Brakykefaalisilla roduilla esiintyviä hengitysvaikeuksia voidaan vähentää suosimalla jalostuksessa koiria, joiden kuono on pidempi kuin rodussa keskimäärin, joiden hengitysäänet ovat hiljaisia, ja joilla on avonaiset, tarpeeksi suuret sieraimet.
Kennelliiton BOAS-testi pohjautuu 1000 metrin rasitustestiin sekä niin kutsuttuun Cambridgen Respiratory Function Grading (RFG) -testiin. Se on kehitetty yhteistyössä Helsingin yliopiston ja lyhytkuonoisten rotujen rotujärjestöjen kanssa.
Edellytykset viralliselle BOAS-testille
- BOAS-testi suoritetaan Kennelliiton hyväksymän BOAS-testieläinlääkärin valvonnassa. Listan Kennelliiton hyväksymistä, yhteystietonsa julkaisun sallineista BOAS-testejä valvovista eläinlääkäreistä löydät täältä.
- Koira on tutkimushetkellä vähintään 18 kuukauden ikäinen.
- Koira on rodultaan sellainen, joka voi osallistua BOAS-testiin. Myös FIX-rekisteriin merkitty koira voi osallistua testiin, mutta sen tulee ulkomuodoltaan vastata läheisesti jotain sellaista rotua, joka on BOAS-testattavien rotujen listalla.
- Koira on tunnistusmerkitty ennen tutkimusta, tunnistusmerkintä tarkastetaan tutkimuksen yhteydessä.
- Suomessa asuvan koiran tutkimus on tehtävä Suomessa. Ulkomaisia tuloksia voidaan tietyin edellytyksin tallentaa vain ulkomaisille jalostuskoirille, tuontikoirille tai vientikoirille, katso lisätietoja täältä.
- Koiralle on tilattu Omakoira-palvelusta lähete BOAS-testiä varten.
BOAS-testirodut ja muut osallistumisrajoitukset
Testiin osallistuvan koiran tulee olla rodultaan jokin seuraavista:
- apinapinseri
- bostoninterrieri
- continental bulldog
- englanninbulldoggi
- griffonit
- japanese chin
- kiinanpalatsikoira
- kingcharlesinspanieli
- mopsi
- norwichinterrieri
- ranskanbulldoggi
- shih tzu
Myös FIX-rekisteriin merkitty koira voi osallistua testiin, mutta sen tulee ulkomuodoltaan vastata läheisesti jotain sellaista rotuja, joka on BOAS-testattavien rotujen listalla.
Testiin ei saa osallistua:
- koira, jolla on hengitysvaikeuksia tai niihin viittaavia oireita
- koira, jonka hengitysteitä on korjattu kirurgisesti
- sairas koira
- narttu alle 30 vuorokautta ennen synnytystä tai alle 75 vuorokautta synnytyksen jälkeen.
Testin voimassaolo ja uusintatestit
Jos BOAS-testi suoritetaan alle kaksivuotiaalle koiralle, on testitulos voimassa vuoden. Vähintään kahden vuoden iässä testattujen koirien tulos on voimassa pysyvästi, ellei uusi tulos korvaa koiran aiempaa tulosta. Ennen 1.1.2022 alle kaksivuotiaina testin suorittaneiden koirien ei tarvitse uusia testiä.
Testituloksesta ei voi valittaa. Voit halutessasi testauttaa koiran uudestaan hyväksytyn testin jälkeen, jolloin koiran uusin tulos on voimassa. Kaikki koiran testit näkyvät Kennelliiton jalostustietojärjestelmässä.
Hylätyn testin voi uusia kerran ja keskeytetyn testin voi uusia kaksi kertaa.
BOAS-testin kulku ja koiran tulos
BOAS-testi koostuu koiran kliinisestä alkututkimuksesta, rasitusosiosta sekä niiden jälkeen tapahtuvasta palautumisen seurannasta. Eläinlääkäri voi myös eläinsuojelullisin perustein keskeyttää testin. Koira kuitenkin testataan aina omistajan vastuulla.
Ennen varsinaista testiä tarkistetaan koiran tunnistusmerkintä ja rokotukset. Tämän jälkeen eläinlääkäri tekee koiralle alkututkimuksen, jossa arvioidaan sen yleistila ja hengitys. Alkututkimuksessa kuunnellaan ja arvioidaan koiran hengitystä, mitataan sydämen syke ja ruumiinlämpö sekä tarkastellaan limakalvojen väriä ja koiran yleisvointia. Jos koiralla todetaan alkututkimuksessa esimerkiksi hengitysvaikeuksia, poikkeava ruumiinlämpö tai muu terveydellinen riski, se ei voi osallistua rasitusosioon.
