Jalostuksen ohjaaminen

Pikalinkit

Jalostustoimikunnan tehtävät

Omakoira-palvelun rotuaineisto

Rekisteröinnin poikkeuslupien käsittely

UKK

JTO:n laatiminen ja hyväksyminen

JTO dokumentit ja mallirungot

PEVISAn laatiminen

PEVISAn hyväksyminen Kennelliitossa

PEVISA dokumentit

Kennelliiton ja jalostustoimikunnan roolit

Jaamme yleistä jalostukseen liittyvää tietoa, annamme neuvontaa ja ylläpidämme jalostustietokantaa. Rotujärjestöt sekä niiden alaiset rotuyhdistykset ja rotukerhot ohjaavat omien rotujensa jalostusta sääntöjensä mukaisesti. Ne voivat laatia myös rotukohtaisia jalostusohjeita ja tarkentaa, miten jalostusta ohjataan käytännössä. 

Jalostustoimikunnassa tulee olla laajalti tietämystä, jotta se pystyy neuvomaan ja ottamaan kantaa koirissa ja omassa rodussa esiintyviin perinnöllisiin vikoihin. Toimikunnan on hyvä tunnistaa myös muut jalostuksessa huomioitavat ominaisuudet sekä niiden vaikutukset rodun terveyteen, luonteeseen, käyttöominaisuuksiin ja ulkomuotoon. 

Jalostustoimikunnan jäsenillä tulee olla riittävät tiedot rodusta, jalostuksen pääperiaatteista ja kasvattamisesta. Toimikunnan tulee tuntea rodun historia, käyttötarkoitus ja nykytilanne. Kennelliitto suosittelee, että ainakin yksi toimikunnan jäsen on käynyt Kennelliiton jalostuksen peruskurssin. Jalostustoimikunta voi tarvittaessa pyytää tuekseen myös ulkopuolisia asiantuntijoita, kuten rodun ulkomuototuomareita tai eläinlääkäreitä. 

Mitä jalostustoimikunta tekee? 

Jalostustoimikunta tiedottaa, neuvoo, kerää ja hyödyntää tietoa sekä seuraa rodun tilaa. Se kartoittaa perinnöllisten sairauksien esiintymistä ja tukee niiden vastustamista jalostusvalintojen avulla. Toimikunta laatii tavoite- ja toimintaohjelmia sekä huolehtii yhteydenpidosta kasvattajiin, rodun harrastajiin ja tarvittaessa ulkomaisiin rotuyhdistyksiin. Lisäksi toimikunnan tulee soveltaa käytäntöön Kennelliiton ulkomuototuomariohjeistusta liioitelluista rotupiirteistä. 

Jalostustoimikunnan keskeiset tehtävät 

• seuraa rodun kehitystä Suomessa, ulkomailla ja erityisesti rodun kotimaassa sekä jakaa rotutietoutta 
• toimii puolueettomasti, objektiivisesti ja rodun parhaaksi sekä huomioi koko käytettävissä olevan koirapopulaation 
• kerää ja jakaa tietoa rodun terveydestä, luonteesta, käyttöominaisuuksista ja ulkomuodosta 
• pitää yhteyttä kotimaisiin ja ulkomaisiin rotuyhdistyksiin sekä kasvattajiin 
• ohjaa ja neuvoo uusia kasvattajia sekä urosten omistajia 
• järjestää koulutustilaisuuksia, valmistaa koulutusmateriaalia ja laatii jalostusta käsitteleviä artikkeleita 
• käsittelee viiveettä rodun poikkeuslupa-anomukset ja muut lausuntoa vaativat asiat, vastaa niihin kirjallisesti ja perustelee kantansa tarvittaessa. Poikkeuslupa-anomuksia koskevissa lausunnoissa toimikunnan tulee kertoa, täyttääkö yhdistelmä rodun jalostuksen tavoiteohjelman eli JTO:n suositukset jalostuskoirille. 
• seuraa viranomaisten, Kennelliiton ja FCI:n (Fédération Cynologique Internationale) koiranjalostusta koskevia määräyksiä ja suosituksia sekä tiedottaa niistä jäsenistölle. 

