Geenitestit

Useimmat geenitestit hyväksytään laboratorioista Laboklin, Movet ja Wisdom Panel, mutta poikkeuksiakin on. Tarkista kullekin testille hyväksytty laboratorio tallennettavien geenitestien dokumentista. Löydät sen sivun alaosasta.

Varmista ensin Omakoira-palvelusta, että näytteenoton tiedot on kirjattu lähetteelle. Mene Omakoira-palvelun selainversioon ja valitse kohta Tutkimuslähetteen tilaus. Tarkista, että koiran geenitestilähetteet ovat ”Lähetetty”-tilassa. Jos tila on edelleen ”Lähete”, ole yhteydessä näytteenottajaan ja pyydä häntä lisäämään näytteenoton tiedot.  

Laboklin ja Movet tallentavat tulokset suoraan Omakoiraan, mutta huomaathan, että tulokset kuitenkin tallentuvat käytännössä aina jonkin verran myöhemmin kuin ne saapuvat testin tilaajan sähköpostiin. Jos näytteenoton tiedot on tallennettu, voit rauhassa odottaa pari viikkoa. Pidemmissä viiveissä kannattaa kuitenkin olla yhteydessä suoraan laboratorioon. Yhteystiedot löydät täältä. 

Jos olet käyttänyt jotain muuta hyväksyttyä laboratoriota, tulee sinun lähettää koiran tulosraportti PDF-muodossa Kennelliittoon osoitteeseen dna@kennelliitto.fi Jos olet käyttänyt Wisdom Panelia, ethän lähetä pelkkää linkkiä Wisdom Panelin palveluun, vaan lataa palvelusta PDF-muotoinen tulosraportti (Standard Genetic Report) ja lähetä se meille sähköpostin liitteenä. 

Jos tulos tallennetaan Kennelliitossa, tulee sinun toimittaa koiran tulosraportti sähköpostitse osoitteeseen dna@kennelliitto.fi Jos näytteenoton tietoja ei ole tallennettu lähetteelle näytteenoton yhteydessä ja näytteenoton tiedot eivät käy tulosraportista ilmi, tulee sinun toimittaa myös erillinen näytteenottotodistus. Siitä tulee käydä ilmi vähintään  näytteenottopäivä, näytteenottaja ja koiran tunnistusmerkintä. 

Lataa MyDogDNA/Wisdom panel-tulokset Wisdom panelin sivustolta PDF-tiedostoksi valitsemalla kirjautumisen jälkeen koiran profiili, ”Reports” ja ”MyDogDNA Standard Genetic Report”. 

Ennen tallennuksen alkamista saadut tulokset on mahdollista tallentaa, jos tilaat tallennusta varten Omakoirasta lähetteen ja tulosraportista tai erillisestä näytteenottotodistuksesta käyvät ilmi seuraavat näytteenoton tiedot:  

• näytteen on ottanut eläinlääkäri tai muu Kennelliiton hyväksymä näytteenottaja 
• tunnistusmerkintä on tarkastettu näytteenottohetkellä 
• tutkimuspäivä 
• tutkimus on tehty Kennelliiton hyväksymässä laboratoriossa. 

Lisäksi Kennelliittoon toimitettavassa tulosraportissa on oltava koiran tunnistusmerkintä. 

Erillistä näytteenottotodistusta ei tarvitse toimittaa, jos alkuperäinen näytteenottaja kirjaa näytteenoton tiedot Omakoirassa tilatulle lähetteelle takautuvasti. Tulosraportti ja mahdollinen näytteenottotodistus lähetetään Kennelliitolle sähköpostitse osoitteeseen dna@kennelliitto.fi lähetteen tilaamisen jälkeen.  

Tilaa uutta geenitestiä koskeva Omakoiralähete ja toimita sama, jo aiemmin saamasi tulosraportti Kennelliittoon osoitteella dna@kennelliitto.fi. Näytteenottajalta ei tarvitse pyytää vahvistusta uudelle lähetteelle, jos samasta raportista on jo tallennettu muitakin tuloksia. Tallennusta pyydetään näissä tapauksissa aina Kennelliitolta laboratoriosta riippumatta. 

