Labradorinnoutaja edelleen suosituin
Suomen Kennelliittoon rekisteröityjen koirien määrä laski yhä vuonna 2025. Suosituimpien koirarotujen suosiossa ei ollut suuria muutoksia. Labradorinnoutaja on yhä Suomen suosituin koirarotu.
Vuonna 2025 Kennelliittoon rekisteröitiin yhteensä 37 538 koiraa, kun rekisteröintejä vuonna 2024 oli 40 355. Rekisteröintien määrä laski seitsemän prosenttia verrattuna vuoteen 2024.
Kennelliittoon rekisteröityjen koirien määrä on kuitenkin edelleen Suomessa kansainvälisesti katsottuna hyvin korkea.
Suosituimmat koirarodut
Kymmenen suosituimman rodun listalla ei ole tapahtunut viime vuonna suuria muutoksia. Labradorinnoutaja on ollut vuodesta 2009 alkaen Suomen suosituin koirarotu. Labradorinnoutajia rekisteröitiin viime vuonna 2007. Seuraavaksi eniten rekisteröitiin kultaisianoutajia (1214) ja kolmanneksi eniten jämtlanninpystykorvia (944).
Kymmenen suosituinta koirarotua vuonna 2025
Listalla ei ole tapahtunut viime vuonna suuria muutoksia. Suositut koirarodut ovat yhä suositumpia. Kaksi suosituinta rotua ylsivät viime vuonna yli tuhannen koiran rekisteröintimäärään.
| 1. (1.) | FCI 8 | labradorinnoutaja | 2007 (2330) |
| 2. (2.) | FCI 8 | kultainennoutaja | 1214 (1224) |
| 3. (6.) | FCI 5 | jämtlanninpystykorva | 944 (892) |
| 4. (5.) | FCI 1 | shetlanninlammaskoira | 898 (1041) |
| 5. (3.) | FCI 5 | suomenlapinkoira | 874 (1063) |
| 6. (4.) | FCI 1 | saksanpaimenkoira | 835 (1050) |
| 7. (10.) | FCI 8 | cockerspanieli | 675 (734) |
| 8. (7.) | FCI 3 | jackrussellinterrieri | 632 (839) |
| 9. (8.) | FCI 6 | suomenajokoira | 631 (796) |
| 10. (12.) | FCI 1 | bordercollie | 627 (614) |
Suluissa rotujen sijoitus ja rekisteröintimäärä vuodelta 2024.
Kotimaiset rodut
Suomen Kennelliiton erityisenä vastuuna on huolehtia yhdessä rotujärjestöjen kanssa viiden suomalaisen koirarodun säilymisestä ja elinvoimasta. Kymmenen suosituimman koirarodun joukossa on kaksi kotimaista rotua, viidenneksi eniten rekisteröidyn suomenlapinkoiran (rekisteröintejä 874) lisäksi kahdeksanneksi suosituimpana suomenajokoira (636). Suomenpystykorva on 12. suosituin rotu (609), karjalankarhukoira 22. suosituin rotu ja lapinporokoira 35. suosituin rotu (rekisteröintejä 292). Karjalankarhukoiran suosio on noussut ilahduttavasti. Kun karjalankarhukoiria rekisteröitiin 355 vuonna 2024, oli rekisteröintejä viime vuonna 425.
Viime vuonna Kennelliittoon rekisteröitiin koiria yhteensä 312 koirarodusta tai rotumuunnoksesta. Useissa roduissa rekisteröintimäärät ovat hyvin pieniä, vain muutamia koiria. Tarkempaa tietoa eri koirarotujen rekisteröinnistä löytyy Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä.
Suurin osa koiranostajista haluaa hankkia koiransa suomalaiselta koirankasvattajalta
Suomessa noin 800 000 koiran kannasta yli 70 prosenttia koirakannasta on ilmoitettu Kennelliiton rotukoirarekisteriin tai tunnistusmerkintätietokantaan. Tämä on kansainvälisesti hyvin korkea luku.
Suomalaiseen koirankasvatustyöhön luotetaan. Kennelliiton Taloustutkimuksella vuonna 2021 teettämän Koiran hankintapolku -tutkimuksen mukaan valtaosa, eli yhdeksän kymmenestä koiran hankintaa suunnittelevista kertoi haluavansa hankkia koiran suomalaiselta rotukoirakasvattajalta. Vastaajien arvioissa korostuivat suomalaisen koirankasvatuksen valtteina luotettavuus, vastuullisuus, turvallisuus ja kotimaisuus. Myös sitä, että koirien terveystiedot ovat saatavilla ja koirat tutkittu, pidettiin tärkeänä. Samoin arvostetaan yhteydenpidon helppoutta ja kasvattajien neuvoja sekä tukea myös yli pentuajan.
