Koirien lisääntyminen ja keinosiemennys

Koiran lisääntyminen

Jalostukseen käytettävien koirien tulee olla terveitä, hyväkuntoisia ja luonteeltaan sellaisia, että ne pystyvät lisääntymään luonnollisesti ja hoitamaan pentunsa hyvin. Sekä nartun että uroksen tulee olla halukkaita ja kykeneviä luonnolliseen astutukseen. Nartun tulee lisäksi olla fyysisesti ja henkisesti valmis tiineyteen, synnytykseen ja pentujen hoitoon. 

Kasvatuksessa huomioidaan sekä yleiset että rotukohtaiset vaatimukset. Näitä ohjaavat muun muassa: 

• jalostuksen tavoiteohjelma (JTO) 
• PEVISA-ohjelma (perinnöllisten sairauksien vastustaminen) 
• Kennelliiton koirarekisteriohje 
• voimassa oleva lainsäädäntö  
• Kennelliiton jalostusstrategia  
• Kennelliiton kasvattajasitoumus 
• FCI:n säännöt ja ohjeet 

Näiden avulla pyritään varmistamaan, että jalostus tukee koirien terveyttä, hyvinvointia ja rodun elinvoimaa pitkällä aikavälillä. 

Koiran lisääntymisikä 

Sukukypsyydellä tarkoitetaan ikää, jolloin fyysiset ominaisuudet mahdollistavat yksilön lisääntymisen. Sukukypsyyteen vaikuttavat muun muassa yksilökohtaiset erot, sukupuoli sekä rotu. Urokset saavuttavat sukukypsyyden noin 6 kuukauden iässä, nartulla vaihteluväli on noin 6-12 kuukautta. Pienikokoiset rodut saavuttavat sukukypsyyden yleensä suurempi kokoisia rotuja aikaisemmin. 

Sukukypsyys ei ole kuitenkaan sama asia, kuin lisääntymisikä. Koirarekisteriohjeen mukaisesti jalostukseen käytettävän uroksen tulee olla vähintään 12 kuukauden ikäinen ja nartun 18 kuukauden ikäinen. Suosituksena on käyttää koiraa jalostukseen vielä tätäkin myöhemmin, 3-4-vuotiaana. Tällöin koiran terveydestä, luonteesta ja käyttöominaisuuksista on saatu kerättyä riittävästi tietoa. Nartun ikääntyessä sen hedelmällisyys saattaa laskea, jolloin sen saamat pentueet voivat olla pienempiä. 

Urokselle ei ole asetettu jalostuskäytön yläikärajaa, mutta on hyvä huomioida, että iän myötä siittiöiden laatu saattaa kärsiä. Nartun osalta suosituksena on, että ensimmäisen penikoiminen tapahtuisi alle 6-vuotiaana, jotta narttu olisi kunnoltaan ja terveydentilaltaan kykenevä tiinehtymään, kantamaan, synnyttämään sekä hoitamaan pentunsa mahdollisimman hyvin. Koirarekisteriohjeen mukaisesti, 8 vuotta täyttäneen nartun astuttaminen edellyttää aina eläinlääkärintodistuksen, jonka mukaan narttu on terve ja hyväkuntoinen, eikä pennuttamisesta ole haittaa nartun terveydelle. Todistus on annettava ennen nartun astutusta, eikä se saa astutushetkellä olla kuutta kuukautta vanhempi. Eläinlääkärintodistus on liitettävä pentueilmoitukseen. 

Pentueiden määrä ja penikointiväli 

Nartun hyvinvoinnin turvaamiseksi pentueiden määrää ja tiheyttä on rajoitettu Koirarekisteriohjeessa. Nartulle rekisteröidään enintään 5 pentuetta elämän aikana ja pentueiden syntymän välillä tulee olla vähintään 10 kuukautta. 

Lisäksi joissakin roduissa voidaan rajoittaa yksittäisen koiran jälkeläismäärää PEVISA-ohjelman tai rotuyhdistyksen suositusten avulla. Näin pyritään säilyttämään riittävä geneettinen monimuotoisuus. Muista perehtyä oman rotusi PEVISA-ohjelmaan ja jalostussuosituksiin. 

