Pikalinkit
Erilaisten koirien kirjo on uskomattoman laaja: On pientä ja suurta, aktiivista ja rauhallista, pystykorvaista ja luppakorvaista – kaikenlaisilla karvalaaduilla ja väreillä. Kautta historian ihminen on valinnut tulevien pentueiden vanhemmiksi parhaaksi katsomiaan yksilöitä, sellaisia, joilla on ollut toivottuja ominaisuuksia.
Vaikka suuri osa nykyajan koiraroduista on ulkomuodoltaan terverakenteisia, niin joukkoon mahtuu myös rotuja, joiden ulkonäössä on historian saatossa alkanut voimistua niin sanottuja äärimmäisiä eli liioiteltuja piirteitä. On esimerkiksi suosittu hyvin lyhyttä kalloa ja kuonoa, liiallisia ihopoimuja tai hyvin lyhyitä jalkoja.
Ongelma on, että äärimmäiset piirteet aiheuttavat koiralle usein terveydellisiä ongelmia.
Apuna laaja terveystutkimusaineisto
Liioiteltujen piirteiden aiheuttamiin terveyshaittoihin on herätty jo vuosia sitten. Koirien kohdalla tietämys ääripiirteiden aiheuttamista terveysongelmista on erityisen korkealla tasolla – ja Suomi on monissa tutkimuksissa edelläkävijä.
– Suomen asema koirien terveystutkimuksen yhtenä kärkimaana nojaa pitkälti Suomen Kennelliiton edellyttämiin terveystutkimuksiin ja niistä saatujen tulosten tallentamiseen ja julkaisemiseen kaikille avoimessa Kennelliiton jalostustietokannassa. Millään muulla maalla ei ole käytössään niin laajaa julkista aineistoa niin pitkältä ajalta. Ilman suomalaisten koirankasvattajien ja omistajien aktiivisuutta ja tutkimusmyönteistä asennetta ei tällaista aineistoa olisi syntynyt, kertoo Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan apulaisprofessori Liisa Lilja-Maula.
Viralliset terveysohjelmat aloitimme jo vuonna 1982, ja nykyään ylläpitämämme Kennelliiton koirarekisterin julkiseen jalostustietokantaan tallennetaan joka vuosi noin 90 000 terveystutkimustulosta.
Tuloksia tallennetaan muun muassa:
- lonkka-, kyynär- ja olkanivelten sekä selkärangan röntgenkuvauksista
- silmätutkimuksista
- polvilumpion tutkimuksista
- kallon ahtauteen liittyvän selkäytimen ontelotaudin (syringomyelia) magneettikuvauksista
- sydäntutkimuksista
- lyhytkuonoisuuteen ja -kalloisuuteen liittyvien hengitysvaikeuksien testituloksista (BOAS)
- maksatutkimuksista
- kuulotutkimuksista
- 64 erilaisen DNA-testin tuloksista
– Uusimpana on alkamassa matalaraajaisten koirien etujalkojen asentovirheiden mittaaminen ja niistä saatujen tulosten tallentaminen. Nämä niin sanotut ROT- ja VALG-M-mittaukset antavat uutta ja tärkeää tietoa mataliin raajoihin liittyvistä terveysongelmista, Lilja-Maula kertoo.
Suomen aktiivisesta toiminnasta ääripiirteiden aiheuttamien ongelmien kitkemiseen kertoo myös se, että aloitimme jo vuonna 2017 lyhytkuonoisuuteen ja -kalloisuuteen liittyvien hengitysvaikeuksien niin sanotut BOAS-testit. BOAS-testi on kehitetty Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan tutkijoiden, Kennelliiton ja rotujärjestöjen yhteistyönä.
Tavoitteenamme terveet ja hyvinvoivat rotukoirat
Olemme pitkäjänteisellä työllämme mahdollistaneet laajamittaisen koirien terveystietojen tallentamisen niin jalostuksen kuin tutkimuksenkin tueksi. Aloitimme jo 1980-luvulla rotukohtaiset perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmat (PEVISA). PEVISA-ohjelmissa luetellaan yksityiskohtaisesti, mitkä terveystutkimukset kunkin rodun jalostukseen käytettäviltä yksilöiltä edellytetään.