Jalostukseen käytettävien rotukoirien terveyttä arvioidaan Suomessa tarkkaan
Kennelliitto yhdessä rotujärjestöjen kanssa seuraa ja edistää koirien terveyttä muun muassa jalostuksen tavoiteohjelmien perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelman (PEVISA) avulla. Näin voidaan huolehtia siitä, että jalostukseen käytettävät Kennelliittoon rekisteröidyt koirat täyttävät vaaditut terveyteen vaikuttavat kriteerit.
Yleisimpiä terveystutkimuksia ovat luustotutkimukset, polvi- ja silmätutkimukset. Esimerkiksi labradorinnoutajalta on tutkittava lonkat, kyynärnivelet ja silmät, ennen kuin koiraa voi käyttää jalostukseen. Kennelliiton terveystutkimuksiin kuuluvat myös lyhytkuonoisten rotujen ylähengitystieongelmaa mittaavaa BOAS-testi, DNA-tutkimukset, BAER-kuulotutkimus, sydäntutkimukset sekä syringomyeliatutkimus. Erilaisia geenitutkimuksia on jo 63. Monet näistä ovat rotukohtaisia.
Suuri osa Kennelliittoon rekisteröityjen rotukoirien terveystutkimustuloksista on näkyvillä kaikille avoimessa jalostustietojärjestelmässä. Vuosittain järjestelmään tallennetaan yli 90 000 terveystutkimustulosta. Perusterveystutkimusten lisäksi rotukohtaisia geenitestituloksia on saatu viime vuosina yhä enemmän näkyville järjestelmään.
Roturisteytyksillä monimuotoisuutta ja elinvoimaa koirakantoihin
Suomen Kennelliitto on edelläkävijä roturisteytysten hyödyntämisessä rotukoirien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Roturisteytyksissä kaksi eri koirarotua risteytetään suunnitelmallisesti ja valvotusti keskenään. Risteytettävään rotuun etsitään kaivattua terveyttä tai ominaisuuksia niitä sille parhaiten tarjoavalta toiselta rodulta. Jälkeläiset, jotka yhdistetään takaisin alkuperäiseen rotuun, rekisteröidään Kennelliiton roturisteytysrekisteriin. Vuodesta 2023 alkaen toteutetuissa projektissa risteytyskoirat voidaan rekisteröidä viidennestä sukupolvesta lähtien Kennelliiton kantakirjarekisteriin.
Viime vuonna käynnistyi leonberginkoiran kansainvälinen risteytysprojekti. Ensimmäinen pentue syntyi Suomeen kesällä leonberginkoiran ja landseerin yhdistelmästä. Vuonna 2023 alkaneeseen cavalier kingcharlesinspanielin roturisteytysprojektiin syntyi loppuvuodesta 2025 ensimmäinen cavalier pentue kingcharlesinspanielin ja tiibetinterrierin yhdistelmästä. Kooikerhondjen roturisteytysprojektiin syntyi pentue markiesje-yhdistelmästä sekä uutena rotuna projektiin hyväksytystä shetlanninlammaskoirasta.
Pitkään jatkuneessa kromfohrländerin roturisteytysprojektissa on edetty jo neljänteen roturisteytyssukupolveen, ja nämä pennut on hyväksytty viime vuonna Kennelliiton kantakirjarekisteriin.
PEVISA
Kennelliiton perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmassa (PEVISA) on määritelty rotukohtaisesti ne viat ja sairaudet, joita vastustetaan muun muassa jalostukseen käytettävien koirien terveystutkimusten sekä jalostukseen käytettävien yhdistelmien sukusiitosasterajoitusten kautta.
Yleisimpiä terveystutkimuksia ovat luustotutkimukset, polvi- sekä silmätutkimukset. Esimerkiksi labradorinnoutajalta on tutkittava lonkat, kyynärät ja silmät, ennen kuin koiraa voi käyttää jalostukseen. Kennelliiton terveystutkimuksiin kuuluvat myös lyhytkuonoisten rotujen ylähengitystieongelmaa mittaavaa BOAS-testi, DNA-tutkimukset, BAER-kuulotutkimus, sydäntutkimukset sekä syringomyeliatutkimus.
