Kennelliitto on kahden edustajan voimin mukana maa- ja metsätalousministeriön työryhmässä, jossa valmistellaan ehdotusta koirien jalostussäännöksiksi.

Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan ehdotusta koirien jalostusta koskeviksi säännöksiksi, jotka tulevat osaksi eläinten hyvinvointilakiin perustuvaa eläinten jalostusasetusta. 

Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Susanna Ahlströmin vetämässä työryhmässä ovat Kennelliitosta mukana jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Kirsi Sainio ja eläinlääkäri Liisa Lilja-Maula Kennelliiton toimistosta, varahenkilöinään hallituksen jäsen Johanna Markola ja osastopäällikkö Kaisa Gold. 

Jalostussäännösten tulee olla selkeitä ja sovellettavissa kaikkiin koiriin

Kennelliitto haluaa vaikuttaa vahvasti jalostusasetuksen valmisteluun varmistaakseen, että säädökset ovat selkeitä, eikä niissä ole tulkinnanvaraa. Koirankasvatuksen käytännön asiantuntemus on tarpeen myös sen määrittelemisessä, miten tiukaksi rajat koirien jalostuskäytölle on realistista asettaa.

- Jalostussäännösten tulee tukea vastuullista koirankasvattamista. Jos rajoituksia kiristetään liikaa, osa koiranjalostuksesta karkaa järjestäytyneen koiraharrastustoiminnan ulkopuolelle, painotti Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Kirsi Sainio Kennelliiton kannanotossa, joka julkaistiin 2.3.2023 eläinten hyvinvointilain tultua hyväksytyksi eduskunnassa.

Kennelliiton näkemyksen mukaan tulevan jalostusasetuksen tulee olla sellainen, että myös liiton ulkopuolella koiria kasvattava henkilö ymmärtää säännösten merkityksen, ja pystyy kasvattamaan koiria tämän mukaan, esimerkiksi teettämään tarvittavat terveystutkimukset. Kennelliiton ulkopuolista jalostusta tulee pystyä valvomaan tehokkaasti, sillä osa tätä toimintaa on puhdasta pentutehtailua suurimman mahdollisen taloudellisen hyödyn tavoittamiseksi.

- Parhaimmillaan lain ja sen pohjalta annettavan asetuksen soveltaminen johtaa siihen, että Suomessa on maailman parhaiten voiva koirakanta, joka tunnetaan mahdollisimman hyvin niin, että koirien alkuperästä, terveydestä ja hyvinvoinnista on saatavilla kattavasti tietoa kaikille siitä kiinnostuneille. Huonoimmillaan tilanne johtaa siihen, että Suomen koirakannan terveys ja hyvinvointi heikkenee, ja yhä pienempi osa koirakannasta on tiedossa. Tällöin myös riskit erilaisiin koirien käytösongelmiin ja eläintautien leviämiseen kasvavat, sanoo Sainio.

Pohjana työryhmän työlle selvitykset koiranjalostuksen ongelmista ja valvontakriteereistä

Koirien jalostussäännöksiä valmistelevan työryhmän työn pohjana toimivat maa- ja metsätalousministeriön Luonnonvarakeskukselta tilaamat selvitykset koirien jalostukseen liittyvistä ongelmista ja mahdollisista puuttumiskeinoista tehdyt asiantuntijaselvitykset vuosilta 2020 ja 2023. Selvityksissä on tuotu esille ne merkittävät hyvinvointihaittoja aiheuttavat perinnölliset ominaisuudet ja sairaudet, joihin tulisi puuttua jalostuksellisin keinoin. Selvityksissä on myös esitetty jalostukseen käytettävien koirien terveyteen ja luonteeseen liittyviä valvontakriteerejä.

Työryhmän tehtävänä on arvioida asiantuntijaselvityksissä esitettyjä valvontakriteerejä ja laatia niiden pohjalta ehdotus koirien jalostusta koskeviksi säännöksiksi. Työryhmän tehtäväkuvauksen mukaan säännösten tulee olla sovellettavissa sekä puhdasrotuisiin että sekarotuisiin koiriin. Kennelliiton kanta siitä, että säännöksiä tulee pystyä soveltamaan koko koirakantaan, on siis kuultu. Työryhmä seuraa myös Euroopan unionissa valmisteltavien, hyvinvointia koskevien säädösehdotusten etenemistä, ja ottaa ne huomioon valmistelutyössään.

Työryhmän työ alkaa kesäkuussa, ja sen tulee olla valmis 31.1.2026. Tarkempaa tietoa työryhmän kokoonpanosta löytyy maa- ja metsätalousministeriön verkkosivulta.
 

Lisätiedot

Jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja
Kirsi Sainio
kirsi.sainio@kennelliitto.fi

 

Voit olla kiinnostunut myös näistä