Työmme rotukoirien terveyden edistämiseksi

Terveys ja hyvinvointi ovat yhteydessä toisiinsa

Koirien hyvinvointi on kokonaisvaltainen asia, johon vaikuttavat keskeisesti viisi eri tekijää: ravitsemus, elinympäristö, terveys, käyttäytyminen ja tunnetila. Koiranjalostuksen tavoitteena on osaltaan tukea koirien terveyttä, toimintakykyä ja elämänlaatua.

Mitä teemme rotukoirien terveyden edistämiseksi? Olemme koonneet tälle sivulle tietoa siitä mitä Kennelliitto, eri rotujen järjestöt ja koirankasvattajat tekevät koirien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. 

Kennelliiton koirien terveyttä edistävä työ painottuu erityisesti jalostusta ohjaaviin sääntöihin, terveystiedon keruuseen ja avoimeen julkaisemiseen sekä rotujärjestöjen tukemiseen. Viimeisten vuosien aikana koirien terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää tietoa on saatu valtavasti lisää. Tietoa on myös opittu hyödyntämään aiempaa järjestelmällisemmin koiranjalostuksessa ja koiraharrastuksissa.

 

Kennelliiton alaista koiranjalostusta ohjaa yleinen jalostusstrategia

Kennelliiton alaista koiranjalostusta ohjaa eläinten hyvinvointilaki ja siihen perustuvat säädökset ja ohjeet. Näiden pohjalta olemme myös laatineet omia sääntöjä ja ohjeita. Yleinen jalostusstrategiamme korostaa erityisesti tervettä ja liioittelematonta rakennetta sekä tasapainoista luonnetta koiran jokapäiväisen hyvinvoinnin perusedellytyksinä.

Terveys ja toimintakyky etusijalle: jalostusvalinnoissa pyritään ehkäisemään hyvinvointia ja elinikää alentavia perinnöllisiä vikoja ja sairauksia.
Liioiteltujen rotupiirteiden välttäminen: tavoitteena on rakenne, joka mahdollistaa koiran normaalin hengityksen, liikkumisen ja arjessa toimimisen.
Tasapainoinen luonne: jalostuksessa huomioidaan myös koiran käyttäytyminen ja yhteiskuntakelpoisuus.
Perinnöllisen monimuotoisuuden turvaaminen: koirakannan jalostuspohjan laajuuteen ja haitallisten geenien kasautumisen ehkäisyyn kiinnitetään huomiota.
 

Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma ohjaa terveyden edistämistä rodun tarpeista käsin

Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma eli JTO on rotujärjestön laatima ja Kennelliiton hyväksymä ohjelma, jossa kuvataan rodun tausta, nykytila ja jalostukselliset tavoitteet. JTO kokoaa yhteen tietoa rodun luonne- ja käyttöominaisuuksista, terveystilanteesta ja ulkomuodosta sekä esittää suosituksia, mihin asioihin jalostuksessa tulisi erityisesti kiinnittää huomiota.

Terveyden riskien tunnistaminen: rodun tyypillisimmät perinnölliset sairaudet ja ongelmakohdat kuvataan ja niihin kohdistetaan toimenpiteitä.
Suositellut terveystutkimukset: ohjelmassa voidaan suositella esimerkiksi luusto-, silmä- tai sydäntutkimuksia ennen jalostuskäyttöä.
Populaation hallinta: suosituksia voidaan antaa muun muassa jalostuskoirien enimmäisjälkeläismääristä ja sukusiitosasteen hallinnasta monimuotoisuuden turvaamiseksi.
Seuranta ja päivitys: tavoitteiden toteutumista seurataan ja ohjelmaa päivitetään säännöllisesti.
 

PEVISA asettaa rotukohtaisia terveysvaatimuksia jalostukseen ja rekisteröintiin

Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma eli PEVISA on työkalu, jolla voidaan asettaa pentujen rekisteröintiin vaikuttavia rotukohtaisia ehtoja. PEVISA-ohjelma perustuu rotukohtaiseen JTO:aan, ja sen avulla pyritään ehkäisemään perinnöllisiä sairauksia sekä tukemaan rodun geneettistä monimuotoisuutta.

Pakolliset terveystutkimukset ennen astutusta: esimerkiksi lonkka-, kyynär- ja polvitutkimukset, silmä- ja sydäntutkimukset tai rodun muut kannalta keskeiset seulontatutkimukset.
Raja-arvot ja rekisteröintirajoitukset: tietyt tulokset voivat rajoittaa jälkeläisten rekisteröintiä tai edellyttää tietyn tasoisia tuloksia.
Jälkeläismäärien rajoittaminen: joidenkin ehtojen tarkoitus on ehkäistä yksittäisten koirien ylikäyttöä ja tukea monimuotoisuutta.
Poikkeusluvat ja rotukohtaiset erityisehdot: rotujärjestön esityksestä voidaan määritellä myös muita rotukohtaisia ehtoja.

Kun rodulla on PEVISA-ohjelma, pentueen molempien vanhempien tulee täyttää rodun PEVISA-ehdot ennen astutusta, jotta pennut voidaan rekisteröidä normaalisti. Tällä hetkellä yli 200 rotua ja rotumuunnosta on PEVISA-ohjelman piirissä. Monen rodun kohdalla PEVISA-vaatimukset ovat tiukentuneet viime vuosina, ja ohjelmaan on tullut mukaan uusia rotuja.

Perinnöllisiä sairauksia pyritään ennaltaehkäisemään terveystutkimuksilla

Koirien perinnöllisiä vikoja ja sairauksia pyritään ennaltaehkäisemään hyödyntämällä jalostuksessa Kennelliiton terveystutkimustuloksia. Virallisella terveystutkimuksella tarkoitetaan Kennelliiton hyväksymien ohjeiden mukaisesti tehtyä seulontatutkimusta, jonka tulos tallennetaan Kennelliiton jalostustietojärjestelmään (KoiraNet). Virallisten tulosten lisäksi järjestelmään voidaan tallentaa tietoja myös koirista jotka oireilevat, on operoitu tai on jouduttu lopettamaan kyseisen sairauden vuoksi.

Kennelliiton järjestelmiin tallennettavia virallisia terveystutkimuksia ovat osittain rodusta riippuen esimerkiksi:

Luustokuvaukset (röntgen):
- lonkkaniveltutkimukset
- kyynärniveltutkimukset
- kyynärnivelen inkongruenssitutkimukset 
- selkätutkimukset

Polvilumpioluksaatiotutkimus: polvilumpion sijoiltaanmenon kliininen tutkimus
Silmätutkimus: perinnöllisten silmäsairauksien seulonta
Sydäntutkimukset: esimerkiksi sivuäänten kuuntelu tai ultraäänitutkimus.
Kuulotutkimus (BAER): kuulotutkimus perinteisenkuurouden varalta erityisesti roduissa, joissa esiintyy perinnöllistä kuuroutta.
Ylähengitysteiden ahtauma (BOAS-testi): lyhytkuonoisille roduille suunnattu rasitustesti ylähengitysteiden ahtauman oireiden arviointiin.
Maksatutkimukset: erityisesti dobermannin perinnöllisten maksasairauksien tutkimukset.
Syringomyeliakuvaus: magneettikuvaus koirien perinnöllisen Chiari-epämuodostuman/syringomyelian (selkäytimen ontelotauti) tutkimiseksi.

Monet näistä tutkimuksista ovat seulontatutkimuksia. Ne on standardoitu, jotta tulokset ovat vertailukelpoisia, ja niistä voidaan koota tilastoitavaa tietoa jalostuksen tueksi. Tutkimukset on laadittu yhteistyössä eläinlääketieteen ammattilaisten ja tutkijoiden kanssa.
 

Tiesitkö?

Vuonna 2025 erilaisia terveystutkimuksia tallennettiin Kennelliiton jalostustietojärjestelmään yhteensä 95 000 kappaletta. Yleisimpiä olivat silmätutkimukset, joita tehtiin lähes 20 000. Lonkkanivellausuntoja kirjattiin lähes 15 000, kyynärnivellausuntoja yli 1 3 00 ja polvilausuntoja sekä selkälausuntoja lähes 10 000 kumpaakin. Selkälausuntojen määrä on kasvanut tasaisesti viime vuosina.

Eri koiraroduille voidaan myös tehdä mittauksia. BOAS-testin yhteydessä mitataan koiran kuonon pituus suhteessa kalloon (CFR) ja arvioidaan koiran sierainten ahtauma. Lisäksi aloitamme tänä vuonna matalaraajaisten rotujen eturaajojen asentovirheiden (ROT-VALG-M) mittaamisen.

Geenitestit tukena sairauksien vastustamisessa 

Geenitesteillä voidaan tutkia koirien ominaisuuksia ja vastustaa perinnöllisiä sairauksia. DNA:n avulla voidaan myös määritellä koiralle yksilöllinen geneettinen profiili (DNA-tunniste) ja varmistaa polveutuminen. Geenitestien parhaimpia hyötyjä on mahdollisuus ehkäistä sairaiden koirien syntyminen tietyn yksittäisen sairauden osalta samalla, kun jalostukseen voidaan edelleen käyttää mahdollisimman suurta osaa rodun koirista (esimerkiksi käyttämällä kantajaa vain yhdessä geneettisesti terveen parin kanssa). Geenitestien hyödyntämisessä täytyy kuitenkin muistaa, että kaikkien testien hyöty ja luotettavuus eivät ole samanlaisia, eikä yksittäinen geenitesti korvaa laajempaa terveystarkastelua.