Alkututkimuksen yhteydessä arvioidaan myös sierainten ahtauman aste sekä koiran kuonon pituuden suhde kalloon (ns. CFR-arvo).
Alkututkimuksen jälkeen koira suorittaa rasitusosion, jossa sen on käveltävä tai ravattava taluttimessa ennalta määrätty matka. Useimmilla roduilla rasitusosiossa käveltävä matka on 1000 metriä ja se tulee suorittaa 12 minuutin kuluessa. Poikkeukset enimmäisaikaan ja kävelymatkaan on kirjattu rotulistaan, jonka löydät alempaa tältä sivulta. Rasitusosio suoritetaan 15–25 asteen lämpötilassa sisä- tai ulkotiloissa. Koiraa voi kävelyttää sen omistaja tai muu omistajan valitsema henkilö.
Rasituksen aikana eläinlääkäri seuraa jatkuvasti koiran hengitystä ja vointia. Jos koiralla ilmenee vakavia hengitysoireita tai muuta terveydelle vaarallista, testi keskeytetään eläinsuojelullisista syistä.
Rasitusosion jälkeen alkaa palautumisvaihe, jossa seurataan, kuinka nopeasti koira palautuu rasituksesta. Palautumisen aikana eläinlääkäri mittaa koiran sydämen sykkeen ja ruumiinlämmön uudelleen. Lisäksi hän arvioi hengityksen normalisoitumista ja tarkastelee koiran yleistilaa.
Koiran tulee palautua rasituksesta riittävästi määrätyn palautumisajan kuluessa, ja sen hengityksen tulee rauhoittua normaaliksi. Palautumista arvioidaan sekä heti rasituksen jälkeen että palautumisajan lopussa tehtävässä kliinisessä tutkimuksessa.
Testin lopuksi eläinlääkäri tekee kokonaisarvion koiran hengitysteiden toiminnasta. Arvio perustuu kliiniseen tutkimukseen ennen ja jälkeen rasituksen, rasituksensietokykyyn, palautumiseen, hengitystieoireiden esiintymiseen sekä sierainten ahtaumaan ja pään rakenteeseen.
Rasitusosion tulos kirjataan asteikolla hyväksytty – hylätty – keskeytetty. Lisäksi koiralle määritellään BOAS-aste, joka kuvaa hengitystieoireiden vakavuutta. Rasitusosion tulos, BOAS-aste sekä alkututkimuksessa määritelty sierainten ahtauman aste näkyvät julkisesti Kennelliiton jalostustietojärjestelmässä, kun eläinlääkäri on tallentanut koiran tuloksen Omakoira-palvelussa. Koiran omistaja saa mukaansa BOAS-testilomakkeen, johon testin tiedot ja koiran tulos on kirjattu. Koiralle merkitty omistaja ja/tai lähetteen tilaaja voi myös ladata itselleen Omakoira-palvelusta erillisen lausuntodokumentin, kun tulos on tallennettu järjestelmään.
Usein kysytyt kysymykset
BOAS-testaus
Kuka järjestää BOAS-testejä? Missä niitä järjestetään?
BOAS-testejä järjestävät tyypillisesti BOAS-testattavia rotuja edustajat rotujärjestöt ja -yhdistykset. Yksittäisiä koiria voi myös käydä testauttamassa valvojaksi hyväksyttyjen eläinlääkärien luona. Jos haluat testauttaa koirasi, kannattaa siis olla yhteydessä omaan rotujärjestöön tai -yhdistykseen tai suoraan valvovaan eläinlääkäriin.
Yhdistysten järjestämät BOAS-testitilaisuudet sijoittuvat tyypillisesti kevääseen tai syksyyn, jolloin testi voidaan pitää ulkona.
Koirani hengitysteitä on korjattu kirurgisesti, eikä se saa osallistua testiin. Saanko tiedon tehdystä operaatiosta näkyviin koiran tietoihin?
Voit tilata Omakoira-palvelusta koirallesi lähetteen hengitystieoperaatio-merkinnän kirjaamista varten. Lähetteen tilaamisen jälkeen leikkauksen suorittanut eläinlääkäri pääsee kirjaamaan tiedon tehdystä operaatiosta koirallesi. Merkintä on julkinen ja näkyy koiran tiedoissa Kennelliiton jalostustietojärjestelmässä.
Olen tyytymätön koirani saamaan BOAS-testitulokseen. Voinko tehdä tuloksesta valituksen?
Koiran saamasta BOAS-testituloksesta ei ole mahdollista valittaa. Jos koiran rasitusosion tulos on ollut Hyväksytty, voit testauttaa koiran uudelleen. Uusintatestien määrää Hyväksytty-tuloksen saamisen jälkeen ei ole rajattu. Hylätyn testin voi uusia kerran ja keskeytetyn testin voi uusia kaksi kertaa.
Milloin BOAS-testi voidaan kirjata keskeytetyksi?
BOAS-testi voidaan keskeyttää missä vaiheessa tahansa, jos eläinlääkäri havaitsee koirassa jonkin hengitysteihin liittymättömän sairauden tai oireen (esim. ontuman), joka kokonaan estää koiraa osallistumasta testiin tai estää testin jatkamisen sen jo alettua.
Myös omistajalla tai koiran kävelyttäjällä on oikeus keskeyttää testi missä vaiheessa tahansa.
Milloin BOAS-testi voidaan hylätä?
BOAS-testin tulos hylätään, jos koiralla todetaan alkuarvioinnissa hengitysvaikeuksiin viittaavia oireita, kuten hengenahdistusta (dyspnea), limakalvojen sinerrystä (syanoosi) tai kohonnut ruumiinlämpö (yli 39,3 °C).
Testi hylätään myös, jos koiran ruumiinlämpö nousee missä tahansa testin vaiheessa yli 39,5 °C tai jos testi joudutaan keskeyttämään koiran hengitystieoireiden vuoksi.
Lisäksi tulos on hylätty, jos koira ei pysty suorittamaan rasitusosiota vaaditusti tai ei palaudu siitä määräajassa. Testi hylätään myös siinä tapauksessa, että koiraa joudutaan palautumisvaiheessa viilentämään eläinsuojelullisista syistä muulla tavoin kuin juottamalla.
Koiran lyhyt kuono ja brakykefaalinen oireyhtymä
Miten lyhyt kuono vaikuttaa hengitystieongelmiin?
Koirilla lyhyen kuonon aiheuttamista ongelmista on tehty paljon tutkimusta. On huomattu, että lyhyt kuono on vahvasti sidoksissa ylähengitysteiden rakenteellisiin ongelmiin, kuten ahtaisiin, puristuneisiin sieraimiin, pitkänomaiseen ja paksuuntuneeseen pehmeään kitalakeen, sekä henkitorven vajaakehitykseen. Lisäksi nenäkuorikot voivat ahtauttaa nenänielua, koska niille ei ole tilaa lyhyessä nenäontelossa. Kaikki edellä mainitut epämuodostumat estävät ilman vapaata virtaamista hengitysteissä, jolloin riittävä kaasujen vaihto keuhkoissa estyy.
Jos nenänielu on ahtautunut, koira joutuu hengittämään jatkuvasti suun kautta. Se läähättää lähes koko ajan, ja sen uni on katkonaista, sillä koira ei pysty nukkuessaan hengittämään suun kautta. Koira joutuu siis heräilemään jatkuvasti ja voi joutua käyttämään esimerkiksi lelua pitämään suuta auki unen aikana.
Eri tutkimusten mukaan noin 16–30 % yleisimpien lyhytkuonoisten rotujen koirista kärsii kliinisesti merkittävistä hengitystieongelmista. Kaikilla lyhytkuonoisten rotujen koirilla ei kuitenkaan ole kliinisesti merkittäviä oireita. Hengitysvaikeudet korostuvat lämpimällä säällä sekä fyysisen aktiviteetin aikana. Vaivalloisen hengityksen ja hengitysvaikeuksien yleisimpiä merkkejä ovat kuorsaus ja tuhina, jotka vakavimmissa tapauksissa voivat aiheuttaa apnean, tajuttomuuden ja jopa kuoleman.
Miten lyhyt kuono vaikuttaa koiran lämmönsäätelykykyyn?
Koirien tärkein lämmönsäätelymekanismi on nenäontelon erittäin poimuinen limakalvo. Pitkäkuonoisella koiralla limakalvon pinta-ala on yhtä suuri kuin koiran koko kehon pinta-ala, ja sen verenkierto on suorassa yhteydessä aivojen verisuoniin, säädellen näin aivojen lämpötilaa.
