Koiran terveys

Kun jalostus perustuu avoimeen tietoon, yhteisiin sääntöihin ja koiran hyvinvoinnin ensisijaisuuteen, jokainen valinta voi viedä rotuja terveempään suuntaan.

Terveys ja hyvinvointi kulkevat yhdessä 

Koiran hyvinvointi rakentuu monesta tekijästä. Ravitsemus, elinympäristö, terveys, käyttäytyminen ja tunnetila vaikuttavat yhdessä siihen, millaista koiran arki on. Koiran jalostuksen tärkeimpänä tavoitteena on tukea koiran terveyttä, toimintakykyä ja elämänlaatua niin, että koira pystyy elämään mahdollisimman hyvää ja lajityypillistä elämää. 

Koirien terveyttä edistävä työmme painottuu erityisesti:

• jalostusta ohjaaviin sääntöihin
• terveystiedon keruuseen ja avoimeen julkaisemiseen sekä
• rotujärjestöjen tukemiseen.

Viimeisten vuosien aikana koirien terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää tietoa on saatu valtavasti lisää. Tietoa on myös opittu hyödyntämään aiempaa järjestelmällisemmin koiranjalostuksessa ja koiraharrastuksissa.

Yhteiset säännöt ohjaavat vastuullista jalostusta 

Kennelliiton alaista koiranjalostusta ohjaa eläinten hyvinvointilaki sekä siihen perustuvat säädökset ja viranomaisohjeet. Laadimme niiden pohjalta myös omia sääntöjä ja ohjeita.  

Yleinen jalostusstrategiamme ohjeistaa yksityiskohtaisesti millaisia koiria jalostukseen suositellaan käytettävän, jotta tuloksena on mahdollisimman terveet ja hyvinvoivat pennut. Strategia korostaa erityisesti neljää tavoitetta: 

• Terveys ja toimintakyky: jalostusvalinnoilla ehkäistään perinnöllisiä vikoja ja sairauksia, jotka heikentävät hyvinvointia tai lyhentävät elinikää. 
• Liioiteltujen rotupiirteiden välttäminen: koiran rakenteen tulee mahdollistaa normaali hengitys, liikkuminen ja arjessa toimiminen. 
• Tasapainoinen luonne: jalostuksessa huomioidaan koiran käyttäytyminen, toimintavarmuus ja yhteiskuntakelpoisuus. 
• Perinnöllinen monimuotoisuus: jalostuksessa pyritään säilyttämään riittävän laaja geenipohja ja ehkäisemään haitallisten geenien kasautumista. 

Koirarekisteriohjeessa määritetään millä perusteella koiria rekisteröidään Kennelliiton rekistereihin ja mitä koirien terveyttä ja hyvinvointia edistäviä vaatimuksia jalostuskoirien tulee vähintään täyttää.  

Kasvattajasitoumuksen allekirjoittanut kasvattaja sitoutuu muun muassa käyttämään jalostukseen hyvinvoivia, ulkomuodoltaan ja käyttäytymiseltään rodunomaisia koiria ja välttämään ominaisuuksien liioittelua. Lisäksi kasvattaja sitoutuu jakamaan avoimesti tietoa koiriensa ominaisuuksista ja mahdollisista vioista ja sairauksista sekä kannustaa kasvattamiensa koirien omistajia toimimaan samoin. 

Koiranomistajan ja -haltijan perussääntö sitoo kaikkia Kennelliiton jäseniä. Sääntöjen mukaan koiranomistajan ja -haltijan tulee muun muassa huolehtia koiriensa kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, mahdollistaa niille lajinmukainen käyttäytyminen sekä antaa avoimesti tietoa koiriensa ominaisuuksista ja mahdollisista vioista ja sairauksista. 

Muiden pohjoismaiden kanssa yhteisissä rotukohtaisissa ohjeissa (RKO) on ohjeistettu liioiteltujen piirteiden huomioimisesta ulkomuotoarvostelussa. Arvostelun yhteydessä roduista, joissa esiintyy liioiteltuja piirteitä, kirjoitetaan raportit, joiden perusteella kerätään tietoa rotujen tilanteesta. 