Yhdistys voi halutessaan määritellä jalostustoimikunnan tehtävät tarkemmin esimerkiksi toimintaohjeessa tai yhdistyksen muissa sisäisissä ohjeissa. 

Jalostustoimikunta tukee rodun pitkäjänteistä jalostusta. Sen tehtävä on koota tietoa, neuvoa kasvattajia ja auttaa yhdistystä tekemään ratkaisuja, jotka edistävät rodun terveyttä, hyvinvointia ja käyttötarkoituksen säilymistä. 

Omakoira-palvelusta ladattava rotuaineisto 

Rotujärjestöt, -yhdistykset ja -kerhot voivat ladata omien rotujensa tilastotietoja Omakoira-palvelusta. Koostettuja aineistoja voi hyödyntää esimerkiksi jalostuksen tavoiteohjelmaa tai muuta tiedonjakamista varten. 

Hakua voi rajata valitsemalla rodun, halutun aikavälin ja halutut aineistot. Rotuaineistot ladataan Excel-taulukkona omalle koneelle, mikä mahdollistaa aineiston helpomman käsittelyn ja lajittelun. 

Rotuaineisto löytyy yhdistysten puheenjohtajien ja sihteerien sekä datavastaavien Omakoira-palvelusta Yhdistys-osiosta Rotu-otsikon alta. Datavastaava on luottamustehtävä, jota yhdistykset voivat ylläpitää itse Omakoira-palvelussa.  

Aineiston lataamalla sitoutuu käsittelemään tietoja yleistä EU:n tietosuoja-asetusta, voimassa olevia kansallisia tietosuojaan liittyviä lakeja, asetuksia ja viranomaisten niiden perusteella antamia määräyksiä noudattaen. 

Rekisteröinnin poikkeuslupien käsittely 

Koirarekisteriohje antaa kasvattajalle mahdollisuuden anoa poikkeuslupaa seuraavista asioista: 

• rodun PEVISA-ehdot tai erityisehdot 
• rotumuunnosten risteytykset 

Poikkeusluvat tulee anoa etukäteen ja anomusten tulee olla hyväksyttyinä ennen astutusta. 

Tämän lisäksi Kennelliittoon toimitetaan anomuksia poiketa erinäisistä Koirarekisteriohjeen ehdoista – usein näistä puhutaan myös poikkeuslupina, vaikka kyse on tällöin nimenomaan astetta painavammasta asiasta eli poikkeamisesta Koirarekisteriohjeesta. Myös edellä mainituista tavallisista poikkeuslupa-anomuksista tulee anomuksia poiketa Koirarekisteriohjeesta, jos anomus tehdään vasta, kun astuminen tai siemennys on jo tapahtunut.  

Sekä poikkeuslupien että Koirarekisteriohjeesta poikkeamisten kohdalla kasvattaja tekee anomuksen Kennelliitolle ja se käsitellään asiasta riippuen joko Jalostustieteellisessä toimikunnassa, Kasvattajatoimikunnassa tai niiden alaisissa työvaliokunnissa. Tietyt, erityisehdoissa mainitut anomustyypit voidaan käsitellä myös toimistotasolla.  

Poikkeuslupa-anomuksen liitteenä tulee olla lausunto rotujärjestöltä. Rotujärjestö voi halutessaan edellyttää lausuntoa alaiseltaan rotuyhdistykseltä tai -kerholta ennen omaa käsittelyään. Rotujärjestö voi myös valtuuttaa alaisensa rotuyhdistyksen antamaan lausunnon puolestaan, kun on kyse PEVISA- tai erityisehtoja koskevasta poikkeusluvasta (ei kuitenkaan silloin, kun on kyse Koirarekisteritohjeesta poikkeamisesta). Anomuksen ja lausunnon tulee olla allekirjoitettuja ja ne voidaan toimittaa Kennelliittoon yhdessä tai erikseen, kunhan lausunto toimitetaan myös anojalle. 

