Kennelliiton jalostustietojärjestelmässä tarjoamme indeksit
- lonkkanivelen kasvuhäiriöstä usealle kymmenelle eri rodulle
- kyynärnivelen kasvuhäiriöstä noin 20 eri rodulle
- selän spondyloosista yhdelle rodulle
- selän välilevykalkkeutumista yhdelle rodulle
- selän välimuotoisesta lanne-ristinikamasta yhdelle rodulle
Koiran indeksi julkaistaan, kun sillä on suomalainen tulos laskettavassa ominaisuudessa, esim. lonkkanivellausunto tai kun sillä on siitä jälkeläistuloksia. BLUP-indeksi kuvaa koiran tasoa suhteessa vertailujoukkoon eli saman rodun kaikkien koirien keskitasoon. Yksittäisen koiran indeksiä ei täten voi laskea erikseen, vaan koko rodun aineiston on oltava laskennassa samaan aikaan. Indeksit lasketaan tilastollisesti ajamalla koirien tuloksista ja sukutauluista koostuva aineisto ns. regressioanalyysin läpi.
Indeksit standardoidaan siten, että keskiarvoksi tulee jokaisessa rodussa 100. Yli sadan koira on jalostusarvoltaan rodun keskiarvoa parempi ja alle sadan koira rodun keskiarvoa huonompi. Kun yhdistelmän uroksen ja nartun indeksien keskiarvo on yli 100 (eli vanhempien indeksien summa on yli 200), ovat pennut odotusarvoltaan rodun keskitasoa parempia. Pentueiden indeksien ollessa systemaattisesti suurempia kuin 100, paranee rodun taso kyseisessä ominaisuudessa, esimerkiksi lonkkaterveydessä vähitellen. Eri roduille ja saman rodun eri maissa oleville populaatioille lasketut indeksit eivät ole vertailukelpoisia keskenään.
Indeksit päivittyvät ja niitä tulkitaan suuruusluokan mukaan
Indeksilaskennat tehdään joka kuukauden alussa. Tällöin ensimmäisen indeksin saavat koirat, joille se julkaistaan edellisen laskennan jälkeen saatujen tulosten perusteella ja lisäksi kaikki jo olemassa olevat indeksit päivittyvät. Kun koiraan liittyviä sukulaistuloksia eli tietoa kertyy lisää, indeksit tarkentuvat ja niiden varmuus kasvaa.
Suurin osa rodun koirista saa indeksiarvon 80–120 väliltä. Lonkkaindekseissä noin kymmenen indeksipisteen ero vastaa yhden kirjaimen eroa lonkkatuloksissa. Kyynärindekseissä yhden kyynärasteen muutos vastaa jopa 20 indeksipistettä. Muutaman pisteen erot yksilöiden välillä eivät siis ole jalostusarvon kannalta vielä kovin merkittäviä.
Mitä enemmän sukulaistuloksia, sitä varmempi indeksi
Kennelliiton jalostustietojärjestelmässä näkyy koiran indeksin perässä suluissa sen arvosteluvarmuus. Arvosteluvarmuus voi teoriassa saada arvoja väliltä 0–100 % ja siihen vaikuttavat koirasta ja sen lähisukulaisista saatujen tulosten lukumäärä sekä ominaisuuden periytymisaste. Käytännössä arvosteluvarmuus ei koskaan nouse sataan prosenttiin, koska kyse on ennusteesta. Mitä suurempi periytymisaste ja mitä enemmän sukulaistuloksia, sitä suuremmat ovat myös koirien arvosteluvarmuudet. Mitä korkeammaksi arvosteluvarmuus kasvaa, sitä vähemmän indeksi enää jatkossa muuttuu.
Arvosteluvarmuus kannattaa huomioida erityisesti tuontikoirien ja ulkomaisten jalostuskoirien kohdalla, jotka saattavat saada suomalaisen indeksinsä ehkä vain yhden tai kahden sukulaistuloksen perusteella.
Indeksit ja PEVISA
Joidenkin rotujen PEVISA-ohjelmissa on indekseihin liittyviä jalostuskäytön ehtoja. PEVISA-ehtojen tarkistuksessa katsotaan tällöin astutus- tai siemennyshetkellä voimassa olleita indeksejä tai pakastesperman kohdalla tarvittaessa pakastushetkellä voimassa olleita indeksejä.
