Jalostusstrategia uudistumassa ensi vuoden alussa

 |  Jalostus, Koiran terveys

Jalostustyötä ohjaavien linjausten päivittäminen on ajankohtaistunut, sillä vuonna 2012 voimaan tulleen jalostusstrategian toimenpiteistä valtaosa on saatu toteutettua. Uudessa strategiassa ei ole suuria muutoksia aiempaan, mutta esimerkiksi jalostuskoiran luonnetta koskevia suosituksia on täsmennetty.

Jalostuksella tarkoitetaan eläinkannan laadun parantamista ja hyvien ominaisuuksien ylläpitämistä. Rotukoirilla jalostuksen ohjenuorana on perinteisesti pidetty rotumääritelmiä. Kennelliiton jalostusstrategiassa tehdään kaikille roduille sopivia jalostuslinjauksia terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista ominaisuuksista. Strategia on väline, jolla ohjataan kasvattajia ja rotuyhdistyksiä valitsemaan jalostukseen sopivia koiria. Tavoitteena on edistää koirien terveyttä, hyvinvointia sekä tasapainoista luonnetta.

–  Päivityksessä ei ole juurikaan tehty radikaaleja muutoksia vaan enemmänkin selvennetty termejä ja ilmaisuja. Lisäksi suunnitelmia on ajantasaistettu, koska edellisen jalostusstrategian aiheuttamista toimenpiteistä suurin osa on jo toteutettu, Kennelliiton jalostusasiantuntija Katariina Mäki kertoo.

Huomiota jalostuskoiran luonteeseen

Esimerkki strategiaan tehdyistä selvennyksistä on linjaus, jonka mukaan jalostukseen käytettävän koiran on oltava hyvähermoinen ja sillä tulee olla riittävä kyky selvitä arkipäivän tilanteista. Aiemmin vastaava kohta kuului: ”Jalostukseen käytettävällä koiralla on hyvä hermorakenne ja rodunomainen toimintakyky.”Merkittävänä lisäyksenä kymmenen tavoitteen strategiaan Mäki pitää mainintaa siitä, että Kennelliitto kerää tietoa myös koirarekisterin ulkopuolella olevien koirien terveydestä ja käyttäytymisestä.

–  Näiden koirien merkitsemistä tunnistusmerkintä- ja omistajarekisteriin kannustetaan, ja niille tallennetaan myös polveutumistietoja sekä terveys-, käyttäytymis- ja luonnetuloksia. Tieto on arvokasta esimerkiksi suunniteltaessa roduille risteytysohjelmia, päivitetyssä jalostusstrategiassa sanotaan.

Lisäksi uutta on viiden vuoden enimmäisikärajasuositus ensimmäistä kertaa astutettavalle nartulle. Aiemmassa strategiassa mainittiin vain kahden vuoden alaikäraja. Kotimaisten rotujen terveyden, käyttöominaisuuksien ja perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttämiseen ja parantamiseen kiinnitetään erityistä huomiota omassa kappaleessaan. Kotimaisille roduille toteutettiin edellisessä strategiassa mainittu monimuotoisuusanalyysi vuonna 2012.

Jonna Mäkinen

Viidessä vuodessa koottu paljon uutta terveystietoa

Maaliskuussa 2015 aloitettuun Kennelliiton sähköiseen terveyskyselyyn kertyi vastauksia lähes 22 000 koirasta. Kyselyllä saatiin tietoa myös sellaisista sairauksista, joille ei ole Kennelliiton virallisia tutkimuksia koskevia tutkimusohjeita tai -käytäntöjä. Tilastotietoja on hyödynnetty rotukohtaisissa tavoiteohjelmissa selvitettäessä terveyttä koskevia jalostuksen painopisteitä.

Kertyneitä kokemuksia hyödynnetään uuden terveyskyselyn laadinnassa. Jalostusstrategian voimassaoloaikana on tehostettu myös tiedonkeruuta koirien kuolinsyistä ja -iästä.