Lausuntojen laatiminen kuuluu rotujärjestöjen tehtäviin; niistä ei pidä periä maksua eikä yhdistyksen jäsenyys voi olla niiden saamisen ehtona. Anojalle tulee olla selvää, että anomuksen hyväksymisestä päätetään vasta Kennelliitossa. 

Lausunnossaan yhdistyksen tulee ottaa kantaa siihen, täyttyvätkö yhdistelmässä anomuksen syytä lukuun ottamatta Kennelliiton yleisen jalostusstrategian ja erityisesti rotukohtaisen jalostuksen tavoiteohjelman (JTO) terveyteen ja käyttäytymiseen liittyvät suositukset. Kielteiset lausunnot tulee perustella. Perusteluksi voidaan antaa myös muu mahdollinen vakava koirien terveyteen liittyvä riski. 

Rotujärjestön lausunnolla on painoarvoa asian käsittelyssä, mutta anomukset käsitellään tapauskohtaisesti ja katsoessaan perustelut riittäviksi voi toimikunta päätöksellään poiketa rotujärjestön lausunnosta. 

Usein kysytyt kysymykset 

Miksi jalostustoimikunta on tärkeä? 

Jalostustoimikunta kokoaa ja jakaa tietoa, jota kasvattajat tarvitsevat vastuullisten jalostusvalintojen tueksi. Toimikunta auttaa yhdistystä seuraamaan rodun tilannetta ja tunnistamaan kehittämistarpeita. 

Voiko jalostustoimikunta käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita? 

Kyllä. Jalostustoimikunta voi pyytää tuekseen esimerkiksi ulkomuototuomareita, eläinlääkäreitä tai muita asiantuntijoita, jos se tarvitsee lisätietoa päätösten ja lausuntojen tueksi. 

Miten yhdistys voi tarkentaa jalostustoimikunnan tehtäviä? 

Yhdistys voi määritellä tehtävät tarkemmin esimerkiksi toimintaohjeessa. Selkeä tehtävänkuva auttaa toimikuntaa työskentelemään johdonmukaisesti ja tekee toiminnan periaatteet näkyviksi myös jäsenistölle. 

Mistä jalostustoimikunta saa tietoa rodun tilanteesta? 

Jalostustoimikunta voi hyödyntää esimerkiksi Kennelliiton jalostustietojärjestelmää, Omakoira-palvelusta ladattavia rotuaineistoja, terveyskyselyjä, koetuloksia, näyttelytuloksia, kuolinsyytietoja sekä kasvattajilta ja koiranomistajilta saatavaa tietoa. 

Mitä Omakoira-palvelusta ladattavalla rotuaineistolla voi tehdä? 

Rotuaineistoa voi käyttää rodun tilanteen seuraamiseen, jalostuksen tavoiteohjelman valmisteluun, yhdistyksen tiedottamiseen ja jalostustoimikunnan työn tukena. Aineisto kannattaa käsitellä huolellisesti ja niin, että tietosuojaa koskevat velvoitteet täyttyvät.

Kuka voi ladata rodun tilastotietoja Omakoira-palvelusta? 

Rotuaineisto löytyy yhdistyksen puheenjohtajan, sihteerin ja datavastaavan Omakoira-palvelusta. Yhdistys voi itse ylläpitää datavastaavan luottamustehtävää Omakoira-palvelussa. 

Mitä eroa on poikkeusluvalla ja Koirarekisteriohjeesta poikkeamisella? 

Poikkeuslupa koskee tavallisesti ennalta määriteltyjä tilanteita, kuten PEVISA- tai erityisehtoja. Koirarekisteriohjeesta poikkeaminen on painavampi asia, jossa haetaan poikkeamista rekisteröinnin yleisistä ehdoista tai jossa anomus tehdään vasta astutuksen tai siemennyksen jälkeen. 

Miksi rotujärjestön lausunto tarvitaan poikkeuslupa-anomukseen? 

Rotujärjestön lausunto auttaa Kennelliittoa arvioimaan, miten suunniteltu yhdistelmä suhteutuu rodun jalostuksen tavoitteisiin ja terveyteen liittyviin suosituksiin. Lausunnossa yhdistyksen tulee kertoa, täyttääkö yhdistelmä olennaiset JTO:n ja yleisen jalostusstrategian suositukset anomuksen syytä lukuun ottamatta.

Voiko rotujärjestö periä maksun poikkeuslupa-anomuksen lausunnosta? 

Ei. Lausuntojen laatiminen kuuluu rotujärjestön tehtäviin, eikä niistä pidä periä maksua. Myöskään yhdistyksen jäsenyys ei voi olla lausunnon saamisen edellytys. 

Sitooko rotujärjestön lausunto Kennelliiton päätöstä? 

Rotujärjestön lausunnolla on painoarvoa asian käsittelyssä, mutta Kennelliitto käsittelee anomukset tapauskohtaisesti. Toimikunta voi perustelluista syistä tehdä päätöksen, joka poikkeaa rotujärjestön lausunnosta. 

Jalostuksen tavoiteohjelman laatiminen ja hyväksyminen 

Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma (JTO) on rotujärjestön laatima ja Kennelliiton hyväksymä tietopaketti koirarodun tämänhetkisestä tilanteesta. Tavoiteohjelmasta löytyy tietoa kyseistä rotua edustavien koirien luonne- ja käyttöominaisuuksista, terveystilanteesta ja ulkonäöstä.  

Se sisältää rotujärjestössä yhteisesti päätetyt jalostustavoitteet sekä suositukset jalostuskoirille esimerkiksi terveystarkastusten ja enimmäisjälkeläismäärän suhteen. Siihen on myös kirjattu, mihin asioihin tulee kiinnittää erityishuomiota kyseisessä rodussa. Jos rodulla on esimerkiksi todettu esiintyvän yleisesti polvivikoja, tavoiteohjelmassa voidaan suositella, että jalostuksessa eli pentujen vanhempina käytetään vain tutkitusti tervepolvisia koiria. 

Kunkin rodun JTO:n tulee olla sopusoinnussa eläinsuojelulain ja –asetuksen sekä muiden eläinjalostukseen liittyvien viranomaismääräysten kanssa. JTO:n tulee aktiivisesti ohjata jalostusta näiden määräysten mukaiseen suuntaan. Rotujärjestöjen jalostustoiminnan tulee perustua rodun JTO:ssa esitettyihin tavoitteisiin ja keinoihin. 

Rotujärjestöt ja -yhdistykset vastaavat laatimisesta 

JTO on pakollinen kaikille roduille, jossa viimeisen viiden vuoden yhteenlaskettu rekisteröintimäärä on yli 50 koiraa. Rotujärjestöt ja niiden alaiset rotuyhdistykset sekä rotukerhot vastaavat omien rotujensa jalostuksen ohjauksesta. Jokaisen rotujärjestön pitää huolehtia, että sen alaisille roduille laaditaan oma JTO-ohjelmansa. Tällä hetkellä yli 200 rodulla on voimassa oleva JTO. 

Eri rotujen jalostuksen tavoiteohjelmiin voi tutustua Kennelliiton jalostustietojärjestelmässä. Suurin osa ohjelmista on julkaistu myös rotuyhdistyksen nettisivuilla. Löydät lisätietoa ohjelmissa käytettävistä jalostuksen termeistä seuraavalta sivulta:

Rotujärjestöt voivat käyttää perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaa (PEVISA) yhtenä apuna ja työkaluna JTO:n toteuttamiseksi. 

JTO:n laatimisessa kannattaa hyödyntää Omakoira-palvelusta ladattavaa rotujärjestöaineistoa (ks. ylempänä sivulla).

JTO:n laatiminen ja päivitys 

Kun JTO tehdään ensimmäistä kertaa, käytetään pohjana Kennelliiton jalostuksen tavoiteohjelmien mallirunkoja JTO-mallirunko suurilukuisille roduille, joita on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa ja JTO-mallirunko harvalukuisille roduille, joita on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity alle 250 koiraa. 

Viiden vuoden päästä tehdään JTO:lle päivitys, jossa päivitetään kappaleet 1, 5 ja 6.5. Kappaleista 4.1, 4.2, 4.3 ja 4.4 päivitetään tilasto- ja numerotiedot, sekä näiden analysoinnit. Tarvittaessa voidaan päivittää myös kappaleet 3 ja 7. Päivitetyt tiedot tulee huomioida myös tekstissä. Muutetut kohdat tulee merkitä selvästi, esimerkiksi lihavoida, värittää tai alleviivata. 

JTO tulee uusia 10 vuoden välein. Koko JTO tarkastetaan, vanhentunut tieto päivitetään ja rodun jalostukseen liittyvä uusi tieto lisätään ohjelmaan. Tällainen koko ohjelman uusiminen voidaan tehdä tarpeen vaatiessa koska tahansa. 

JTO:n ennakkotarkastus 

Kun JTO on tehty tai päivitetty valmiiksi, toimitetaan se sähköpostitse Kennelliittoon ennakkotarkastukseen osoitteeseen jalostusposti@kennelliitto.fi. JTO tulee toimittaa Kennelliittoon ennakkotarkastettavaksi hyvissä ajoin ennen sen käsittelyä rotujärjestön tai -yhdistyksen kokouksessa. 

Kun JTO on ennakkotarkastettu Kennelliitossa, saa yhdistys tarkastuskommentit, joiden perusteella yhdistyksen tulee korjata JTO. Korjattu JTO toimitetaan vielä Kennelliittoon viimeiseen tarkastukseen, jonka jälkeen JTO on valmis käsiteltäväksi yhdistyksen yleisessä kokouksessa ja Kennelliitossa. 

JTO:n hyväksyminen 

JTO on käsiteltävä ja hyväksyttävä rotujärjestön yleisessä kokouksessa. Jos rodulla on rotuyhdistys, tulee JTO hyväksyä yhdistyksen yleisessä kokouksessa ennen kuin rotujärjestön yleinen kokous voi sen hyväksyä. Kun kyseessä on JTO:n päivitys, ei JTO:ta tarvitse käsitellä rotujärjestön tai -yhdistyksen yleisessä kokouksessa vaan rotujärjestön hallituksen kokouksen päätös JTO:n hyväksymisestä riittää. 

JTO:n hyväksymisestä toimitetaan allekirjoitetut pöytäkirjaotteet Kennelliittoon, jonka jälkeen JTO käsitellään ja hyväksytään Kennelliiton jalostustieteellisessä toimikunnassa. 

JTO:n hyväksyminen ilman ennakkotarkastusmenettelyä 

JTO voidaan hyväksyä rotujärjestön ja -yhdistyksen yleisessä kokouksessa ilman ennakkotarkastusta. Tällöin kannattaa kokouksessa valtuuttaa jalostustoimikunta tai yhdistyksen hallitus muokkaamaan JTO:ta tarvittaessa Kennelliitosta tulleiden tarkastuskommenttien perusteella. 

Ennakkotarkastamaton hyväksytty JTO ja rotujärjestön ja -yhdistyksen yleisten kokousten allekirjoitetut pöytäkirjan otteet tulee toimittaa Kennelliittoon ohjelman aiottua voimaantuloa edeltävän vuoden toukokuun loppuun mennessä. 

