Kennelliiton edustajat tapasivat maa- ja metsätalousministeriön johtoa

- Tapaaminen oli Kennelliiton kannalta hyvin myönteinen, sillä maa- ja metsätalousministeriössä Kennelliitto nähdään tärkeänä yhteistyökumppanina, jonka asiantuntemusta arvostetaan. Palaveri käytiin erittäin hyvässä hengessä, kiittää Esa Kukkonen.

Maa- ja metsätalousministeriöstä tapaamisessa olivat mukana kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, Ruokaosaston eläin- ja kasviterveyden yksilöstä vastaava apulaisosastopäällikkö Taina Aaltonen sekä eläinten hyvinvointilain ja sen pohjalta annettavien asetusten valmistelija, erityisasiantuntija Tiina Pullola.

Kennelliiton edustajat toivat esille vahvan toiveen siitä, että Kennelliitto pääsee vaikuttamaan erityisesti jalostusasetuksen valmisteluun, sillä edustamme suurta joukkoa suomalaisia koiranomistajia ja -kasvattajia. Jäsenistömme kautta tavoitamme välillisesti jopa puoli miljoonaa  koiraharrastajaa ja koiranomistajaa. Kennelliitolla on hyvät edellytykset edistää koirien terveydettä ja hyvinvointia Suomessa ja myös kansainvälisesti.

Jalostusasetus tullaan valmistelemaan huolella ja Kennelliiton asiantuntemusta tullaan hyödyntämään valmistelutyössä

Ministeriön edustajat kertoivat, että eläinten hyvinvointilain pohjalta annettujen alempien säädösten valmistelu alkaa määrittelemällä ne toimenpiteet, joita eläimille tehdään muista kuin terveydellisistä syistä. Seura- ja harrastuseläinten kohdalla näitä ovat ainakin sirutus ja näytteidenotto. Sallitut toimenpiteet tullaan määrittelemään tarkkaan. Ruokavirasto tulee pitämään listaa pätevistä siruttajista, joihin kuuluvat myös Kennelliiton siruttajat.

Jalostusasetuksen valmistelutyössä on tarkoitus hyödyntää Kennelliiton asiantuntemusta. Pohjana työssä ovat myös Luonnonvarakeskuksen koirajalostuksen valvontakriteeristä julkaisemat raportit.

Ministeriön edustajat korostivat sitä, että jalostusasetus tulee olemaan ainutlaatuinen, malleja muualta maailmasta ei löydy. On hyvin vaikea vielä sanoa, miten asetus tulisi kirjoittaa, ja siksi se tulee valmistella huolella. Asetuksesta on tulossa lausuntokierros, kun asetusluonnos on valmis. Tarkoitus on, että asetus tulee voimaan yhtä aikaa uuden lain kanssa vuoden 2024 alussa.

Kolmas keskeinen valmistella oleva asetus koskee seura- ja harrastuseläinten pitoa. Siihen antaa suuntaviivoja EU:ssa valmisteilla oleva eläinten hyvinvointilaki.

Koiranjalostuksen valvontakriteerejä ei kannata määrittää liian tiukoiksi

Kennelliiton edustajat toivat esille huolen siitä, että jos jalostuksen valvontakriteereitä kiristetään hyvin tiukoiksi, voi etenkin pienten seura- ja kääpiökoirien kasvatus karata Kennelliiton ulkopuolelle, kuten Ruotsissa ja Tanskassa on käynyt.

Edustajamme painottivat myös sitä, että tärkeintä on koko koirakannan hyvinvointi, toimenpiteet ja valvonta tulee kohdistaa kaikkeen koiraharrastukseen, ei vain Kennelliiton alaiseen toimintaan.

Kirsi Sainio toi esille, että Suomessa on paljon koirarotuja, jotka voivat hyvin, ja Kennelliitto tekee koko ajan työtä koirien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Koska tietoa siitä, mitkä asiat vaikuttavat koirien perimään, tulee koko ajan lisää, niin olisi parasta edetä valvontakriteerien suhteen maltillisesti, vaan tehdä parannuksia niin, että ehditään nähdä, millaisia vaikutuksia toimenpiteillä on koirasukupolviin.

Kansliapäällikkö Husu-Kallio kiitteli Kennelliiton toimenpiteitä koirien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Erityisesti terveystutkimusten suuri määrä Suomessa ja roturisteytysprojektit saivat häneltä kiitosta.

Esa Kukkonen kertoi Kennelliitossa meneillään olevasta sääntöjen ja ohjeiden tarkistamisesta ja eettisten ohjeiden laatimisesta. Eettiset ohjeet tulevat antamaan selkeämmät linjaukset ja mahdollisuuden puuttua nopeammin ja moninaisemmin koirien terveyttä ja hyvinvointia vaarantaviin ylilyönteihin.

Lisätiedot

Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja
Esa Kukkonen
esa.kukkonen@kennelliitto.fi
puh. 050 548 2682

Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja
Kirsi Sainio
kirsi.sainio@kennelliitto.fi