Samoin voidaan toimia, jos tilaat laboratoriolta lisää geenitestejä jo aiemmin toimitetusta näytteestä. Laboratorion toimittamista dokumenteista tulee tällöin käydä ilmi, että kyse on aiempaan näytteeseen liittyvästä lisätilauksesta. 

Tuontikoirille, ulkomaisille jalostuskoirille ja tuontisperman osalta hyväksytään tallennettavaksi samaa sairautta tai ominaisuutta koskevat ulkomaiset tulokset, vaikka testejä ei ole tehty Kennelliiton hyväksymässä laboratoriossa. Tulosraportissa tai erillisessä näytteenottotodistuksessa on oltava koiran tunnistusmerkintä ja on pystyttävä todentamaan, että näyte on otettu eläinlääkärin tai laboratorion edustajana toimivan näytteenottajan valvonnassa. 

Rotujärjestö voi anoa toivomiensa testien tallentamista Kennelliitolta. Tallennettavaksi hyväksyttävien testien tulee perustua tieteellisessä julkaisussa esitettyihin tuloksiin ja testata rodulle merkityksellistä sairautta tai ominaisuutta. 

Anomuksen tulee sisältää mahdollisuuksien mukaan seuraavat tiedot: 

• lyhyt kuvaus tutkittavasta sairaudesta tai ominaisuudesta. Eli mitä sairaus aiheuttaa, milloin kliiniset oireet yleensä ilmenevät ja mikä on sairauden merkitys koirien elämänlaadulle ja rodun jalostuksessa. 

• sairauden periytymismalli ja testityyppi. Periytyykö sairaus esimerkiksi väistyvästi (resessiivisesti)? Lisäksi on hyvä tuoda esiin, jos on tietoa siitä, onko kyseessä suora mutaatiotesti vai esim. markkeritesti. 

• linkki tai viittaus tieteelliseen artikkeliin, josta käy ilmi, että testin perustana olevan geenilöydös on merkitsevä tässä rodussa.   

• tieto siitä, onko yhdistys kerännyt testituloksia ja jos on, millainen tulosjakauma on ollut. Tai jos tällaista tietoa ei ole: minkä verran sairautta/ominaisuutta arvellaan esiintyvän erityisesti rodun suomalaisessa kannassa esim. kliinisten tutkimusten perusteella. 
• selvitys siitä, kuuluuko testi Laboklinin, Movetin ja/tai MyDogDNA:n valikoimaan. Jos yhdistys toivoo myös jonkun muun laboratorion hyväksymistä, linkki ko. laboratorion sivuille.  

Kyllä voit. Geenitestaukselle ei ole alaikärajaa, mutta pentujen tulee kuitenkin olla tunnistusmerkittyjä näytteenottohetkellä. Tarvittaessa pentujen sirutus ja näytteenotto voidaan suorittaa saman eläinlääkärikäynnin yhteydessä.  

Vielä rekisteröimättömälle pentueelle tai sen osalle voi tilata lähetteen, kun pennut on tallennettu Omakoiran pentueilmoitukselle. 

Laboratoriot määrittelevät, millaisesta näytteestä tutkimukset voidaan tehdä. Useimmiten poskisolunäyte on riittävä ja se onkin yleisimmin käytetty näyte, mutta joissain testeissä mutaatio voidaan testata vain verinäytteen perusteella. Myös karvanäytteitä käytetään jonkin verran. 

Kennelliiton hyväksymä DNA-näytteenottaja voi ottaa poskisolu- ja karvanäytteitä, mutta verinäytteen voi ottaa ainoastaan eläinlääkäri. 

Polveutumisen perusteella terve -statusta ei ole vielä teknisesti toteutettu Kennelliiton järjestelmissä, eikä merkintää siis vielä voida tehdä koirien tietoihin. 

