EU:n koira- ja kissa-asetuksen käsittely loppusuoralla

EU:n asetuksella koirien ja kissojen hyvinvoinnista ja jäljitettävyydestä pyritään muun muassa varmistamaan, että koirien ja kissojen kasvatus, myynti ja kohtelu täyttävät yhtenäiset hyvinvointivaatimukset. Asetuksella tehostetaan koirien ja kissojen tunnistamista ja rekisteröintiä, jotta pentutehtailuun ja laittomaan tuontiin voidaan puuttua tehokkaammin. Tavoitteena on myös luoda koko EU:n kattava, yhdenmukaisempi järjestelmä eläinten liikkuvuuden ja alkuperän seuraamiseksi.
 

Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2028

Joulukuussa 2023 julkaistun asetusehdotuksen sisältöä on muokattu valmisteluprosessin aikana. Asetuksen sisältö on jo suurilta osin päätetty EU:n toimielimien yhteisissä neuvotteluissa ja EU-parlamentin äänestyksessä viime vuoden kesäkuussa. Asetus on nyt loppuvaiheessa, ja tarkastelun painopiste siirtyy yhä enemmän poliittisiin keskusteluihin sekä tulevaan kansalliseen täytäntöönpanoon.

EU:n komissio valmistelee asetuksen pohjalta tarkemmat linjaukset siitä, millaisten liioiteltujen piirteiden jalostus on kiellettyä, ja millaisia näitä liioiteltuja piirteitä omaavia eläimiä ei saa tuoda näyttelyihin, kokeisiin ja kilpailuihin. On ongelmallista, että nämä linjaukset eivät ole olleet mukana itse asetusehdotuksessa, eivätkä ne tule laajemmin EU:n päätöksenteon piiriin.

Asetukseen ja sen etenemiseen voi perehtyä tarkemmin EU:n komission verkkosivuilla. Kun asetus on hyväksytty, alkaa sen soveltaminen kahden vuoden päästä sen hyväksymisestä. Poikkeuksena ovat ne erityiset säännökset, joiden soveltamiseen on säädetty siirtymäaika.
 

Kennelliitto on käynyt tiivistä vuoropuhelua maa- ja metsätalousministeriön kanssa

Suomen kantaa asetukseen valmistellut maa- ja metsätalousministeriö on käynyt tiivistä vuoropuhelua Kennelliiton kanssa siitä, mitä asioita asetuksessa tulee ottaa huomioon suomalaisen koiraharrastuksen ja koirankasvatuksen näkökulmasta. 

- Kevään 2024 aikana ministeriö lähestyi meitä useilla kysymyksillä ja osallistuimme myös palavereihin, joissa käytiin läpi asetukseen liittyviä kysymyksiä, kertoo osastopäällikkö Kaisa Gold Kennelliiton toimistolta. 

Totesimme tuolloin, että monet asetuksessa esitetyt asiat ovat hyviä. On tärkeää puuttua voimakkaammin pentutehtailuun ja koirien salakuljetukseen. Keinojen tulee riittävän tehokkaita, ja tehokas tiedonkulku eri EU-maiden on tärkeää.

Totesimme myös, että asetuksen tulee koskea kaikkea koirankasvatusta. Jos sääntely ja valvonta kohdentuu vain järjestäytyneeseen koirankasvatukseen, asettaa se koirankasvattajat EU:n alueella eriarvoiseen asemaan. Käytännössä koirakasvatusta on helpointa valvoa järjestäytyneen toiminnan piirissä.
 

Kannanotoillamme on ollut merkitystä 

Kansallisesta näkökulmasta toimme esille sitä, että Suomessa on paljon pienkasvatusta. Meillä koirat asuvat kotona, eivätkä suurissa kenneltiloissa. Nostimme myös esille sen, että muunkin henkilön kuin eläinlääkärin tulee voida tunnistusmerkitä koira. Meillä on tähän Suomessa toimiva järjestelmä Kennelliiton alla, ja vastaavanlainen on myös Hollannin kennelliitolla. Tämä mahdollisuus lisättiinkin asetusehdotukseen myöhemmin.

Toimme myös esille sen, että meillä Suomessa on etenkin pohjoisessa pitkät välimatkat, ja siksi olisi tärkeää, että kriittisessä tilanteessa, esimerkiksi koiran loukkaantuessa metsällä tai liikenneonnettomuudessa, tai jos kasvattajalle syntyy sairaita pentuja, tulisi muunkin henkilön kuin eläinlääkärin voida lopettaa koira. Tämäkin mahdollisuus sisällytettiin myöhemmin asetusehdotukseen.

Kommentoimme kenneltiloja koskevia epärealistisia vaatimuksia pohjoisessa koirakulttuurissamme. Kenneltiloja koskevia vaatimuksia muutettiin hieman, mutta ei sen mukaisiksi, mikä olisi meille paras ratkaisu. Suomessa pentueet kasvatetaan useimmiten kasvattajan kotona, ei varsinaisissa kenneltiloissa, joissa tilavaatimukset ovat aivan erilaiset kuin kotikasvatuksessa.

Kommentoimme myös sitä, että jo asetuksen ehdotusvaiheessa pitäisi olla selvillä, miten kiellettyä jalostusta koskevat määritelmä tehdään ja miten niitä käytännössä sovelletaan koirien osallistuessa kokeisiin ja kilpailuihin. Totesimme, että rotukiellot eivät ole toimiva ratkaisu, ja kansallisia kennelliittoja tulee kuunnella näitä linjauksia tehtäessä.

Ongelmana asetusehdotukseen vaikuttamisessa on ollut saada riittävästi tietoa siitä, mitä muutoksia ehdotukseen on tehty käsittelyprosessin eri vaiheissa.
 

Olemme pyrkineet vaikuttamaan myös kansainvälisen yhteistyön kautta

- Kennelliitto on pyrkinyt vaikuttamaan tulevaan asetukseen myös Euroopan kennelliittojen yhteistyössä. Olemme nostaneet asiaa esille useissa kahdeksan FCI-maan kokouksissa ja PKU:n kokouksissa, kertoo Kennelliiton toiminnanjohtaja Pirjo Onza.

Täysin yhtenevien kannanottojen laatiminen on vaikeaa, sillä koirakulttuurit eri EU-maissa poikkeavat toisistaan. Kun Suomessa koirakannasta yli 70 prosenttia on Kennelliiton rekisterissä, on tilanne monissa EU-maissa toinen. Myös eläinlääkäri- ja muut resurssit vaihtelevat. Maille, joissa on paljon suurkasvatusta, eivät pienkasvattajia tai kenneltiloja koskevat säännökset ole välttämättä ongelma. Pohjoisen ilmaston asettamat haasteet eivät koske suurinta osaa EU-maista.

Eroja on myös siinä, miten vakavasti EU-lainsäädäntöön käytännössä suhtaudutaan. Suomalaiset ovat tunnetusti lainkuuliaista kansaa.

Kahdeksan FCI-maan kennelliittojen kesken on yhteinen näkemys siitä, että asetus ohjaa koirankasvatusta liikaa suuriin kaupallisiin yksiköihin. Yhtä mieltä ollaan myös siitä, että asetuksen tulee koskea kaikkea, ei vain järjestäytynyttä koirankasvatusta. 

Julkaisimme lokakuussa 2025 Suomen Kennelliiton näkemyksen tulevasta EU-asetuksesta. Tätä viestiä välitimme julkisuuteen ja suomalaisille EU-päättäjille. Toimme kannanotossamme esille huolen siitä, että yhdenmukaistamisen paine ohjaa nyt puuttumaan ongelmiin keinoilla, jotka eivät edistä parhaiten koko koirapopulaation hyvinvointia, eivätkä huomioi kulttuurisia ja paikallisia eroja EU:n sisällä.

Tässä vaiheessa asetustekstissä oli vielä linjaus, jonka mukaan asetusta ei sovellettaisi kasvattajiin, jotka kasvattavat vain yhden pentueen taloutta kohti 18 kuukauden aikana, jos he eivät ilmoita pentuetta myyntiin. Kyseenalaistimme tämän muotoilun, joka on suomalaisesta näkökulmasta huono. Asetusehdotus muuttuikin tältä osin.
 

Asetusesitys on tulossa EU-parlamentin äänestykseen huhtikuun lopulla

Asetusehdotusta on käsitelty tämän vuoden alussa EU:n maa- ja metsätalousasioista vastaavassa AGRI-valiokunnassa, ja ehdotus on tulossa EU-parlamentin äänestykseen tämänhetkisen tiedon mukaan 26.4. Parlamentti äänestää vain siitä, hyväksyykö vai hylkääkö se nyt käsittelyyn tulevan lopullisen esityksen. EU-komission tavoite on saada esitys hyväksyttyä kesään mennessä. Asetuksen viimeisimmässä muodossaan voi lukea täältä.

