Tutustu koiran hankinnassa tärkeisiin termeihin ja niiden kuvauksiin
Kasvattaja = Suomessa koiria kasvatetaan kotioloissa. Monesti voidaan puhua kennelistä, vaikka sillä viitataan koiran kasvattajaan. Omassa kotonaan kasvattajan on helppo totuttaa pentu syntymästään saakka samankaltaisiin olosuhteisiin, jotka se tulee kohtaamaan uudessa kodissaan sekä aloittaa pennun sosiaalistaminen. Monet kasvattajat antavat uudelle omistajalle ohjeet pennun hoidosta ja ruokinnasta. Alkuajan kysymyksissä kannattaa kääntyä kasvattajan puoleen, sillä hän tuntee rodun sekä koirasi alkuvaiheet parhaiten.
Eräitä hyvän kasvattajan tunnusmerkkejä
- hän kertoo oma-aloitteisesti rodusta ja pentueesta
- hän osaa kertoa rodun luonteesta, käyttäytymisestä, terveystilanteesta ja käyttötarkoituksesta
- hän on kiinnostunut tutkimaan koiriensa terveyttä: hänen omilta koiriltaan ja kasvateiltaan löytyy terveystutkimustuloksia (pentuetta, jossa vanhemmilta ei löydy terveystuloksia rodun kannalta olennaisista sairauksista ei kannata pitää terveenä, sillä tutkimaton koira ei automaattisesti ole sama asia kuin terve koira)
- hän on kiinnostunut koiriensa luonteesta: hänen omia koiriaan ja kasvattejaan on arvioitu luonnetestein tai MH-luonnekuvauksin ja/tai niiden kanssa harrastetaan eri lajeja
- jokaisella rodulla on omat Akilleen kantapäänsä, joten jos mitään kehitettävää ei tunnu löytyvän, pitää hälytyskellojen soida
Kennelnimi = Kasvattajalla on usein oma kennelnimi, joka lisätään koiran nimen etuliitteeksi. Kennelnimi toimii ikään kuin koiran sukunimenä, ja kertoo miltä kasvattajalta koira on lähtöisin. Kennelnimi kertoo myös sen, että kasvattaja on hyväksynyt Kennelliiton asettamat hyvän ja vastuullisen koiranpidon sekä koirankasvatuksen periaatteet allekirjoittamalla kasvattajasitoumuksen ja suorittanut hyväksytysti kasvattajan peruskurssin.
Koiran kauppasopimus = Teethän koiran kaupasta aina kirjallisen sopimuksen. Harkitse myös, millaisiin ehtoihin pystyt sitoutumaan. Kennelliiton kasvattajasitoumuksen allekirjoittaneen kasvattajan tulee noudattaa koiranpidossaan ja -kasvatuksessaan Kennelliiton määrittelemiä eettisiä periaatteita. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hän esimerkiksi sitoutuu pitämään koiria asianmukaisissa tiloissa, huolehtimaan niiden riittävästä liikunnasta, olemaan salaamatta koiriensa vikoja ja sairauksia sekä luovuttaa pennun hyvän kauppatavan ja voimassa olevan koirarekisteriohjeen mukaisesti eläinlääkärin tarkastamana, hyväkuntoisena ja tunnistusmerkittynä. Sitoumuksen allekirjoitus edellyttää, että kasvattaja tulisi myös noudattaa eläinsuojelulakia, järjestyslakia ja muita koiria koskevia lakeja, asetuksia ja määräyksiä.
Koiran vakuutus = Koiran vakuuttaminen on nykyään monen koiranomistajan valinta. Koiran vakuutusarvolaskelma muodostuu rotuyhdistyksen ilmoittamasta koirasi rodun perusarvosta sekä koiran näyttelymenestyksestä, rodunomaisista koesuorituksista ja terveystutkimuksista. Kennelliiton jäsenenä laskelman saa Omakoira-palvelusta maksuttomasti. Ei-jäsenelle laskelma on maksullinen. Lisätietoja vakuutusten sisällöistä ja ehdoista saa suoraan vakuutusyhtiöiltä.