Kun kummallakaan vanhemmista ei ole tutkittavaa mutaatiota (eli ne ovat geneettisesti terveitä), ei mutaatio voi periytyä myöskään pennuille. Koiraa pidetään Kennelliiton ohjeistuksen mukaan sairauden tai vian suhteen polveutumisen perusteella terveenä korkeintaan kolme sukupolvea eteenpäin geneettisesti terveen testituloksen saaneista koirista. Tämän jälkeen on koira tai sen jälkeläiset testattava uudestaan, jotta ne saavat tuloksen. Polveutumisen perusteella terveeksi voidaan merkitä vain Kennelliiton tietokantaan tallennettujen tulosten perusteella. 

Sukupolvien määrää rajoittamalla pyritään estämään, etteivät mahdolliset näytteenotoissa, testianalyyseissä, tallennuksessa tai sukutauluissa sattuneet virheet tai epäselvyydet levitä väärää tietoa kovin laajalle rodun kannassa. Polveutumisen perusteella terve koira vastaa jalostuskäytössä terveeksi testattua. 

Tarkista rotujärjestön suositukset teetettävistä geenitesteistä. Usein myös laboratoriot tarjoavat yksittäisiä testejä vain tietyille roduille sen perusteella, että ne ovat tutkitusti kyseiselle rodulle merkityksellisiä, mutta kaikki laboratoriot eivät välttämättä toimi näin. Erilaisia laajempia testipaneeleja käytettäessä on tulokset myös saatettu jaotella sen mukaan, mitkä ovat rodun kannalta tarkoituksenmukaisia. 

Tähän ei välttämättä ole yksiselitteistä vastausta. Jos ei ole tutkimustietoa siitä, että testi soveltuu rodulle luotettavasti, ollaan päätösten suhteen epävarmalla pohjalla. Vakavien sairauksien osalta lienee järkevä ja helppo varotoimi olla teettämättä yhdistelmiä, joista sairaita voisi tällöin syntyä, mutta tällöin saatetaan tehdä myös turhaa karsintaa, jos tulos ei kyseisessä rodussa oikeasti kytkeydykään koiran ilmiasuun oletetusti. Pohjoismaisen Kennelunionin tieteellinen toimikunta on jopa linjannut, että voi olla parempi pidättäytyä testaamasta rodulle merkitykseltään epävarmoja sairausgeenejä, kuin tehdä tulosten perusteella mahdollisesti turhaa karsintaa. 

Usein hyvä ratkaisu voi olla laboratorion tarjoama ”rotupaketti”, johon on koottu rodulle tarkoituksenmukaiset testit hieman yksittäisiä testejä edullisemmaksi kokonaisuudeksi. Laajemman testipaneelin tilatessaan saa kuitenkin usein lisätietoa esim. perimän monimuotoisuudesta, mikä usein houkuttaa valitsemaan sen. Monimuotoisuusarvioista tulee muistaa, että niiden tulokset riippuvat laboratorion käytössä olevasta aineistosta ja menetelmistä, eivätkä ne yleensä ole vertailukelpoisia eri laboratorioiden välillä. 

Testituloksesta on ymmärrettävä vähintään sairauden periytymismalli. Lisäksi jos kyseessä on sairastumisriskiä lisäävä tulos, olisi hyödyllistä tietää myös, minkä verran riskiä epäedullinen testitulos lisää.  Väistyvästi periytyvissä sairauksissa kantajien käyttöä geneettisesti terveisiin yksilöihin yhdistettynä tulee ehdottomasti jatkaa, kunnes mutaation esiintyvyys rodussa on alhainen. Vasta tämän jälkeen voidaan harkita kantajien jättämistä kokonaan pois jalostuksesta. Rotuyhdistykset ja -järjestöt seuraavat rotujensa geenitestaamisen tilannetta ja voivat Kennelliiton lisäksi usein auttaa myös testin tarkoituksenmukaisuutta pohdittaessa tai testaamisen käytännön asioihin liittyvissä kysymyksissä. 

Aina on joka tapauksessa muistettava, että jos koiralla ilmenee jalostuksellisesti merkittävän sairauden kliinisiä oireita, ei sitä pidä käyttää jalostukseen sen geneettisestä statuksesta riippumatta.