Kennelliiton kaikille avoimeen jalostustietojärjestelmään kertyi vuonna 2018 yli 78 300 koirien terveyteen liittyvää tietoa. Valtaosa tiedosta on koirien terveystutkimuslausuntoja. Järjestelmään tallennettavien tietojen määrä on kasvanut tällä vuosikymmenellä. Viime vuonna kasvoi luusto- ja niveltutkimuslausuntojen määrä.

Kennelliiton jalostustietojärjestelmään kirjattiin vuonna 2018 yli 13 200 lonkkaniveltutkimus-, yli 11 500 kyynärniveltutkimus- ja yli 5100 selkätutkimustulosta.

Lonkka- ja kyynärnivel- sekä selkätutkimusten lisäksi Kennelliiton hyväksymiä virallisia terveystutkimuksia ovat polvilumpioluksaatio-, silmä-, sydän-, maksa- ja syringomeliatutkimukset, DNA-tutkimukset, BAER-kuulotutkimus sekä lyhytkuonoisten rotujen kävelytesti.

Yleisimmistä terveystutkimuksista silmätutkimuksia kirjattiin vuonna 2018 yli 21 400 ja polvitutkimuksia yli 9 600.

Terveystutkimukset 2018

Terveystutkimukset tukevat koiranjalostusta

Kennelliiton yleisen jalostusstrategian mukaan terve ja liioittelematon rakenne sekä tasapainoinen luonne ovat koiran hyvinvoinnin perusedellytyksiä. Tavoitteena on myös huolehtia rotujen geneettisestä monimuotoisuudesta. Jalostusstrategialla tähdätään siihen, että myös huonommassa terveystilanteessa olevien rotujen koirat olisivat jatkossa terveempiä. Siksi on tärkeää, että koirien terveyttä tutkitaan, ja tutkitun tiedon avulla pyritään jalostamaan parempia koiria.

Vuoden 2018 lopussa lähes 150 rodulla oli jalostuksen tavoiteohjelma (JTO) ja 137 rotua kuului Perinnöllisten sairauksien vastustamisohjelman (PEVISA) piiriin erilaisin jalostukseen vaikuttavin ehdoin, käytännössä terveystutkimuksin, ikärajoin sekä rajoittamalla yksittäisten yksilöiden jälkeläismäärää.

- Suomalaiset koirankasvattajat ovat maailmanlaajuisia edelläkävijöitä koirien terveystulosten avoimuudessa, painottaa Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Kirsi Sainio.

Kennelliiton rekisterissä on polveutumistiedot yli kahdesta miljoonasta koirasta. Täsmällistä terveystutkimustietoa on tallennettu rekisteriin aina vuodesta 1988 alkaen, ja sinne on kertynyt yli 1,13 miljoonaa yksittäistä tutkimustulosta.

Tutkitun tiedon pohjalta voidaan kehittää jalostusindeksejä

Periytymiseltään monimutkaisten ominaisuuksien tarkastelussa koiranjalostuksen tukena käytetään jalostusindeksejä eli niin sanottuja BLUP-indeksejä, jotka kuvastavat koiran geneettistä tasoa suhteessa saman rodun muihin koiriin. Kennelliiton indeksiohjelmassa oli vuonna 2018 mukana yhteensä 60 rodun lonkkaniveldysplasian ja 11 rodun kyynärniveldysplasian BLUP-indeksit. Bokserien spondyloosi-indeksi saatiin myös mukaan ohjelmaan. Indeksirotujen perinnöllistä edistymistä seurattiin eri yhteyksissä.

Kasvattajat hyödyntävät jalostustyön tukena myös geenitestejä

- Tällä vuosikymmenellä on kehitetty koirajalostuksen tueksi yhä useampia geenitestejä kartoittamaan suoraan tiettyä sairautta tai tietyn ominaisuuden aiheuttavaa geenimutaatiota, kertoo Sainio.

Kennelliiton jalostustietojärjestelmään on tähän mennessä hyväksytty kirjattavaksi yhteensä yhdeksän sairautta aiheuttavan mutaation DNA-testaustuloksia. Lisäksi koiralle voidaan teettää yksilöllinen DNA-tunniste. DNA-tunnisteita voidaan käyttää koiran polveutumisen varmistamisessa, ja varmistettu polveutuminen näkyy koiran tiedoissa jalostustietojärjestelmässä.

- Polveutumisen varmistaminen on tärkeää mille tahansa rekisteröidylle koiralle, vaikka siihen ei liity suoraan terveysarvioita, painottaa Sainio.

Koirien terveyttä ja hyvinvointia edistetään eri tahojen yhteistyöllä

Hyvien tulosten saavuttaminen koirien terveyden edistämisessä edellyttää yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Avainasemassa ovat jalostusta ohjaavat rotujärjestöt ja kasvattajat. Monet rotujärjestöt tukevat myös rahallisesti koirien terveystutkimuksia.

Kasvattajien lisäksi on tärkeää saada terveystalkoisiin mukaan tavallisia koiranomistajia, jotta saadaan koottua mahdollisimman laajapohjaisesti tietoa koirien terveydestä ja siihen vaikuttavista asioista.

Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat myös eläinlääkärit ja tutkijat. Kennelliitto solmi syksyllä 2018 yhteistyösopimuksen Helsingin yliopiston kanssa. Yhteistyön pohjalta voidaan kehittää uusia keinoja koirien terveysjalostukseen ja hyödyntää Kennelliiton terveystutkimustietoa.

Koirien terveyskyselyllä kerätään tietoa eri rotujen tilanteesta

Koirien terveystalkoisiin voi osallistua myös vastaamalla Kennelliiton verkkosivuilla avattuun koirien terveyskyselyyn, jolla kartoitetaan eri rotujen terveydentilaa ja tunnistetaan eri roduissa huomiota vaativat terveysasiat.

- Kysely on tarkoitettu erityisesti vuoden 2009 jälkeen syntyneille koirille, mutta siihen ovat tervetulleita vastaamaan kaikenikäisten, myös edesmenneiden koirien omistajat, kertoo kyselystä vastaava Kennelliiton jalostusasiantuntija Katariina Mäki.

Kennelliitto koostaa kyselyn vastauksista yhteenvetoja, joita rotuyhdistykset voivat julkaista ja käyttää rotujensa terveyden edistämisessä. Myös Kennelliitto voi julkaista kyselyn yhteenvetoja. Yksittäisten koirien tietoja ei julkaista eikä luovuteta eteenpäin.

Linkki kyselyyn löytyy täältä. Kyselyn vastaamiseen menee noin 5-10 minuuttia.
 

Lisätiedot

Kirsi Sainio
Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja
kirsi.sainio@helsinki.fi
puh. 044 2018 4431

Katariina Mäki
Kennelliiton jalostusasiantuntija
katariina.maki@kennelliitto.fi
puh. 09 8873 0228

Liisa Lilja-Maula
Kennelliiton eläinlääkäri (terveystutkimuslausunnot)
liisa.lilja-maula@kennelliitto.fi
puh. 09 8873 0224