Meidän hyväksymämme PEVISA-ohjelma löytyy jo yli 200 rodulta tai rotumuunnokselta ja rodun jalostusta ohjaava jalostuksen tavoiteohjelma (JTO) jo lähes 300 rodulta tai rotumuunnokselta. Niiden tavoitteena on ohjata rotujen jalostusta niin, että tuloksena on mahdollisimman terveitä koiria.
– Olipa koira sitten kotimainen rotukoira, sekarotuinen, niin sanottu rotumix tai vaikkapa ulkomainen rescue-koira, kaikilla niillä voi esiintyä perinnöllisiä vikoja ja sairauksia, apulaisprofessori Lilja-Maula muistuttaa.
– Kennelliiton alaisen, järjestäytyneen koiranjalostuksen kulmakivenä on laaja sukupuutieto, suunnitelmallisuus ja terveystutkimuksiin panostaminen. Saatua tietoa tulee myös aktiivisesti hyödyntää jalostusvalintoja tehtäessä, jotta perinnöllistä edistymistä voidaan saavuttaa, hän toteaa.
Myös Kennelliiton yleinen jalostusstrategia, joka ohjaa meihin kuuluvien koirankasvattajien jalostustyötä, kieltää sellaisten koirien käyttämisen jalostukseen, joiden rakenteessa tai ulkomuodossa on vakavia, koiran hyvinvointia alentavia vikoja.
Roturisteytykset yhtenä työkaluna
Yhtenä työkaluna perinnöllisten vikojen, kuten liioiteltujen piirteiden, karsimiseksi on aloitettu roturisteytysprojekteja. Niitä tehdään meidän ohjaamanamme sellaisille roduille, jossa perinnöllinen monimuotoisuus on vähentynyt. Tervehdyttämistä haetaan silloin risteyttämällä suunnitelmallisesti ja hallitusti mukaan rotuun toisten rotujen perimää. Näin voidaan saada rodun jalostuspohjaan mukaan geenimuotoja, jotka tuottavat esimerkiksi pidemmän kuonon.
Vaikutuksia voidaan todentaa myös terveystutkimustulosten avulla. Esimerkiksi ranskanbulldoggeilla on voitu roturisteytysprojektin ensimmäisen sukupolven luustokuvaustuloksista todeta selkeä paraneminen verrattuna rodun keskimääräisiin tuloksiin.
Se, että risteytysten kautta tulleet ominaisuudet saadaan yleistymään laajasti rodussa, vie aikaa useita sukupolvia ja vaatii suunnitelmallisuutta. Siksi roturisteytysprojektit ovat tarkoin ohjattuja.
Roturisteytysprojekteja on aloitettu Suomessa ranskanbulldoggien lisäksi myös esimerkiksi cavalier kingcharlesinspanieleilla, pinsereillä, kromfohrländereillä ja leonberginkoirilla. Viimeisimpänä roturisteytysprojekti on hyväksytty kuluneena vuonna dobermannille.
Jo aloitetut roturisteytysprojektit antavat tärkeää esimerkkiä. Risteytysprojektien esiin nostaminen esimerkiksi eri kanavissamme tasoittaa maaperää sellaistenkin rotujärjestöjen lähteä mukaan, joissa yhteistä tahtotilaa vastaavan projektin aloittamiseen ei ole vielä löydetty.
Ulkomuototuomareilla ilmoitusvelvollisuus
Kansainvälisen koiranjalostusliitto FCI:n hyväksymät rotumääritelmät antavat suuntaviivat rotukoirien jalostamiselle. Kunkin rodun kotimaa vastaa omien rotujensa rotumääritelmistä. Esimerkiksi Suomessa voimme siis suoraan vaikuttaa vain suomalaisten rotujen, eli suomenpystykorvan, suomenajokoiran, karjalankarhukoiran, suomenlapinkoiran ja lapinporokoiran rotumääritelmiin.
