Lyhytkuonoisten rotujen tervehdyttämiseksi suunnitteilla useita toimia

Laaja yhteistyö lyhytkuonoisten ja -kalloisten rotujen terveyden edistämiseksi eteni tiistaina 29.5. käytännön toimien läpikäymisellä. Kennelliiton järjestämässä toisessa neuvottelutilaisuudessa oli mukana viiden lyhytkuonoisen rodun yhdistysten, viranomaisten, tutkimuksen, eläinlääkäreiden ja eläinsuojelukentän edustus.

Kennelliiton kutsuma lyhytkuonoisten rotujen terveystilannetta koskeva neuvottelu pidettiin ensimmäisen kerran maaliskuun puolivälissä. Viime viikolla pidetyssä kokoontumisessa käytiin yleisen keskustelun lisäksi läpi tarvittavia terveystutkimuksia ja muita toimenpiteitä viiden lyhytkuonoisen rodun tilanteen parantamiseksi sekä eläinten hyvinvointilain valmisteilla olevaa jalostusta koskevaa sääntelyä.

Huolta kannettiin muiden muassa siitä, miten voitaisiin puuttua myös niihin terveysongelmiin, joita aiheutuu järjestäytyneen kenneltoiminnan ulkopuolisesta kasvatuksesta. Velvoite kaikkien koirien tunnistusmerkinnälle ja rekisteröinnille auttaisi tunnistamaan ongelmalliset koirat ja tavoittamaan niiden kasvattajat ja omistajat, huomioi Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.

Lehkonen toi tilaisuuteen viestin Kennelliiton hallitukselta. Hänen mukaansa asenteet koirien terveysongelmia kohtaan ovat tiivistyneet myös Kennelliiton jäsenkyselyn perusteella niin, että koirien terveyttä parantavia konkreettisia ratkaisuja on nyt saatava aikaan. Tieto lyhytkuonoisten koirien globaaleista terveysongelmista ei ole Lehkosen mukaan mennyt perille kaikille koiran hankintaa suunnitteleville tai koiran jo omistaville.

Kävelytesti puhutti

Lyhytkuonoisten rotujen kävelytesti oli neuvottelussa paljon esillä. Testiä on pilotoitu vuoden 2017 alusta. Kennelliiton eläinlääkäri Liisa Lilja-Maula korosti kasvattajien saavan testistä kolmenlaista tietoa: koiran rasituksensiedon, luokituksen brakykefaalisesta oireyhtymästä (BOAS) sekä sierainten ahtaumasta.

Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Maaret Tapio antoi puheenvuorot jokaiselle viidelle rotuyhdistykselle ja veti näiden perusteella yhteen, millaisia toimenpiteitä kussakin rodussa on käytössä ja suunnitteilla terveyden edistämiseksi.

Jalostuksen tueksi eri rotujen jalostuksen tavoiteohjelmiin (JTO) on kirjattu useita eri toimenpiteitä. JTO:n pohjalta rodulle voidaan laatia PEVISA-ohjelma (perinnöllisten sairauksien ja vikojen vastustusohjelma), jossa määritellään pakolliset kriteerit (terveystutkimukset tai jälkeläisrajoitukset raja-arvoineen) kaikille jalostukseen käytettäville koirille.

Ranskanbulldoggeille valmistellaan uutta JTO:ta. Rotua harrastavassa yhdistyksessä keskustellaan selkä-, lonkka-, kyynär- ja polvitutkimusten sekä sydän- ja silmätutkimusten ottamisesta mukaan tulevaan PEVISA-ohjelmaan. Lisäksi suositellaan kävelytestiä. Yhdistys tukee tällä hetkellä rahallisesti jäsentensä koirien selkä- ja lonkkatutkimuksia sekä kävelytestiä. Esimerkiksi selkäkuvauksia tehdään rodussa vapaaehtoisuuden pohjalta runsaasti jo tälläkin hetkellä.

