Yleiskokous ja valtuusto

Korkeinta valtaa Kennelliitossa käyttävät kolmen vuoden välein järjestettävä yleiskokous sekä yleiskokouksen valitsema valtuusto, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa.
 

Yleiskokoukseen ovat tervetulleita kaikki jäsenet

Kennelliiton yleiskokous järjestetään kerran kolmessa vuodessa. Yleiskokoukseen ovat tervetulleita kaikki Kennelliiton henkilöjäsenet ja jäsenyhdistykset. 

Yleiskokouksen keskeisintä antia on uuden valtuuston valinta. Sen lisäksi yleiskokouksessa päätetään Kennelliiton sääntöjen määräämistä ja periaatteellisista asioista. Tällaisia voivat olla esimerkiksi liiton sääntöjen muuttaminen. 

Kaikilla Kennelliiton jäsenillä on oikeus osallistua yleiskokoukseen. Mikäli on itse estynyt saapumasta paikalle, voi valtuuttaa jonkun toisen Kennelliiton jäsenen käyttämään omaa äänioikeuttaan kokouksessa. Jäsenyhdistykset osallistuvat yleiskokoukseen lähettämällä paikalle valitsemansa yleiskokousedustajan.

Seuraava Kennelliiton yleiskokous järjestetään vuonna 2028.
 

Valtuusto päättää suurista linjoista

Kennelliiton valtuuston jäsenet valitaan kolmivuotiskaudelleen yleiskokouksessa. Lähes 150 jäsenestä koostuva valtuusto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa liiton varsinaiseen kokoukseen. Kevätkokous pidetään toukokuussa ja syyskokous marraskuussa. Valtuuston kokousaikataulut löydät täältä.

Valtuusto päättää muun muassa Kennelliiton toimintasuunnitelmasta ja budjetista sekä hyväksyy toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Valtuusto myös valitsee Kennelliitolle hallituksen jäsenet ja puheenjohtajan. Näiden lisäksi se päättää muun muassa sääntömuutoksista, esimerkiksi koe-, kilpailu- ja näyttelysääntöjen muutoksista.

Valtuustoedustajan paikka on tärkeä tehtävä, jossa pääsee vaikuttamaan Kennelliiton toimintaan. Valtuustossa vaikuttaneilla on usein paremmat mahdollisuudet tulla valituksi myös muihin Kennelliiton luottamustehtäviin, esimerkiksi hallituksen jäseneksi.
 

Valtuuston jäseneksi voi päästä yhdistysten tai yleiskokouksen kautta

Kennelliiton sääntöjen mukaisesti osa valtuustoedustajista on kennelpiirien, rotujärjestöjen ja lajiliittojen valitsemia ehdokkaita, osa taas yleiskokouksessa vaaleilla valittuja ehdokkaita. Kaikkien valtuuston jäsenten ja varajäsenten on oltava Kennelliiton henkilöjäseniä.

Jokaisesta 19 kennelpiiristä valitaan valtuustoon kaksi jäsentä ja kaikista rotujärjestöistä ja lajiliitoista yksi jäsen niiden esittämistä ehdokkaista. He muodostavat valtaosan valtuuston jäsenistä.

Tämän lisäksi yleiskokouksessa pidettävissä vaaleissa valitaan valtuustoon 12 jäsentä niin sanotuilta vapailta listoilta. Vapailla listoilla tarkoitetaan valtuustopaikkoja, joille voi asettua ehdolle kuka hyvänsä Kennelliiton jäsen, ja joille valitaan edustajat yleiskokouksessa äänestämällä. Loput valtuuston jäsenet ja varajäsenet, eli kennelpiirien, rotujärjestöjen ja lajiliittojen nimeämät edustajat, vain vahvistetaan yleiskokouksessa. 

Kun uusi valtuusto on valittu, se kokoontuu heti yleiskokouksen jälkeen järjestäytymiskokoukseensa. Siellä valtuusto valitsee keskuudestaan valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kolmivuotisen toimikautensa ajaksi.

Tämänhetkisen valtuuston jäsenet löydät täältä.