Syventävää tietoa

Koirien lisääntyminen on kokonaisuus, johon vaikuttavat fysiologia, käyttäytyminen, genetiikka ja jalostukselliset valinnat. Vastuullinen kasvatus perustuu tietoon ja suunnitelmallisuuteen.

• Lisätietoa koiran lisääntymisfysiologiasta ja anatomiasta, astutustapahtumasta, tiineydestä ja penikoinnista löydät Kasvattajan peruskurssiltamme.
• Lisäksi tarkemmat määräykset löydät koirarekisteriohjeestamme.

Usein kysytyt kysymykset

Koiran keinosiemennys

Mitä keinosiemennys on?

Koiran keinosiemennys on jalostuksen apuväline, jonka avulla nartun astuttamiseen voidaan käyttää kaukanakin asuvaa urosta, tai lupaavan uroksen spermaa voidaan pakastaa myöhempää käyttöä varten. Keinosiemennyksen syynä ei kuitenkaan saa olla nartun tai uroksen haluttomuus tai kyvyttömyys normaaliin astutukseen. 

Siemennyksen tai sperman keräyksen saa suorittaa eläinlääkäri. Siirretyn tai pakastetun sperman mukana pitää olla eläinlääkärin antama todistus sen alkuperästä (sperman keräystodistus). Siementänyt eläinlääkäri toimittaa Kennelliittoon todistuksen siemennyksestä sekä todistuksen sperman alkuperästä.  

Siemennettävän nartun ja spermaa luovuttavan uroksen pitää olla tunnistusmerkitty ja merkintä tarkistetaan toimenpiteen yhteydessä.  

Keinosiemennystä ei kuitenkaan tule käyttää silloin, jos koira ei kykene luonnolliseen lisääntymiseen. Jalostuksen lähtökohtana on, että koirat pystyvät lisääntymään luonnollisesti.  

Keinosiemennyksestä syntyneen pentueen rekisteröinti   

Astutustodistukseen on merkittävä, että pentue on syntynyt keinosiemennyksen avulla.  
  
Keinosiemennettyä pentuetta koskevat Kennelliiton yleiset ja rotukohtaiset rekisteröintivaatimukset. Pakastespermasiemennyksen kohdalla koskevat urosta ne vaatimukset, jotka olivat voimassa sperman pakastushetkellä. Nartulle ja yhdistelmälle sovelletaan astutusajankohdan vaatimuksia.  
  
Pentuerekisteröinnin yhteydessä tulee toimittaa uroksen omistajan hyväksyntä pentueelle. Vaihtoehtoisesto tulee toimittaa todistus sperman omistajuudesta, jos sperman omistaa joku muu, kuin uroksen omistaja. Lisäksi vaaditaan eläinlääkärin etukäteen Kennelliittoon toimittama keinosiemennystodistus (toimitettava 14 vrk kuluessa siemennyksestä). Siirtosperman tai pakastetun sperman kohdalla tarvitaan eläinlääkärin allekirjoittama Kennelliiton spermanottotodistus tai ulkomaisesta spermasta vastaava eläinlääkärin todistus sperman alkuperästä.  
  
Jos siirretyn tai pakastetun sperman alkuperästä ei ole asianmukaista todistusta, voidaan pentue rekisteröidä vain polveutumistutkimuksen perusteella.  

Lisätietoa

Ruokavirasto: Eläinten keinollinen lisääntyminen

Usein kysytyt kysymykset

Voiko keinosiemennystä käyttää kaikissa tapauksissa?  

Ei. Keinosiemennystä ei tule käyttää silloin, jos koira ei kykene luonnolliseen lisääntymiseen. Kennelliiton yleisen jalostusstrategian mukaan jalostukseen käytetään vain koiria, jotka pystyvät lisääntymään luonnollisesti ja hoitamaan pentujaan. Sekä nartun että uroksen tulee olla halukas luonnolliseen astutukseen. Uroksia, jotka eivät ole aiemmin kyenneet astumaan normaalisti tai joilla on puutteellinen sukuvietti, ei tule käyttää jalostukseen keinosiemennyksenkään avulla.  

Kuka voi suorittaa keinosiemennyksen?  

Eläinlääkäri. Sekä sperman keräys että siemennys ovat eläinlääkärin tehtäviä, ja toimenpiteistä tarvitaan viralliset todistukset.  

Dokumentit