Koirille on tarjolla suuri määrä erilaisia geenitestiä. Näistä 69:n geenitestin tuloksia tallennetaan Kennelliiton jalostustietojärjestelmään.
 

Roturisteytysten tavoitteena terveemmät rodut 

Roturisteytykset ovat osa pitkäjänteistä ja vastuullista jalostustyötä, jonka tavoitteena on parantaa koirarotujen terveyttä ja lisätä niiden perinnöllistä monimuotoisuutta. Roturisteytyksellä tarkoitetaan kahden eri rodun tai rotupopulaation edustajien suunnitelmallista yhdistämistä silloin, kun rodun geenipohja on liian kapea tai rodulla esiintyy vakavia, periytyviä terveysongelmia. 

Roturisteytyksiä ei toteuteta satunnaisesti. Jokainen hanke pohjautuu rotujärjestön tekemään huolelliseen hakemukseen ja yksityiskohtaiseen projektisuunnitelmaan. Risteytysprojektit ovat aina määräaikaisia ja tarkasti seurattuja. Risteytyksistä syntyneet koirat rekisteröidään Kennelliiton roturisteytysrekisteriin, ja niiden terveyttä, luonnetta ja hyvinvointia seurataan koko elämän ajan. Usean sukupolven jälkeen, kun risteytyslinja on yhdistetty takaisin alkuperäiseen rotuun ja asetetut kriteerit täyttyvät, koirat voidaan jälleen rekisteröidä rotukoirarekisteriin kyseisen rodun edustajina. 

Roturisteytysprojektit tähtäävät siihen, että rodun tyyppi, luonne ja käyttötarkoitus säilyvät, mutta terveys ja elämänlaatu paranevat. Roturisteytys ei ole vaihtoehto vastuulliselle jalostukselle, vaan yksi keino sen rinnalla tilanteissa, joissa pelkkä puhdasrotujalostus ei enää riitä ratkomaan rodun ongelmia. 

Tällä hetkellä meneillään on roturisteytysprojektit cavalier kingcharlesinspanielilla, ranskanbulldoggilla ja leonberginkoiralla. Viimeksi mainittu projekti on osa kansainvälistä hanketta, jossa ovat mukana myös Ison-Britannian ja Sveitsin kennelliitot. Vuoden 2026 alussa on myös hyväksytty mopsin roturisteytysprojekti.

Roturisteytysprojektit kiinnostavat monia rotuyhdistyksiä, ja niitä on suunnitteilla useammassa yhdistyksessä.
 

Terveystiedon keruu ja avoin jalostustietojärjestelmä (KoiraNet)

Kennelliiton jalostustietojärjestelmä KoiraNet kokoaa yhteen Suomessa rekisteröityjen koirien terveystutkimustuloksia sekä koe- ja näyttelytuloksia. Järjestelmästä löytyy sekä yksittäisten koirien tiedot (mm. sukutaulu, sukusiitosaste, terveys- ja tulostiedot, kuolinsyytiedot) että rotukohtaisia terveys- ja jalostustilastoja pitkältä ajalta. Tietojen avoin saatavuus tukee jalostuksen suunnittelua ja kehityksen seurantaa.
 

Mitä yksittäinen koiranomistaja voi tehdä koiransa terveyden edistämiseksi?

Koiranhankintaa kannattaa harkita tarkkaan. Tutustu rotuihin ja kasvattajiin sekä myynnissä olevien koirien taustoihin. Kaikki taustatieto koiran vanhempien ja sen sukulaisten terveydestä ja luonteesta auttaa ennustamaan, millaisia jälkeläisistä voi tulla. 

Jokainen koiranomistaja voi osallistua oman rotunsa terveyden edistämiseen tutkimalla koiransa terveyden ja vastaamalla Kennelliiton terveyskyselyyn. Kyselystä saatava tieto toimii työkaluna koirien ja rotujen terveystilanteiden kartoittamiseen sekä seuraamiseen. Koostamme kertyneistä vastauksista tilastollisia yhteenvetoja rotuyhdistyksille.

On myös tärkeää saada mahdollisimman kattavasti koirien kuolinsyytietoja Kennelliiton jalostustietojärjestelmään. Koirilla ilmenevistä sairauksista kannattaa ilmoittaa myös omalle rotuyhdistykselle, joka kerää usein vielä seulontatutkimuksia tarkempaa tietoa. Mitä enemmän tietoa koko Suomen rotukoirakannasta saadaan, sitä paremmin voimme yhdessä edistää koirien terveyttä tekemällä tietoon perustuvia, vastuullisia valintoja.