Terveystutkimukset tuottavat tietoa jalostuksen tueksi 

Kennelliitto ehkäisee perinnöllisiä vikoja ja sairauksia keräämällä ja julkaisemalla virallisia ja epävirallisia terveystutkimustuloksia. Virallisella terveystutkimuksella tarkoitetaan Kennelliiton hyväksymien ohjeiden mukaisesti tehtyä seulontatutkimusta. Tulos tallennetaan KoiraNet-jalostustietojärjestelmään, jolloin kasvattajat, rotujärjestöt ja koiranomistajat voivat hyödyntää tietoa jalostuksen suunnittelussa ja rodun tilanteen seurannassa. 

Kennelliiton järjestelmiin tallennettavia virallisia terveystutkimuksia ovat rodusta riippuen esimerkiksi: 

• Luustokuvaukset: lonkka-, kyynär-, kyynärnivelen inkongruenssi- ja selkätutkimukset. 
• Polvilumpioluksaatiotutkimus: kliininen tutkimus polvilumpion sijoiltaanmenon arvioimiseksi. 
• Silmätutkimus: perinnöllisten silmäsairauksien seulonta. 
• Sydäntutkimukset: esimerkiksi sydämen sivuäänten kuuntelu tai ultraäänitutkimus. 
• Kuulotutkimus (BAER): tutkimus kuurouden varalta erityisesti roduissa, joissa esiintyy perinnöllistä kuuroutta. 
• BOAS-testi: lyhytkuonoisille roduille suunnattu rasitustesti ylähengitysteiden ahtauman oireiden arvioimiseksi. 
• Maksatutkimukset: erityisesti dobermannin perinnöllisten maksasairauksien tutkimukset. 
• Syringomyeliakuvaus: magneettikuvaus chiari-epämuodostuman ja syringomyelian arvioimiseksi. 

Monet näistä tutkimukset ovat seulontatutkimuksia. Ne on standardoitu, jotta tulokset ovat vertailukelpoisia, ja niistä voidaan koota tilastotietoa jalostuksen tueksi. Tutkimukset on laadittu yhteistyössä eläinlääketieteen ammattilaisten ja tutkijoiden kanssa. 

Eri koiraroduille voidaan myös tehdä mittauksia. BOAS-testin yhteydessä mitataan koiran kuonon pituus suhteessa kalloon (CFR) ja arvioidaan koiran sierainten ahtauma. Lisäksi aloitamme pian matalaraajaisten rotujen eturaajojen asentovirheiden (ROT-VALG-M) mittaamisen. 

Lisäksi keräämme tietoa koirien terveydestä kaikille roduille avoimella terveyskyselyllä. 

Geenitestit tukena sairauksien vastustamisessa 

Geenitestit auttavat tunnistamaan koirien perinnöllisiä ominaisuuksia ja sairauksia. DNA-tutkimusten avulla voidaan myös määrittää koiran yksilöllinen geneettinen profiili eli DNA-tunniste ja varmistaa polveutuminen. Geenitestien tärkein hyöty on se, että niiden avulla voidaan ehkäistä sairaiden pentujen syntymistä yksittäisen tunnetun sairauden osalta. Geenitestit mahdollistavat sen, että jalostukseen voidaan edelleen käyttää mahdollisimman suurta osaa rodun koirista. Esimerkiksi kantajaa voidaan käyttää jalostukseen, jos pariksi valitaan geneettisesti terve koira. 

Geenitestit eivät kuitenkaan korvaa koiran kokonaisvaltaista terveystarkastelua. Testien luotettavuus ja merkitys vaihtelevat, ja tuloksia tulee tulkita suhteessa rodun muuhun terveystietoon, sukutaustaan ja jalostustavoitteisiin. Kennelliiton jalostustietojärjestelmään tallennetaan tällä hetkellä 69 geenitestin tuloksia. 

Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelmassa määritellään rodun jalostuksen tavoitteet ja suositukset 

Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma eli JTO on rotujärjestön laatima ja Kennelliiton hyväksymä ohjelma, jossa kuvataan rodun tausta, nykytila ja jalostukselliset tavoitteet. JTO kokoaa yhteen tiedon rodun terveydestä, luonteesta, käyttöominaisuuksista, ulkomuodosta ja populaatiorakenteesta. Ohjelma auttaa tunnistamaan, mihin asioihin jalostuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota juuri kyseisessä rodussa.

