Suomen Kennelliitto kannattaa oikeusministeriön valmistelemaa säädösesitystä, jonka mukaan eläintenpitokiellon rikkomista koskevia seuraamussäännöksiä tiukennetaan ja ne siirretään rikoslakiin.

- Käytäntö on osoittanut, että nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista riittävän hyviä keinoja eläinten hyvinvoinnin turvaamiseen. Siksi nyt ehdotetut muutokset lainsäädäntöön ovat erittäin tarpeellisia. Ne osoittavat, että eläinten hyvinvoinnin parantamisen haasteet on tunnistettu, ja eläinsuojelun tilaa yhteiskunnassa halutaan parantaa, kiittää Kennelliiton toiminnanjohtaja Pirjo Onza.

Kennelliitto kannattaa oikeusministeriölle tänään antamassaan lausunnossa voimakkaasti sitä, että törkeään eläinsuojelurikokseen syyllistynyt henkilö määrättäisiin aina eläintenpitokieltoon ilman nykyisen kaltaista poikkeusmahdollisuutta. Jollei ole erityisen painavia syitä, tulisi perusmuotoiseen eläinsuojelurikokseen syyllistynyt henkilö aina määrätä eläintenpitokieltoon.

Kennelliitto kannattaa myös ehdotusta nostaa määräaikaisen eläintenpitokiellon vähimmäiskestoa kolmeen vuoteen ja törkeästä eläinsuojelurikoksesta määrättävän kiellon vähimmäiskestoa viiteen vuoteen.

Säädösesitys toisi tehokkaampia keinoja lemmikkien hyvinvoinnin turvaamiseen

- Eläintenpitokiellon noudattamatta jättäminen on valitettava ja vakava ongelma, johon tulisi saada ratkaisuja. Rangaistusasteikon tulisi selvästi osoittaa, kuinka moitittavana yhteiskunta pitää kiellon rikkomista, painottaa Onza. 

Kennelliitto kannattaakin ehdotettua, enintään vuoden mittaisen vankeusuhan lisäämistä eläintenpitokiellon rikkomista koskevaan rangaistussäännökseen. Tämä myös mahdollistaisi pakkokeinoja, joilla voidaan tehostaa eläintenpitokieltojen noudattamisen valvontaa. 

- Erityisen tärkeää on mahdollisuus tehdä kotietsintä tilanteessa, jossa epäillään eläintenpitokiellon rikkomista. Tämä on olennaista erityisesti kotirauhan piirissä elävien lemmikkieläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi. 

Koirankasvattajan pitäisi pystyä varmistamaan, ettei pennunostajalla ole eläintenpitokieltoa

Nykytilanteessa koirien kasvattajilla ei ole käytännössä mahdollisuutta varmistua siitä, onko eläimen hankkijalla voimassa oleva eläintenpitokielto. Kennelliiton mielestä sääntelyssä tulisi mahdollistaa rajattu ja tarkoitussidonnainen tiedonsaanti eläintenpitokielloista tilanteissa, joissa eläin luovutetaan uudelle omistajalle.

Tiedonsaanti voitaisiin toteuttaa esimerkiksi viranomaisrekisterin kautta siten, että kasvattajalla tai muulla eläimen luovuttajalla olisi oikeus tarkistaa, onko vastaanottajalla voimassa oleva eläintenpitokielto. Tällaisen tiedonsaantioikeuden tulisi olla tarkkarajainen, kohdentua yksinomaan eläimen luovutustilanteisiin ja perustua lakiin. Eläinten hyvinvoinnin turvaaminen muodostaa painavan yhteiskunnallisen intressin, joka oikeuttaisi tällaisen rajoitetun poikkeuksen henkilötietojen suojaa koskevista lähtökohdista.

Myös valvontaa tulee tehostaa

Rikoslainsäädännön rikoksia ennalta ehkäisevä vaikutus riippuu merkittävästi rangaistusten kovuuden lisäksi myös kiinnijäämisen riskistä ja rankaisemisen todennäköisyydestä. Niillä saattaa olla käytännössä jopa rangaistustasoa suurempi merkitys. Kennelliitto painottaakin voimakkaasti sitä, että eläinsuojelurikoksia pyritään ennaltaehkäisemään tehostamalla valvontaa. Tämä edellyttää, että valvonnan resursseja lisätään merkittävästi ja valvontakäytäntöjä parannetaan. 

Kennelliiton lausunnon kokonaisuudessaan voi lukea täältä: