä synnynnäistä kuuroutta. Merkittävimpiä näistä geeneistä ovat valkoläiskäisyyttä ja valkoisuutta aiheuttavat piepaldismi (sp)- ja white spotting -geeni (sw) sekä marmorointiväriä aiheuttava merle-värigeeni. Näiden geenien vaikutus väreihin heijastaa niiden merkitystä melanosyyttien eli ihon pigmenttiä tuottavien solujen ylläpitoon.
Melanosyytit ovat peräisin ns. hermostopienasta ja ne vaeltavat sikiökehityksen aikana eri puolille elimistöä, myös kehittyvän korvan alueelle. Täysin valkoisilla koirilla (sw/sw) tai merle-geenin suhteen homotsygooteilla yksilöillä melanosyytit puuttuvat kokonaan tai niitä on vain murto-osa normaalista määrästä. Melanosyytit puuttuvat tällöin myös kehittyvän sisäkorvan alueelta.
Melanosyyttien merkitystä sisäkorvan kehityksessä ei vielä kokonaan ymmärretä, mutta melanosyyttien on havaittu ylläpitävän sisäkorvan käytävään endolymfanestettä tuottavaa stria vascularis -verkostoa. Jos kyseinen verisuonisto ei kehity normaalisti melanosyyttien puuttuessa, ei korvassa ole endolymfaa eikä synny kuuloaistimukselle välttämätöntä värähtelyä. Sisäkorvan rakenteet usein myös surkastuvat ja kuulo on pysyvästi vaurioitunut ja usein seurauksena on molemmissa tai kummassakin korvassa täydellinen ns. sekundäärinen kuurous. On myös mahdollista, että melanosyytteihin vaikuttavat molekyylit vaikuttavat myös muuhun hermostopienaan, jolloin kuurous voi johtua myös kuuloelimeen liittyvien hermostopienasta lähtöisin olevien ns. stato-akustisten hermopäätteiden puutteellisesta erilaistumisesta.
Miten kuurous vaikuttaa koiran elämään?
Kuurojen koirien elämä voi olla haastavaa ja vaatii koiran omistajalta erityistä huomiota koiran koulutuksessa, käsittelyssä ja arjessa ylipäätään. Kuuroilla koirilla on usein myös heikentynyt vaarantaju ja ne saattavat myös säikähtää asioita kuulevaa koiraa herkemmin, mikä voi helposti johtaa tapaturmiin ja onnettomuuksiin. Siksi on tavallista, että pennut BAER-testataan ennen luovutusikää roduissa, joissa kuuroutta tyypillisesti esiintyy. Jos kokonaan kuuro pentu päädytään lopettamaan tutkimuksen yhteydessä, kasvattaja tallentaa tiedon lopetettujen pentujen lukumäärästä ja lopetuksen syystä pentueilmoitukseen.