PEVISA asettaa terveysvaatimuksia jalostukseen ja rekisteröintiin 

Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma eli PEVISA on Kennelliiton työkalu, jolla asetetaan rotukohtaisia ehtoja jalostukseen ja pentujen rekisteröintiin. Ohjelma perustuu rodun JTO:aan ja se otetaan käyttöön rodulle rotujärjestön aloitteesta. Sen tarkoitus on ehkäistä perinnöllisiä sairauksia, tukea koirien hyvinvointia ja vahvistaa rodun geneettistä monimuotoisuutta. 

PEVISA-ohjelmassa voidaan määrittää esimerkiksi: 

• Pakolliset terveystutkimukset ennen astutusta: esimerkiksi lonkka-, kyynär-, polvi-, silmä- tai sydäntutkimukset. 
• Raja-arvot ja rekisteröintirajoitukset: tietyt tutkimustulokset voivat rajoittaa jälkeläisten rekisteröintiä tai edellyttää kumppanilta tietyn tasoisia tuloksia. 
• Jälkeläismäärien rajoittaminen: ehdot voivat ehkäistä yksittäisten koirien ylikäyttöä ja tukea monimuotoisuutta. 

Kun rodulla on PEVISA-ohjelma, pentueen molempien vanhempien tulee täyttää ohjelman ehdot ennen astutusta, jotta pennut voidaan rekisteröidä normaalisti. PEVISA tekee terveysvaatimuksista konkreettisia ja auttaa varmistamaan, että jalostuspäätökset perustuvat tutkittuun tietoon. Tällä hetkellä yli 200 rotua ja rotumuunnosta on PEVISA-ohjelman piirissä. Monen rodun kohdalla PEVISA-vaatimukset ovat tiukentuneet viime vuosina, ja ohjelmaan on tullut mukaan uusia rotuja.

Roturisteytykset koiranjalostuksen apuna 

Roturisteytykset ovat suunnitelmallinen osa vastuullista jalostustyötä. Roturisteytyksellä tarkoitetaan kahden eri rodun tai rotupopulaation edustajien harkittua yhdistämistä silloin, kun rodun geenipohja on liian kapea tai rodulla esiintyy vakavia periytyviä terveysongelmia. Risteytysten tavoitteena on lisätä perinnöllistä monimuotoisuutta ja parantaa koirien terveyttä sekä elämänlaatua. 

Roturisteytyksiä ei toteuteta satunnaisesti. Jokainen hanke perustuu rotujärjestön tekemään huolelliseen hakemukseen ja yksityiskohtaiseen projektisuunnitelmaan. Projektit ovat määräaikaisia ja tarkasti seurattuja. Risteytyksistä syntyneet koirat rekisteröidään Kennelliiton roturisteytysrekisteriin, ja niiden terveyttä, luonnetta ja hyvinvointia seurataan koko elämän ajan. 

Usean sukupolven jälkeen risteytyslinja voidaan yhdistää takaisin alkuperäiseen rotuun, jos asetetut kriteerit täyttyvät. Silloin koirat voidaan jälleen rekisteröidä rotukoirarekisteriin kyseisen rodun edustajina. Roturisteytys ei korvaa vastuullista jalostusta, vaan täydentää sitä tilanteissa, joissa pelkkä puhdasrotujalostus ei enää riitä ratkaisemaan rodun terveys- ja monimuotoisuusongelmia. 

Tällä hetkellä roturisteytysprojekteja on meneillään kromfohrländereillä, kooikerhondjelle cavalier kingcharlesinspanielilla, ranskanbulldoggilla ja leonberginkoiralla. Leonberginkoiran projekti on osa kansainvälistä hanketta, jossa ovat mukana myös Ison-Britannian ja Sveitsin kennelliitot. Vuonna 2026 Kennelliitto hyväksyi myös mopsin ja dobermannin roturisteytysprojektin. 

Roturisteytysprojektit herättävät kiinnostusta useissa rotuyhdistyksissä, ja uusia hankkeita valmistellaan parhaillaan. 

Terveystiedot avoimessa tietokannassa  

Kaikkien vapaassa käytössä oleva Kennelliiton jalostustietojärjestelmä KoiraNet kokoaa yhteen Suomessa rekisteröityjen koirien terveystutkimustuloksia sekä koe- ja näyttelytuloksia. Järjestelmästä löytyy tietoja yksittäisistä koirista, kuten sukutaulu, sukusiitosaste, terveys- ja tulostiedot sekä kuolinsyytiedot. Lisäksi jalostustietojärjestelmä tarjoaa rotukohtaisia terveys- ja jalostustilastoja pitkältä ajalta sekä  

Jalostustietojärjestelmässä julkaistaan myös koirien jalostusindeksejä lonkka- ja kyynärnivelen kasvuhäiriöille sekä selän kalkkeutuneille välilevyille ja välimuotoiselle lanne-ristinikamalle. 

