Koiran koulutus

Opiskele ymmärtämään ja lukemaan koiraa

Koiran käyttäytymistä ja -koulutusta käsittelevään kirjallisuuteen kannattaa tutustua jo ennen koiran hankkimista. Huomioi kuitenkin, että eri vuosikymmenillä on ollut valloillaan erilaisia koiran koulutusmenetelmiä, jotka ovat perustuneet aikalaiskäsityksiin koiran oppimisesta. Nykytutkimustiedon valossa paras tapa kouluttaa koiria on käyttää koulutuksessa positiivista vahvistamista. Yksinkertaisimmillaan sillä tarkoitetaan, että koiraa palkitaan siltä halutusta käytöksestä.

Koiran koulutus aloitetaan jo pentuna

Koiran koulutus kannattaa aloittaa heti, kun pentu saapuu kotiin. Koulutustuokioiden tulee olla lyhyitä ja pennun vireystila sellainen, että se jaksaa keskittyä. Toisto, kärsivällisyys ja oikea-aikainen palkitseminen ovat tärkeitä asioita pennun koulutuksessa. Palkinnon ei aina tarvitse olla herkkua. Yhteinen leikki tai vuolas kehuminenkin voi olla palkinto pennulle. Pentua koulutetaan pieniä hetkiä päivittäin ja sen voi tehdä yhteisten leikkien lomassa.

Kouluta koiraa johdonmukaisesti

Jos et halua koiraa sänkyysi aikuisena, älä päästä sitä sinne edes pentuna. Jos haluat, ettei koirasi kerjää ruokapöydästä ruokaa, älä anna sille pöydästä mitään edes juhlapäivinä. Koiran on helpompi noudattaa selviä sääntöjä kuin toimia omistajan kulloistenkin mieltymisten mukaan.

Ihan ensimmäiseksi koiralle tulee opettaa, mitä ihmisen tietyt käskyt tarkoittavat ja miten sen tulisi käyttäytyä. Esimerkiksi ”ei vedä”-käskystä ei ole mitään apua, jos koiralle ei ole opetettu miten kuljetaan kauniisti hihnassa. Hyvän hihnakäytöksen opettaminen aloitetaan kontaktin opettelemisella. Voit tutustua asiaan lisää täältä.

Tärkeimmät käskyt voivat pelastaa koiran hengen

”Tänne”, ”odota” tai "seis", ”irti” ja ”jätä” ovat käskyjä, joiden osaaminen sujuvoittaa arkea. Parhaimmillaan niillä voidaan pelastaa koiran hengen. Näiden peruskäskyjen opettelu aloitetaan jo pikkupentuna.

Voit käyttää ”tänne”-vihjesanaa kutsuessasi pentua syömään. Samoin voit tehdä, kun se juoksee luoksesi leikkimään. Näin pentu oppii vähitellen sanan merkityksen. Tänne-käskyn noudattaminen voi olla vaikeampaa ulkona, koska siellä on usein pentua kiinnostavia häiriötekijöitä. Kun pentu tulee ulkona käskystä luoksesi, palkitse se ylitsevuotavilla kehuilla, nameilla tai sen lempilelulla, ja päästä se sen jälkeen jatkamaan omia touhujaan. Älä kytke sitä välittömästi, jottei se yhdistä tänne-sanaa vapaudenmenetykseen. Jos pentu ei noudata käskyä, älä jahtaa sitä, jottei tottelemattomuudesta tule pentua ilahduttava juoksuleikki. Tee mieluummin jotain pennun mielestä kiinnostavaa, mikä houkuttelee sen luoksesi.

Mielenkiintoisesta asiasta luopumista eli ”irti”-käskyä voi harjoitella leikin lomassa. Tarjoa lelua suussa pitävälle pennulle herkkua tai toista lelua. Kun pentu irrottaa suunsa lelusta, käytä vihjesanaa ”irti”.” Kun koira on oppinut käskyn, voit harjoitella vaikkapa herkullisesta ydinluusta luopumista. Kun pentu irrottaa vihjesanasta luun, palkkaa se ja anna luu sille takaisin. Luu annetaan takaisin, jottei koira yhdistä käskyä epämiellyttävää asiaan eli aarteen menettämiseen.

”Jätä”-käskyn opettaminen vaatii pennulta malttia. Sitä voidaan harjoitella esimerkiksi ruuan kanssa. Kutsu pentu syömään ja laske ruokakuppi pennun eteen. Sano vihjesana ”jätä” ja estä pennulta syömään pääsy laittamalla vaikkapa jalkasi kupin ja pennun väliin. Vasta kun pentu on rauhoittunut, se voidaan laskea syömään ”saa ottaa”-käskyllä.