JTO tarkastetaan Kennelliitossa ja yhdistys saa JTO:sta tarkastuskommentit, joiden perusteella yhdistyksen tulee korjata JTO. Korjattu JTO toimitetaan vielä Kennelliittoon viimeiseen tarkastukseen, jonka jälkeen Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta hyväksyy sen. 

JTO:n käyttöönotosta viestiminen

Rotujärjestön tulee viestiä jäsenistölleen hyväksytystä JTO:sta mahdollisimman kattavasti sen hyväksymisen jälkeen. Hyväksytty JTO on myös julkaistava rotujärjestön tai -yhdistyksen jäsenille. 

JTO:t ja kokouspöytäkirjanotteet toimitetaan Kennelliittoon sähköpostitse osoitteeseen jalostusposti@kennelliitto.fi 

Mallirungot ja ohje JTO:n laatimisesta

PEVISA-ohjelman laatiminen 

Rodulla, jolle anotaan PEVISA-ohjelmaa, tulee olla voimassa jalostuksen tavoiteohjelma (JTO), joka sisältää perusteet PEVISA-ohjelman vahvistamiselle. Ohjelmat voidaan esittää hyväksyttäviksi samaan aikaan. 

PEVISA-ohjelman laatimisessa voi hyödyntää Rotukohtaisen PEVISA-ohjelman valintamahdollisuudet -lomaketta, josta käy ilmi kaikki ominaisuudet, jotka on mahdollista lisätä PEVISA-ohjelmaan. Ohjelman sanatarkasta muotoilusta voit kysyä neuvoa meiltä sähköpostitse jalostusposti@kennelliitto.fi. 

PEVISA-ohjelman käsittely rotujärjestössä 

Uuden ohjelman esittämisestä ja voimassa olevan ohjelman muutosesityksistä on päätettävä rotujärjestön yleisessä kokouksessa. Jos rodulla on rotuyhdistys, on PEVISA-ohjelma hyväksyttävä sen yleisessä kokouksessa ennen rotujärjestön yleiskokouksen käsittelyä. Jos rodulla ei ole virallista rotuyhdistystä, tulee rotujärjestön kuulla rotukerhoa PEVISA-ohjelmaa valmisteltaessa. 

PEVISA-säännön mukaan PEVISA-esitys tulee kirjata rotujärjestön ja -yhdistyksen yleisen kokouksen kokouskutsuun sanatarkasti kokonaisuudessaan. Vastaavasti kokouksessa päätetty PEVISA-esitys tulee kirjata kokonaisuudessaan kokouksen pöytäkirjaan. Vaikka PEVISA-ohjelmaa jatkettaisiin samanlaisena sen voimassaolon päättyessä, tulee jatkettavaksi esitettävä ohjelma kirjata kokonaisuudessaan kokouskutsuun ja käsitellä samoin kuin muutosesitys. 

PEVISA-esitys on toimitettava Kennelliittoon aiottua voimaantuloa edeltävän vuoden toukokuun loppuun mennessä. Esityksen mukaan on liitettävä rotujärjestön ja -yhdistyksen kokouskutsu, allekirjoitettu pöytäkirjanote sekä täytetty Rotukohtaisen PEVISA-ohjelman valintamahdollisuudet -lomake.

PEVISA-esitykset ja niihin liittyvät dokumentit toimitetaan sähköpostitse jalostusposti@kennelliitto.fi. 

PEVISA-ohjelman hyväksyminen Kennelliitossa 

PEVISA-ohjelmat käsitellään ja hyväksytään Kennelliiton jalostustieteellisessä toimikunnassa. Mikäli rotujärjestön esitys PEVISA-ohjelmaksi ei kaikilta osiltaan noudata PEVISA-sääntöä, viedään päätös aina hallituksen vahvistettavaksi ja valtuustolle tiedoksi. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, kun kokous päätyy esitykseen, joka poikkeaa kokouskutsuun kirjatuista.  

PEVISA-ohjelma voi olla kerrallaan voimassa korkeintaan viisi vuotta.

Dokumentit