Sääntörikkomusepäilyt käsitellään kurinpitolautakunnassa

Kurinpitolautakunnassa käsiteltävät asiat voivat koskea esimerkiksi kasvattajien toimintaa koirien rekisteröinnin ja luovutuksen yhteydessä, mutta myös muun muassa näyttelyjä, kokeita ja kilpailuja, tuomareita ja eläinsuojelurikoksia tai -rikkomuksia koskevia tapauksia.

– Kennelliitossa asiat etenevät käsittelyyn toimikuntien kautta. Henkilö- tai yhdistysjäsen voi tehdä kirjallisen ja allekirjoitetun ilmoituksen sen aiheen mukaan kasvattajatoimikunnalle, näyttelytoimikunnalle, antidoping-työryhmälle, jalostustieteelliselle toimikunnalle tai koe- ja kilpailutoimikunnalle. Ilmoituksen kohteen tulee olla rikkonut Kennelliiton sääntöjä tai ohjeita. Hallitus käsittelee toimikuntien ilmoitukset ja antaa ne eteenpäin kurinpitolautakunnan käsiteltäväksi, avaa kurinpitolautakunnan esittelijänä toimiva Suomen Kennelliiton juristi Raisa Kiesi.

Kiesi kertoo, että Kennelliitto ei saa suoraan käräjäoikeuksien antamia ratkaisuja.

– Kennelliiton nimissä on esitetty kaikille käräjäoikeuksille pyyntö saada heiltä tuomiot, joissa menettely on kohdistunut koiraan. Virallisen päätöksen mukaan henkilötietolain vuoksi pyyntöä ei kuitenkaan voida toteuttaa.

Eläinsuojelutapaukset saadaankin pääosin tietoon mediaseurannan kautta.

– Käräjäoikeuksista pyydetään päätökset uutisointien ja joskus myös kennelneuvojien ilmoitusten perusteella. Hallitus lähettää asian kurinpitolautakuntaan lainvoimaisen tuomion perusteella, Kiesi kertoo.

Kurinpitolautakunnan puheenjohtajana vuosina 2018–2020 toimii OTK, varatuomari Heikki Vihanta. Marraskuun valtuustossa muiksi jäseniksi valittiin äänestyksen perusteella OTM, varatuomari Eeva Ahola, OTM, varatuomari Johanna Peltokangas, OTK, varatuomari Marjukka Silolahti, Leena Parviainen, Lauri Rostedt ja Martti Mannersuo.

Johtotähtenä laadukkaat ja juridisesti kestävät ratkaisut

Kurinpitolautakunnan tavoitteena on, että ratkaisut on tehty laadukkaasti ja juridisesti kestävällä tavalla.

– Kurinpitomenettely toimikunnan saamasta ilmoituksesta lautakunnan ratkaisuun vie aikaa. Kurinpitolautakunnalla on käsittelyyn hyvin yksityiskohtaiset ohjeet, joiden mukaan asianosaisilta pyydetään aina vastineet, joissa he esittävät oman näkemyksensä todisteineen, Kiesi kertoo.

Seuraamuksissa pyritään siihen, että samankaltaisissa tapauksissa ne olisivat samanlaiset sekä laadultaan että kestoltaan. Jokainen tapaus on kuitenkin yksilöllinen ja seuraamus voi sen vuoksi vaihdellakin.

Vuosina 1990–2016 kurinpitolautakunta käsitteli kaikkiaan 487 asiaa, joista annettiin yhteensä 531 seuraamusta. Keskimäärin vuoden aikana käsiteltiin 18,7 asiaa. Eniten eli 261 tapauksessa rikottiin rekisteriohjetta, näyttely- koe- ja kilpailuohjetta (81), eläinsuojelurikoksia todettiin 74 ja vakiosopimusrikkomuksia ilmeni 61.

Viime vuonna lautakunta kokoontui kuusi kertaa ja käsitteli 22 asiaa. Eläinsuojelulain tai -asetuksen rikkomuksia oli yhdeksän, koiranomistajan ja -haltijan perussääntöä rikottiin kahdeksan kertaa sekä palkinto- ja ylituomariohjetta ja kasvattajasitoumusta molempia neljä kertaa. Koirarekisteriohjetta, ulkomuototuomarin koulutus- ja pätevöimisohjetta sekä kansainvälisen koiranjalostusliitto FCI:n määräyksiä oli kutakin rikottu kerran.

Yksi käsitellyistä asioista ei antanut aihetta toimenpiteisiin. Muissa seuraamuksina oli yksi ulkomuoto- ja ylituomarikielto, kaksi kertaa kielto toimia kehätoimitsijana tai muussa Kennelliiton hyväksymässä tehtävässä, seitsemän huomautusta, 11 rekisteröintikieltoa, 11 näyttelykieltoa sekä 14 koe- ja kilpailukieltoa. Kolme kertaa jäsen erotettiin liitosta pysyvästi tai määräajaksi.