Myös itsehillintää kasvattava ”odota” tai "seis" -harjoittelu vaatii pennulta keskittymistä. Kun pentu on luonasi paikoillaan, palkkaa se ja sano vihjesana ”odota” tai "seis". Astu tämän jälkeen pieni askel koirasta poispäin, sano vihjesana ja astu takaisin koiran viereen ja palkkaa se. Aloita ihan pienestä välimatkasta ja paikallaanolohetkestä. Kun koira on ymmärtänyt vihjesanan merkityksen, voit vähitellen pidentää välimatkaa ja paikallaanolon kestoa.

Varma luoksetulo

Näyttötutkinnon suorittaneet eläintenkouluttajat Tuire Kaimio ja Sari Paavilainen antavat käytännön ohjeet luoksetulon kouluttamiseen:

Koira valitsee aina itseään kiinnostavista asioista sen, mitä se pitää mielenkiintoisimpana. Kun kouluttajalla on hallinnassaan se, mitä koira kullakin hetkellä haluaa, on kouluttaminen helppoa. Ilman toimivaa vahvistetta koulutus ei kuitenkaan onnistu. Vahviste voi olla muutakin kuin syömistä tai leikkiä, nami tai lelu.

Mikä on sitten tarpeeksi hyvä ja käytännöllinen vahviste? Vastaus riippuu koirasta ja siitä, mikä kulloinkin on sen mielenkiinnon kohteena. Jotta vahviste olisi koiran mielestä arvokas, vahvisteen täytyy olla parempaa kuin mikään muu kyseisessä ympäristössä.

Alkuharjoittelussa tämä on helppo ottaa huomioon valitsemalla ympäristö, jossa ei ole mitään koiraa kiinnostavaa. Lopulta harjoitukset on kuitenkin siirrettävä ulos. Silloin laatu korvaa määrän, eli vaikka sisällä on tehty lukuisia toistoja palkiten nami kerrallaan, ulkona kannattaa tehdä helppo harjoitus, käyttää erityishyvää palkkaa (kipollinen lihaa) ja toistaa näitä kerran pari päivässä esimerkiksi aina ruoka-aikaan. Tärkeää ei ole se, miten kaukana koira on tai mitä se on tekemässä. Tärkeää on ehdollistaa (eli saada koiran mielessä yhdistymään) luoksetulokutsu kunnon vahvisteeseen!

Tee näin:

Siirry seuraavaan vaiheeseen vasta sitten, kun harjoitus sujuu monta kertaa peräkkäin ongelmitta.

1. Aloita harjoittelu nälkäisen koiran kanssa sisätiloissa. Ota käyttöön parhaat herkut, joita koira tietää! Toista valitsemaasi luoksetulovihjettä (esimerkiksi ”Täällä!”) ja anna jokaisen vihjeen jälkeen välittömästi koiralle nami. Huolehdi, että kätesi lähtee liikkeelle namia antamaan vasta vihjesanan jälkeen, koska siitä, että käsi menee taskuun, ei ole tarkoitus tehdä koiralle vihjettä. Luoksetulon täytyy nimittäin myöhemmin toimia, vaikka taskussa ei aina olisikaan namipaloja. Erota siis vihje, koiran toiminto ja palkkio toisistaan huolehtimalla siitä, että nämä toistuvat peräjälkeen, ei yhtä aikaa: vihje > toiminto > palkkio. Alussa, kun ehdollistat vihjesanaa, koira on jo luonasi, joten pääset palkitsemaan välittömästi vihjesanan jälkeen: ”Täällä!” + nami. Pilko herkkupalat aivan pieniksi, jotta saat lyhyessä ajassa useita kymmeniä toistoja tehtyä (pidä harjoittelussa silti taukoja vähintään viiden minuutin välein).

Hyödynnä harjoittelussa ruoka-ajat eli toista ruokakippo kädessäsi luoksetulovihje ja anna annos koiralle. Ei ole väliä, vaikka koira olisi jo valmiiksi luonasi.

2. Toista harjoitusta 20 eri paikassa ja 20 eri häiriön alaisuudessa siten, että koira on hihnassa ja jo valmiiksi kiinnostunut sinusta. Toistojen määrä on helppo laskea, kun varaat oikean määrän nameja ja pidät kirjaa koulutuspaikoista.