Se mihin suuntaan rotumääritelmän sisällä koirien ulkomuotoa pyritään painottamaan, riippuu paljon myös koiranäyttelyiden ohjaavasta vaikutuksesta. Ulkomuototuomareiden valinnoilla on suuri merkitys siihen, millaisia yksilöitä rodun sisällä suositaan ja pyritään jalostamaan.
Pohjoismainen Kennelunioni (PKU), jonka jäsen myös me olemme, on laatinut koiranäyttelyiden ulkomuototuomareille koko Pohjoismaat kattavat Rotukohtaiset ohjeet (RKO-ohje), joissa kiinnitetään huomiota erityisesti koirien liioiteltuihin piirteisiin ja terveyttä heikentäviin rotukohtaisiin riskikohtiin.
RKO-ohjeessa on listattuna 41 rotua, jotka vaativat ulkomuototuomarilta erityistä huomiota mahdollisten liioiteltujen piirteiden vuoksi. Ohjeen mukaan ulkomuototuomareiden ei tule palkita koiranäyttelyissä korkeasti koiria, joilla on liioiteltuja rotupiirteitä.
Kun tuomari on arvostellut jonkun listatuista 41 rodusta, hänen tulee kirjoittaa raportti havainnoista, jotka on tehnyt rodusta. Me keräämme tuomareiden raportit ja toimittamme ne myös rotujärjestöjen tiedoksi jalostuksen ohjaamisen avuksi. Raporttien avulla seurataan rotujen tilannetta liioiteltujen piirteiden ja terveyttä heikentävien riskikohtien osalta.
Miksi ääripiirteitä esiintyy edelleen?
Järjestäytyneessä koiraharrastustoiminnan piirissä liioiteltuja piirteitä ja niiden aiheuttamia ongelmia pyritään siis estämään laajoilla terveystutkimuksilla, suunnitelmallisella jalostamisella, roturisteytyksillä sekä monenlaisilla ohjeilla, strategioilla ja ohjelmilla. Tietoisuus ääripiirteiden aiheuttamista ongelmista on kasvanut laajasti viime vuosina. Miksi liioiteltuja piirteitä silti esiintyy?
Kyse on pitkälti ihmisten valinnoista, ja niitä tehdään monella tasolla. Valintoja tekevät esimerkiksi kasvattajat, ulkomuototuomarit – ja myös pennunostajat. Jokainen taho osaltaan vaikuttaa siihen, millaisia piirteitä koirilla suositaan. Vaikka Suomessa on kansainvälisesti katsoen poikkeuksellisen hyvä terveystutkimusten antaman tiedon taso ja asenneilmapiiri koirien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, löytyy myös toisenlaisia mielipiteitä ja suoranaista välinpitämättömyyttä.
Tekemämme pitkäjänteinen työ terveystutkimusten edellyttäjänä ja niiden antaman tiedon jakajana sekä koirien terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien asioiden esillä pitäjänä on muokannut asenneilmapiiriä ja tahtotilaa – ja työ sen eteen jatkuu edelleen.
Emme kannata rotukieltoja, koska historia on osoittanut, että ne eivät johda toivottuun lopputulokseen. Usein ihmisille tärkeiden asioiden kieltäminen on johtanut toiminnan siirtymisen pimeille markkinoille. Rekisteröimättömien koirien ja järjestäytymättömän toiminnan piirissä terveystutkimuksia ei vaadita, eikä ohjausta ole.
Tutkimustulokset, tiedon jakaminen, toiminnan ohjaaminen ja asenneilmapiirin muuttaminen voivat tuntua hitaalta ja jopa tehottomalta reitiltä. Mutta usein ne ovat ainoita tapoja muuttaa ihmisten näkemyksiä ja toimintaa kestävällä tavalla.