Tietojen avoin saatavuus tukee jalostuksen suunnittelua ja kehityksen seurantaa. Olemme maailmanlaajuinen edelläkävijä jalostusindeksien laskennassa sekä terveystulosten avoimuudessa.

Tuemme koirien terveyttä koskevaa tutkimusta 

Jaamme vuosittain suoraa taloudellista tukea koirien terveyttä koskevalle tutkimukselle ja ohjaamme koiranäyttelyistä saatavia tuloja Helsingin yliopiston kanssa yhteiseen terveystutkimusrahastoon. Tavoitteena on edistää koirien terveyttä ja hyvinvointia luotettavan ja käytännön jalostustyötä hyödyttävän tutkimustiedon avulla.

Koulutamme kasvattajia ja rotuyhdistysten toimihenkilöitä 

Järjestämme yhdessä kennelpiirien kanssa kasvattajille tarkoitettuja kasvattajan perus- ja jatkokursseja, joiden tavoitteena on lisätä yleistä koiratietoutta muun muassa koiran terveydestä, perinnöllisyydestä, jalostuksen perusteista sekä koiran synnytyksestä ja pentueen hoidosta.  

Vuosittain järjestämme myös kaikille koiran jalostuksesta kiinnostuneille jalostuskursseja, joilla käsitellään jalostukseen, koirien terveyteen ja hyvinvointiin sekä käyttäytymiseen liittyviä asioita.

Mitä koiranomistaja voi tehdä? 

Koiranomistaja voi edistää koirien terveyttä jo ennen pennun hankintaa. Rotuihin, kasvattajiin ja pentueen taustoihin kannattaa tutustua huolellisesti. Tieto koiran vanhempien ja lähisukulaisten terveydestä, luonteesta ja mahdollisista sairauksista auttaa arvioimaan, millaisia ominaisuuksia pennulle voi periytyä. 

Omistaja voi tukea oman rotunsa terveyttä myös viemällä koiransa terveystutkimuksiin ja vastaamalla Kennelliiton terveyskyselyyn. Kyselyistä saatava tieto auttaa kartoittamaan ja seuraamaan rotujen terveystilannetta. Kennelliitto koostaa vastauksista tilastollisia yhteenvetoja rotuyhdistysten käyttöön. 

Myös kuolinsyytiedot ovat tärkeitä. Kun omistajat ilmoittavat koirien kuolinsyyt KoiraNetiin ja kertovat sairauksista omalle rotuyhdistykselleen, koko rodun terveystilanne hahmottuu paremmin. Mitä enemmän luotettavaa tietoa kertyy, sitä paremmin voimme yhdessä tehdä koirien terveyttä tukevia päätöksiä.

Usein kysytyt kysymykset

Miksi jalostuksessa tarvitaan sekä sääntöjä että suosituksia? 

Säännöt varmistavat vähimmäistason, jonka kaikkien tulee täyttää. Suositukset auttavat tekemään vielä parempia valintoja rodun pitkän aikavälin terveyden ja monimuotoisuuden hyväksi.

Mitä eroa on JTO:lla ja PEVISA-ohjelmalla?  

JTO kuvaa rodun tilanteen ja jalostuksen tavoitteet laajasti. PEVISA puolestaan määrittää rodulle konkreettisia ehtoja, jotka voivat vaikuttaa jalostuskäyttöön ja pentujen rekisteröintiin. 

Miksi terveystulokset julkaistaan avoimesti?   

Avoin tieto auttaa kasvattajia, rotujärjestöjä ja pennunostajia tekemään perusteltuja päätöksiä. Se mahdollistaa myös rotujen terveystilanteiden pitkäjänteisen seurannan. 

Voiko yksittäinen koiranomistaja vaikuttaa rodun terveyteen?   

Kyllä voi. Terveystutkimuksiin osallistuminen, terveyskyselyihin vastaaminen ja kuolinsyytietojen ilmoittaminen lisäävät tietoa, jota rotujärjestöt ja kasvattajat voivat käyttää rodun hyväksi.