Koiraetiketti = vastuullinen koiranomistaja on perehtynyt koiransa laji- ja rotutyypillisiin tarpeisiin ja huolehtii siitä, että koira saa riittävästi ravintoa, huolenpitoa, liikuntaa, lepoa sekä aktiviteetteja. Lisäksi omistajan tulee huolehtia koiransa sosiaalistamisesta, arkitottelevaisuuden opettamisesta, perushoidosta (hampaat, turkki, kynnet) ja terveydenhoidosta sekä vastata koirastaan ja sen tekemisistä myös silloin, jos jotain ikävää sattuu. Koiraetikettiin kuuluu olennaisesti myös omalla toiminnalla muiden (ihmiset, koirat, luonto) kunnioittaminen. Tutustu lisäksi Kennelliiton koiranomistajan ja -haltijan perussääntöön.
KoiraNet = Kennelliiton ylläpitämä jalostustietojärjestelmä on eli tutummin KoiraNet sisältää Suomessa rekisteröityjen koirien terveys-, koe- ja näyttelytulokset. Järjestelmä on kaikille avoin tietovarasto. Löydät sieltä sekä yksittäisten koirien ja niiden sukulaisten tietoja, että tiettyjen koirarotujen terveys- ja jalostustilastoja. KoiraNet on avoimuutensa ja laajuutensa vuoksi ainutlaatuinen järjestelmä myös kansainvälisesti. Koiran omalla sivulla voit tarkastella sen sukutaulua, sukusiitosastetta, terveys-, näyttely- ja koetuloksia, jalostusindeksejä sekä sisarusten ja mahdollisten jälkeläisten tietoja. Lisäksi siellä näkyvät myös sen mahdolliset jälkeläiset sekä tilastot jälkeläisten virallisista terveystutkimustuloksista. Rotukohtaisissa tilastoissa löytyvät rodun terveys-, jalostus- ja tulostilastot. Saat vuosittaiset tilastot näkyviin haluamaltasi aikaväliltä vuodesta 1988 lähtien.
Mikrosiru = Koira tunnistusmerkitään yksilöllisellä mikrosirulla joko eläinlääkärin tai Kennelliiton tunnistusmerkitsijän toimesta. Mikrosiru luetaan siihen tarkoitukseen olevalla lukulaitteella. Näin voidaan tarkistaa koiran olevan rekisteritodistuksessa, EU-passissa tai rokotuskortissa mainittu yksilö. Tietoa tarvitaan esimerkiksi koiraharrastustapahtumissa ja koiran katoamistapauksissa.
Omistajailmoitus = Koiralle voidaan merkitä omistaja vain kirjallisen ilmoituksen perusteella. Kun olet saanut koirasi rekisteritodistuksen, teethän omistajailmoituksen Kennelliittoon! Voit itse valita, näkyykö omistajatietosi julkisesti jalostusjärjestelmässä (KoiraNet) vai ei. Tämän jälkeen omistajatiedot tallennetaan, ja saat erillisen omistajatodistuksen, johon liittyy omistajamuutososa. Koiralle on mahdollista merkitä enintään kolme omistajaa kerrallaan. Kennelliiton jäsenenä omistajailmoituksen teko hoituu Omakoira-palvelussa! Voit tehdä sen myös täyttämällä valmiin ilmoituslomakkeen tai lähettämällä rekisteritodistuksen omistajailmoitusosan siinä mainittuun postiosoitteeseen.
Omakoira = Kaikille Kennelliiton sähköisen asioinnin asiakkaille tarkoitettu palvelu, jossa voi tehdä esimerkiksi erilaisia koiraan ja/tai pentueisiin liittyviä ilmoituksia ja anomuksia. Myös Kennelliiton jäseneksi liittyminen tapahtuu Omakoira-palvelussa. Tervetuloa mukaan!
Penturokotukset = Suomessa koiranpennut rokotetaan penikkatautivirusta, tarttuvaa maksatulehdusta ja parvovirusta vastaan 12- ja 16-viikon iässä (kolmoisrokote). Lisäksi annetaan haluttaessa myös kennelyskärokotus (nelosrokote). Rabiesrokotus annetaan suositusten mukaan 16–20 viikon iässä. Koiran rokotusohjelma löytyy Ruokaviraston verkkosivuilta. Myös Kennelliiton alaisiin tapahtumiin osallistuvilta koirilta vaaditaan tietyt rokotukset, niistä voit lukea lisää tältä sivulta.