Mopseilla on vuoden 2018 loppuun saakka voimassa oleva JTO. Mopsien rotujärjestö suunnittelee kasvattajien ja koiranomistajien kanssa PEVISA-ohjelmaa, joka sisältäisi kävelytestin sekä silmä- ja polvitutkimuksen. Lisäksi kerho suosittelee jalostuskoirille sydäntutkimusta sekä riskitestiä enkefaliitin varalta. Mopsikerho tukee rahallisesti jäsentensä koirien kävelytestiä, jonka kehittämistyön alkuunpanijana se on toiminut.

Englanninbulldoggien rotujärjestön tarkoituksena on saada rodulle PEVISA-ohjelma vuoden 2019 alusta voimaan niin, että kaikkien jalostukseen käytettävien koirien tulee suorittaa kävelytesti. JTO-esityksessään yhdistys suosittelee englanninbulldoggien omistajille useita erilaisia terveystutkimuksia, kuten luusto-, sydän- ja silmätutkimuksia sekä hengitystietutkimusta, joka on epävirallinen tutkimus jalostukseen käytettäville koirille.

Tutkimukseen on osallistunut useita koiria, ja erityisesti kasvattajat ovat kokeneet tutkimuksen hyväksi. Yhdistys on laatimassa terveysdiplomin kannustukseksi terveystutkimuksissa käyneille koirille. Tätä pidettiin neuvottelussa hyvänä kehityksenä, mutta pelkkää kävelytestin sisältävää PEVISA-ohjelmaa ei kuitenkaan pidetty rodulle riittävänä. Rodulla koettiin luuston osalta olevan tarvetta myös suosituksia tehokkaammille toimenpiteille.

Bostoninterriereillä on jo tällä hetkellä PEVISA-ohjelma, joka sisältää silmä- ja polvitutkimukset. Vuoden 2018 loppuun voimassa olevassa JTO:ssa suositellaan jalostukseen käytettäville koirille myös selkä- ja henkitorvikuvauksia. Nuoruusiän kaihin todentamiseksi rodulla on käytössä geenitesti, jonka tulokset on listattu myös yhdistyksen nettisivuille. Rotua harrastava yhdistys tukee rahallisesti bostoninterriereiden luustokuvauksia.

Pekingeesien uusi JTO on julkaistu jalostustietojärjestelmässä. Jalostukseen käytettäviltä koirilta suositellaan tutkittaviksi polvet, sydän, selkä ja silmät. Rotujärjestössä ollaan kiinnostuneita kävelytestistä ja tulevaisuudessa myös sitä suositellaan kaikille jalostukseen käytettäville koirille. Pekingeesien kohdalla testiä pitää kuitenkin vielä kehittää rodun lyhytraajaisuus huomioiden.

Mahdollinen jalostusasetus vielä auki

Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöylitarkastaja Tiina Pullola esitteli eläinjalostusta koskevan sääntelyn valmistelun tilannetta sekä muiden Euroopan maiden lainsäädäntöä. Jalostuspykälää viimeistellään parhaillaan ja vielä on auki, täsmennetäänkö kiellettyä jalostusta asetuksella. Tällä hetkellä valmistelussa nähdään, että asetukselle olisi tarvetta.

Maa- ja metsätalousministeriön lisäksi paikalla oli edustus Evirasta, Luonnonvarakeskuksesta, Eläinten hyvinvointikeskuksesta, Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnasta, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistys ry:stä, Suomen Eläinlääkäriliitosta sekä Suomen Eläinlääkäripraktikoista.

Rotujärjestöistä ja -yhdistyksistä mukana olivat Suomen Kääpiökoirat ry, Suomen Ranskanbulldogit ry, Suomen Englanninbulldoggiyhdistys ry, Suomen Mopsikerho ry, Suomen Bostonit ry ja Suomen Pekingesikerho ry.  Yhdistyksistä toivottiin tukea lyhytkuonoisten ja -kalloisten rotujen terveyden edistämistä koskevan tiedon saantiin ja levittämiseen. Tilaisuudessa suunniteltiin aiheesta syksyksi seminaaria.

Tea Mellin

Lisätietoja:

Harri Lehkonen
hallituksen puheenjohtaja, Suomen Kennelliitto
puh. 050 329 2188
harri.lehkonenatkennelliitto.fi

Maaret Tapio
jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja, hallituksen jäsen, Suomen Kennelliitto
puh. 050 442  5036
maaret.tapioatkennelliitto.fi