3. Ala käyttää vihjesanaa ”Täällä!” (tai minkä sanan alun perin valitsitkaan), kun näet koiran jo muutenkin tulevan sinua kohti. Erityisesti alkuvaiheessa kannattaa olla tarkkana, että koira todella tulee perille asti. Käytä vihjesanaa siis vain silloin, kun koira on riittävän lähellä eikä sillä ole mitään muuta mielenkiintoista meneillään.

4. Jos apunasi on avustajia, voit seuraavaksi harjoitella lavastetussa tilanteessa. Koira voi olla pitkässä liinassa, jolla avustaja voi rauhallisesti pitää koiraa paikallaan sinun siirtyessäsi kauemmaksi. Kun kutsut koiraa, avustaja laskee irti liinasta ja koira saa sännätä perääsi. Avustajia kannattaa olla yksi molemmissa päissä, jolloin vain sinä ja koira liikutte edestakaisin. Harjoituksessa saman ympäristön käyttäminen vähentää riskiä, että koira jäisi matkalla haistelemaan maata. Älä tyrmää koiraa seisomalla ja tuijottamalla sitä kohden, vaan liiku rauhallisesti mieluummin poispäin koirasta.

Herkimmät yksilöt voivat paineistua tuijottamisesta, ja ne alkavat rauhoitella omistajaansa kääntämällä kyljen ja haistelemalla maata. Vähemmän herkät yksilötkin saattavat tulla luokse hitaammin, jos niitä tuijotetaan. Liinalla voi estää ei-toivotun käytöksen eli varmistaa, ettei koira pääse karkaamaan.

5. Toista samaa harjoitusta, mutta mene avustajien ohi niin että avustajat jäävät koiran juoksureitille ensimmäisessä vaiheessa siten, että he seisovat paikallaan selin koiraan, sitten kääntyneenä koiraan päin, seuraavaksi paikallaan liikkuen ja lopulta kävellen ristiin rastiin reitillä. Näin koirasi oppii olemaan huomioimatta matkalla tapaamiaan ihmisiä.

6. Lisää harjoituksiin avustajien kilttejä koiria, jotka eivät häiriinny ohi juoksevasta koirasta. Koirat voivat hyvin olla tuttuja, jottei mitään ikäviä yllätyksiä pääsisi käymään.

7. Lisää etäisyyttä eli kutsu koiraa, kun se on kauempana.

8. Ota vihje käyttöön lenkillä. Kutsu alkumatkasta koiraa siinä vaiheessa, kun se on jo tulossa kohti. Loppumatkalla voit kutsua myös silloin, kun koirasi ei tee mitään mielenkiintoista. Vaikeuta tilannetta vähitellen. Onnistumiset opettavat koiraa!

Tyypilliset virheet harjoittelussa:

Yleisimpiä virheitä harjoittelussa ovat liian vähäinen toistomäärä, liian vaikea harjoitusympäristö tai se, että käsky (vihje) otetaan käyttöön ennen kuin koira osaa sen kunnolla.

Jos olet jo ehtinyt aiemmin käyttää jotain luoksetulokäskyä opettamatta sitä koiralle kunnolla, helpommalla pääset kun valitset näihin harjoituksiin kokonaan uuden sanan ja opetat sen koiralle kunnolla.

Tässä harjoituksessa tarvittavien toistojen kokonaismäärä on tuhansia, vaikka kysymyksessä olisi oppivainen palveluskoirarotu. Jos puhutaan itsenäisestä metsästyskoirasta, jota kiinnostavat maan hajut enemmän kuin syöminen, toistojen määrä täytyy kaksin- tai kolminkertaistaa.

Usein näkee myös sitä, ettei koiralle opeteta kunnolla vihjesanaa. Omistaja saattaa esimerkiksi huutaa ”Täällä!”, kun koira juoksee poispäin hänestä. Jos koira ei ole kunnolla sisäistänyt vihjesanaa, vihje saa aivan päinvastaisen merkityksen eli se tarkoittaakin, että juokse poispäin ohjaajasta! Huolehdi siis, ettei epäonnistumisia tule! Eli: järjestä harjoitus koko ajan sellaiseksi, että koira todennäköisesti onnistuu!

Kuulostiko työläältä? Valitettavasti oikoteitä ei kerta kaikkiaan ole, jos tavoitteena on pomminvarma luoksetulo. Tämä on tärkein taito, minkä voit koirallesi opettaa, joten monien suurpiirteisesti opetettujen temppujen sijaan panosta toden teolla tähän.