Rekisteritodistus = Kennelliiton rekisteröidyllä rotukoiralla on rekisteritodistus. Se kuuluu mukaan koiran kauppahintaan. Ilman rekisteritodistusta ei koiran tai sen vanhempien alkuperästä voi olla täysin varma - rekisteröinti lisää siis tietoa koiran taustoista ja tuo parempaa ennustettavuutta sen elämään. Rekisteröimätöntä pentua ei saa myydä minkään koirarotunimikkeen alla.
Rotujärjestö, -yhdistys tai -kerho = Rotujärjestö on Suomen Kennelliiton jäsenyhdistys, joka on yhden tai useamman koirarodun oma valtakunnallinen yhdistys. Rotujärjestö johtaa ja valvoo kyseisen rodun jalostusta ja kehittämistä, edistää rodun kanssa harrastamista ja jakaa tietoa harrastamastaan rodusta/roduista. Jäsenilleen rotujärjestöt tarjoavat esimerkiksi rotuneuvontaa ja monenlaista harrastustoimintaa. Joillakin roduilla järjestöjen alajaostot järjestävät esimerkiksi pentukoulutuksia ja koiraharrastuslajien koulutuksia paikallisesti. Rotujärjestöjen alle kuuluvat rotuyhdistykset, joiden alle kuuluvat mahdolliset rotukerhot eli rotua harrastavat kerhot. Joillakin roduilla on kuitenkin vain rotujärjestö, riippuen rodun suuruudesta. Rotujärjestöjen ja yhdistysten yhteystietoja löydät listattuna täältä.
Sijoitussopimus / sijoituskoira = Sijoitussopimus on koirankauppa viivästynein ehdoin eli koiran omistusoikeus siirtyy haltijalta (kasvattaja) vastaanottajalle (tuleva omistaja) kunnes sopimukseen yhteisesti määritellyt ehdot täyttyvät. Koiran sijoitussopimuksia tehdään useimmiten kasvatuksen jatkuvuuden vuoksi: kasvattaja sijoittaa koiran voidakseen käyttää sitä myöhemmin jalostukseen. Sijoituskoira voi olla narttu tai uros. Sijoitussopimuslomake on hyvä lukea ja käydä yhdessä läpi sen allekirjoitusvaiheessa: ehdot eivät saa olla kohtuuttomia kummallekaan osapuolelle ja on mietittävä, millaisiin ehtoihin on valmis sitoutumaan. Parhaimmillaan kyseessä on tiivis yhteistyö ja yhteinen projekti.
Sosiaalistaminen = Koiranpennun sosiaalistumisen herkkyyskausi on n. 4–14 viikon iässä. Tällöin pentu sopeutuu uusiin asioihin poikkeuksellisen nopeasti ja oppii samalla, mikä on normaali osa sen elinympäristöä. Tästä ajasta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti: sekä kasvattajalla että omistajalla on kullanarvoinen tilaisuus vaikuttaa koiranpennun elämänlaatuun totuttamalla sitä esimerkiksi erilaisiin asioihin, alustoihin, eläimiin ja tilanteisiin. Sosiaalistamisessa laatu korvaa määrän: muista antaa pennullesi uuden oppimisen keskellä mahdollisuus riittävään lepoon. Myös pentu- ja koirakursseille osallistumista kannattaa harkita osana sosiaalistumista ja peruskoulutusta. Koulutuksessa omistajan ja koiran yhteistyö vahvistuu, ja opit lukemaan koiraasi paremmin.
Sanasto on koostettu Kennelliiton Hankikoira.fi- ja Kennelliitto.fi-verkkosivujen sekä asiantuntijatiedon pohjalta.
Lisätietoa Tuleeko meille koira? -kurssilta
Kennelliiton Digitassu-oppimisalustalta löytyvällä Tuleeko meille koira? -kurssilla käsitellään koiraan ja sen hankintaan liittyviä perusasioita kuten sopivan rodun valintaa, koiranomistajan arkea sekä koiran kustannuksia. Lisäksi kurssilla kerrotaan vastuullisesta koirankasvatuksesta ja neuvotaan, miten voit välttää tukemasta pentutehtailua.
Idea kurssista syntyi aikanaan kysymyksistä, joita koiran hankintaa pohtivat esittivät Kennelliiton henkilöstölle ja luottamushenkilöille erilaisissa tapahtumissa. Kurssi on maksuton eikä vaadi kirjautumista. Tervetuloa oppimaan uutta ja kertaamaan vanhaa!