Olimme tammikuussa ennen AGRI-valiokunnan kokousta jälleen yhteydessä suomalaisiin EU-päättäjiin ja toimme esille Kennelliiton näkemyksiä. Korostimme sitä, että osaa kasvatustyötä koskevista säännöksistä, kuten esimerkiksi kasvattajan tiloja koskevia säännöksiä, ei voida järkevästi soveltaa Suomen olosuhteissa.  

Nostimme esille huolemme siitä, miten kielletyt ääripiirteet määritellään. Pelkät ulkoiset piirteet eivät kerro koiran terveydestä. Koiran kliininen terveydentila tulee voida osoittaa kattavilla terveystutkimuksilla.

Korostimme myös sitä, että Suomessa järjestetään vuosittain yli 25 300 erilaista koetta, kilpailua tai koiranäyttelyä. Jos kaikissa näissä tulee sulkea pois koirat, joilla on ääripiirteitä, on edessä melkoinen urakka. Sitä, kuka nämä ääripiirteet käytännössä määrittelee, ja miten koirat suljetaan pois tapahtumista, ei ole päätetty. Mielestämme asetuksessa tulee antaa jäsenvaltioille mahdollisuus täsmentää tarkemmin kansallisesti sitä, millaisia ja miten suuria koiraharrastustapahtumia tämä pykälä koskee.

Maa- ja metsätalousministeriö järjesti 26.2. webinaarin, jossa kerrottiin tulevasta EU-asetuksesta. Webinaarissa oli myös Kennelliiton puheenvuoro, jossa Kaisa Gold toi esille näkemyksemme. Kaikki webinaarin esitykset löytyvät täältä.
 

Suomen tuleva jalostusasetus voi toimia osaltaan mallina EU:n linjauksille kielletyistä liioitelluista piirteistä

EU:n komission antamien linjausten koirien liioitelluista piirteistä on tarkoitus tulla voimaan ulkonäköpiirteiden (fenotyyppi) osalta vuoden 2030 keskivaiheilla ja geneettisten ominaisuuksien (genotyyppi) osalta vuonna 2036.

Olemme nostaneet useassa eri yhteydessä esille huolen siitä, että EU-komissiolle on annettu yksin valta päättää kielletyistä feno- ja genotyypeistä. Tässä yhteydessä EU-maiden kennelliittojen kokemusta ja näyttöä siitä, miten liioiteltuja piirteitä koiranjalostuksessa voidaan välttää, tulee kuulla. Suomi on koirajalostuksen kärkimaita, ja meillä on paljon hyödyllistä tietoa, jota me voimme jakaa eteenpäin. Seuraamme tiiviisti koiran terveyteen ja koiranjalostukseen liittyvää tutkimusta, jotta pystymme hyödyntämään yhä tehokkaammin uusia DNA-tutkimuksia ja seulontatutkimuksia. Näiden tutkimusten avulla voimme estää tehokkaammin sairauksien periytymistä tuleville koirasukupolville.

Suomessa maa- ja metsätalousministeriön valmistelee parhaillaan eläinten hyvinvointilakiin perustuvaa jalostusasetusta. Ministeriö perusti viime keväänä tämän työn tueksi työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella koiranjalostusta koskevat säännökset kansalliseen asetusesitykseen. Työryhmässä, jonka määräaika päättyy tämän vuoden lokakuussa, on mukana Kennelliitosta kaksi edustajaa, jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Kirsi Sainio varahenkilönään hallituksen jäsen Johanna Markola ja Kennelliiton eläinlääkäri Liisa Lilja-Maula varahenkilönään osastopäällikkö Kaisa Gold. Työryhmässä on myös Suomen Koirankasvattajat SuKoKan edustus, eli puheenjohtaja Molli Nyman varahenkilönään hallituksen jäsen Sari Laitinen.

Työryhmässä on sovittu, että jalostusasetuksen valmistelusta tiedotetaan Luonnonvarakeskuksen alaisen Eläinten hyvinvointikeskuksen blogissa, jota voi lukea täältä. Kennelliiton tavoitteena työryhmässä on, että koiranjalostukselle asetut rajat ovat realistisia ja säännökset niin selkeitä, että niitä voidaan toteuttaa kaikessa koirankasvatuksessa. Myös järjestäytyneen koiratoiminnan ulkopuolista jalostusta tulee pystyä valvomaan tehokkaasti. Jos rajoituksia kiristetään liikaa, osa koiranjalostuksesta karkaa järjestäytyneen koiraharrastustoiminnan ulkopuolelle. Tavoitteistamme voi lukea tarkemmin täältä.