Brakykefaalisten rotujen lyhentynyt kuono vähentää lämmönsäätelyyn tarvittavan limakalvon pinta-alaa. Aiemmin luultiin, että koira viilentää itseään pääasiassa suun kautta hengittäessään aikaansaamansa ilmanvaihdon avulla. Uudemmat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että nenäontelon läpi kulkee erittäin huomattava ilmavirta myös koiran läähättäessä. Kuonon pituus vaikuttaakin ratkaisevasti koiran kykyyn säädellä ruumiinlämpöään.
Nenäontelon kautta kulkevan ilmavirran merkityksen huomaa selvästi, jos yrittää sulkea läähättävän koiran sieraimet: koira vastustaa toimenpidettä varmasti.
Lyhytkuonoiset koirat ovat normaalikuonoisia koiria herkempiä ympäristön korkeille lämpötiloille ja niiden palautuminen on myös huonompaa. Lyhytkuonoiset koirat siis ylikuumenevat eli saavat lämpöhalvauksen normaalikuonoisia koiria herkemmin.
Joitakin hengitysteiden ahtaumaan liittyviä ongelmia voidaan korjata leikkauksella, mutta normaalia lämmönsäätelykykyä ei pystytä leikkauksella rakentamaan.
Miten brakykefalia ja BOAS-testin tulos tulee huomioida jalostuksessa?
Brakykefaalisilla roduilla esiintyviä hengitysvaikeuksia voidaan vähentää suosimalla jalostuksessa koiria, joiden kuono on pidempi ja tilavampi kuin rodussa keskimäärin, joiden hengitysäänet ovat hiljaisia, ja joilla on avonaiset, tarpeeksi suuret sieraimet. Kennelliitolla on ollut jo vuodesta 2017 alkaen käytössä BOAS-testaus lyhytkuonoisten koirien jalostusvalintojen tueksi. Tutkimukset ovat jo osoittaneet, että BOAS-asteen periytyvyys on kohtalaisen suuri ja että jalostusvalinnoilla on mahdollista vaikuttaa BOAS-oireiden esiintyvyyteen. Rotukohtaiset erot BOAS-oireiden ilmenemisessä puoltavat BOAS-oireiden kokonaisvaltaista arviointia, jossa otetaan huomioon kliiniset hengitystieoireet ja koiran ulkoiset piirteet sekä rasituksensieto ja lämmönsäätely.
Kennelliiton yleinen jalostusstrategia linjaa, että jalostuskoiralla ei saa olla merkkejä sairaudesta tai hengitys- tai liikkumisvaikeuksista. Jalostukseen ei tule käyttää koiria, joilla on liioitellun lyhyt kallo tai kuono.
Jotta liioitellut rakennepiirteet vähenisivät roduissa, Kennelliitto noudattaa yhteispohjoismaisia ulkomuototuomariohjeita, joiden mukaan ulkomuototuomarien tulee suhtautua hengitysvaikeuksiin vakavasti. Ohjeissa mainitaan, että hengitysvaikeudet johtuvat usein liioitellusta brakykefaliasta, ja että koiralla ei saa olla liian lyhyt kuono. Ohjeita tulee soveltaa myös jalostuksessa. Ohjeiden mukaan koiralla on oltava normaalit, riittävän suuret sieraimet. Sieraimet eivät saa olla litistyneet, pienet tai edes osittain ihopoimujen peittämät. Selvästi äänekäs tai vaikeutunut hengitys on ohjeiden mukaan vakava virhe, eikä tällaisia koiria tulisi käyttää jalostukseen.
Miten brakykefaalinen pään rakenne periytyy?
Nykytiedon mukaan pään brakykefaalinen rakenne periytyy suurivaikutteisen geenin mukana, mutta lisäksi siihen vaikuttaa useita pienivaikutteisia geenejä, jotka säätelevät brakykefalian astetta. Risteytyskokeiden perusteella brakykefalia on epätäydellisesti dominantti: kaksi geenimutaatiota johtaa äärimmäiseen kuonottomuuteen, yksi taas saa aikaan kuonon, jonka pituus on jotain äärimmäisen ja normaalin väliltä. Lopullisen kuonon pituuden ja rakenteen määrittävät pienivaikutteiset säätelijägeenit, joiden vaikutus tosin ulottuu vain suurivaikutteisen geenin asettamien ”raamien” sisäpuolelle. Tämä periytymismalli selittää vaihtelun hengitysteiden epämuodostumien asteessa brakykefaalisten rotujen ja yksilöiden välillä.
