Suurpetotilanne Suomessa vaikuttaa tällä hetkellä merkittävästi siihen, miten koiran kanssa voi liikkua metsässä. Tietyillä alueilla tilanne vaikuttaa kaikkeen koiranpitoon ja koirien kanssa harrastamiseen.

- Suurpedot kuuluvat suomalaiseen luontoon, mutta niiden määrä ja ihmisarkuus on pystyttävä pitämään tasolla, jolla ihmisen, koirien ja petojen rinnakkaiselo on mahdollista, toteaa Kennelliiton koe- ja kilpailutoimikunnan puheenjohtaja Risto Ylitalo. 

Lisääntynyt susikanta on jo ongelma erityisesti metsästyskoirille, mutta myös muillekin koirille. Tietyillä alueilla Suomessa suurpedot alkavat olla riski paitsi maastossa työskenteleville koirille, myös omalla pihalla oleville koirille.

Kennelliitto painottaa, että suurpetojen aiheuttamat ongelmat on aina ratkaistava lainmukaisin keinoin. 

Suurpetojen seurannan parantaminen, kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistaminen ja koirien suojavarusteiden kehittäminen ovat esimerkkejä, joilla konflikteja suurpetojen kanssa voidaan estää. 

Sudet ovat vieneet koiria jopa kotipihoista

Ylitalon mukaan vallitseva suurpetotilanne Suomessa tietyillä alueilla on kestämätön. Esimerkiksi hirven metsästyksessä koiraa alkaa olla mahdotonta päästää irti tietyillä alueilla.

- Vaikka jokainen vastuullinen koiranomistaja pyrkii varmistamaan ennen koiran päästämistä irti metsästysalueelle, ettei alueella olisi susia, on tänäkin syksynä useampi koira joutunut suden saaliiksi. Nämä koirat ovat pääasiassa metsästyskoiria, mutta suden saaliiksi on joutunut myös seurakoiria pahimmillaan kotipihasta.

Ylitalo painottaa, että koiran menettäminen suurpedoille on aina musertava isku, olipa kyseessä seura- tai metsästyskoira.

- Metsästyskoirat ovat perheenjäseniä siinä missä muutkin koirat. Ne ovat omistajilleen äärimmäisen rakkaita. Metsästys, eli esimerkiksi riistan jäljittäminen, haukkuminen ja noutaminen, on metsästyskoiraroduille luontaista toimintaa, jota ne kaipaavat. Yhteisen harrastuksen myötä koirasta tulee korvaamaton kaveri ja työpari.

Suurpetotilanne vaikuttaa myös liikenteessä loukkaantuneiden eläinten jäljittämiseen

Suurpetotilanteen vuoksi yhä useampi metsästyskoiran omistaja harkitsee jo kokonaan metsästyskoirista luopumista. Koulutetut ja osaavat metsästyskoirat ovat kuitenkin yhteiskunnan kannalta hyödyllisiä.

Syksyisin metsästyksessä käytetään apuna jopa sataatuhatta vapaana riistaa hakevaa koiraa. Esimerkiksi liikenteessä loukkaantuneiden eläinten jäljittämisessä koirat ovat korvaamattomia. Pelkistä teknisistä apuvälineistä ei ole näissä tilanteissa riittävästi apua.

- Riistanhoitoyhdistysten ylläpitämässä suurriistavirka-apu- eli SRVA-toiminnassa on mukana toistatuhatta vapaaehtoista koirineen. Myöskään hirvikannan hallinta ei onnistuisi nykyisessä mittakaavassa ilman metsästyskoiria, Ylitalo kertoo.

Metsästyskoiraroduista kolme – suomenpystykorva, suomenajokoira ja karjalankarhukoira – ovat kotimaisia rotuja, joilla on erityinen merkitys suomalaisen eräperinteen vaalimisessa. Ne ovat koirarotuina terverakenteisia ja elinvoimaisia koiria, joista voimme olla ylpeitä. Alkuperäisten kotimaisten rotujen vaaliminen on myös kansallisen kulttuuriperinnön kannalta tärkeää.

- Haluamme, että meille suomalaisille tärkeä eräperinne säilyy, ja koiran kanssa luonnossa liikkuminen sekä metsästyskoiraharrastus on jatkossakin mahdollista, Ylitalo tiivistää.

 

Lisätiedot:

Kennelliiton hallituksen varapuheenjohtaja,
koe- ja kilpailutoimikunnan puheenjohtaja
Risto Ylitalo
risto.ylitalo@kennelliitto.fi
puh. 050 400 0492
 

Voit olla kiinnostunut myös näistä