PEVISA-ohjelmassa olevien indeksien kohdalla on harkittavissa, julkaistaanko indeksit vain niille koirille, joiden arvosteluvarmuus on vähintään yhtä suuri kuin sellaisen koiran, jolla on ominaisuudesta oma tulos. Tällöin esimerkiksi tuontikoiralle tai ulkomaisessa rekisterissä olevalle koiralle ei julkaista indeksiä ennen kuin sen arvosteluvarmuus nousee tämän rajan yli joko sukulaistulosten kautta tai koiran saatua kotimaisen lonkkatuloksen.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä lyhenne BLUP tarkoittaa?
BLUP tulee sanoista Best Linear Unbiased Prediction eli paras lineaarinen harhaton ennuste. Tämä tilastotieteellinen termi kertoo indeksin laskentatavasta. Koirien jalostuksen yhteydessä indekseistä puhuttaessa ja erityisesti kansainvälisesti saattavat eri menetelmin lasketut ennusteet ja indeksit mennä jonkin verran sekaisin keskenään. Kaikki meidän jalostustietojärjestelmäämme kirjatut indeksit on laskettu nimenomaan BLUP-menetelmällä.
Mitä ympäristötekijät tarkoittavat?
Koiran tulokseen vaikuttavat myös monet sellaiset tekijät, jotka eivät ole perinnöllisiä. Näitä kutsutaan yleisesti ympäristötekijöiksi. Uutta indeksiä kehitettäessä analysoidaan, mitkä laskennassa käytettävissä olevat ympäristötekijät kuhunkin ominaisuuteen vaikuttavat. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi koiran ikä tutkimushetkellä, sukupuoli ja syntymävuosi.
Miten pentuesisaruksille voi tulla erilaiset indeksit?
Pentuesisarusten indeksien erot voivat johtua paitsi mahdollisesti erilaisista tuloksista sekä jälkeläistuloksista, myös koiran iästä tutkimushetkellä tai sukupuolesta. Vaikka kaikki tekijät olisivat samoja, voi sisarusten välillä silti esiintyä pieniä, jalostusarvon kannalta merkityksettömiä muutaman pisteen eroja laskentamenetelmän vuoksi.
Miksi koiran indeksi muuttuu laskennasta toiseen?
Indeksin arvo voi muuttua, kun laskentaan tulee lisää tietoa. Tällöin yleensä myös indeksin arvosteluvarmuus kasvaa. Lisäksi on luonnollista, että yksittäisen koiran indeksiarvo laskee vähitellen vuosien myötä, jos rodussa tapahtuu ominaisuuden suhteen toivottua perinnöllistä edistymistä.
Indeksin arvon heilunta pari pistettä suuntaan tai toiseen päivityskertojen välillä ilman tiedon muutoksiakin on tavallista ja jalostusarvon kannalta merkityksetöntä. Tämä johtuu laskennassa muodostettavien yhtälöryhmien suuresta koosta ja monimutkaisuudesta. Laskenta on iteratiivinen menetelmä, jossa ei voida saavuttaa yhtä absoluuttisesti oikeaa vastausta. BLUP-menetelmällä saadaan näistä teknisistä seikoista huolimatta tämän hetken paras arvio yksilön jalostusarvosta monigeenisessä ominaisuudessa.
Voivatko lonkkaindeksiin vaikuttaa muutkin kuin pelkät lonkkatulokset?
Se on mahdollista, mutta riippuu rodusta. Analysoitaessa rodun aineistoja indeksilaskentaa varten tutkitaan myös, esiintyykö rodussa eri ominaisuuksien välillä geneettistä riippuvuutta (eli korrelaatiota). Geneettinen korrelaatio kuvaa missä määrin samat geneettiset tekijät vaikuttavat kahteen erillisenä mittaamaamme asiaan, esim. lonkka- ja kyynärtuloksiin. Jos rodulla näiden ominaisuuksien välillä esiintyy geneettistä korrelaatiota, voidaan esim. lonkkaindeksin laskennassa huomioida myös koiran kyynärnivelestä saama tulos.