Eläinlääkäriyhteistyön avulla on kehitetty uusia terveystutkimuksia, kuten sydän-, syringomyelia- ja kuulotutkimukset sekä lyhytkuonoisten rotujen rasituksensietoa ja hengitystä mittaava kävelytesti. Vuonna 2009 käynnistetty yhteinen koirien terveystutkimusrahasto Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kanssa on rahoittanut koirien geenitutkimuksen lisäksi useita kliinisiä tutkimushankkeita.

Kennelliiton omalla tutkimusrahastolla on tuettu muiden muassa ELL Lena Lindhin koiria koskevia erikoistumisopintoja lisääntymistieteessä.

Eläinlääkäriyhteistyöhön liittyen Mäki luennoi lisäksi vuosittain koirien jalostuksesta eläinlääkäriopiskelijoiden genetiikan kurssilla ja Kirsi Sainio kehitysbiologian kurssilla.

Tukea kasvattajille

Kesäkuusta 2015 käytössä olleella kaikille roduille soveltuvalla käyttäytymisen ja ulkomuodon jalostustarkastusmallilla on puolestaan kerätty tietoa koirien rodunomaisuudesta, rakenteesta sekä käyttäytymisestä erityisesti arkisissa tilanteissa. Kertyneitä tarkastustuloksia odotetaan vuodenvaihteessa näkyville jalostustietojärjestelmään, jolloin jalostustarkastus palvelee myös kasvattajia.
 
Kasvattajien työtä on tuettu myös tarjoamalla täydennyskoulutusta 2–3 kertaa vuodessa järjestetyillä Koirankasvatus tänään -kursseilla. Vuonna 2015 lanseeratuissa tilaisuuksissa kasvattajat ovat saaneet esittää kysymyksiä eri alojen asiantuntijoille sekä vaihtaa kokemuksia ja ajatuksia muiden kasvattajien kanssa.

– Myös jalostustieteellisen toimikunnan järjestämillä jalostusneuvojien perus- ja jatkokursseilla paneudutaan koiranjalostuksen ja jalostusstrategian painopisteisiin, kertoo toimikunnan puheenjohtaja Maaret Tapio.

Vuorovuosittain järjestettävistä kursseista 4.-5. marraskuuta on luvassa jatkokurssi. Sen teemana on eri rotujen ja roturyhmien rodunomaisten käyttöominaisuuksien tutkiminen sekä käyttöominaisuuksien jalostaminen.

Kehitteillä ollutta laajempaa koirien terveydenhuollon koulutusohjelmaa on testattu kuluneen vuoden aikana eri puolella Suomea sijaitsevissa kenneleissä yhteistyössä kasvattajien, eläinlääkäreiden sekä kennelneuvojien kanssa. Ohjelma tukee kasvattajien ja eläinlääkärien ennaltaehkäisevää työtä koirien hyvinvoinnin edistämiseksi. Tavoitteena on helpottaa kasvattajan työtä kehittämällä toimintatapoja.

Pyrkimyksenä on muiden muassa vähentää pentukuolleisuutta ja ehkäistä ennalta kriittisiä tilanteita, kuten mahdollisia tartuntatauteja. Kasvattajan avuksi ohjelmaan on kehitetty esimerkiksi kennelpäiväkirja ja pentujen seuranta Apgar-pisteytyksin. Tärkeää on myös, että kasvattajalla on tukenaan omaeläinlääkäri.

Saatujen kokemusten pohjalta terveydenhuolto-ohjelma viimeistellään ja käynnistetään ensi vuonna. Vapaaehtoinen ohjelma on tarkoitettu kasvatus- ja jalostustyötä tekeville. Valmistelevassa työryhmässä on Kennelliiton edustajien ohella eläinlääkäreitä sekä muita ammattilaisia eläinjalostuksen ja eläinten käyttäytymistieteen saralta.

Suomalaista tietoa muiden maiden rotuyhdistyksille

Kansainvälisen yhteistyön edellytyksiä on parannettu esimerkiksi International Partnership For Dogsin ylläpitämän DogWellNet-portaalin avulla. Sivustolle tuotetaan ja kerätään tietoa, linkkejä ja dokumentteja eri puolilla maailmaa koirien terveyden sekä hyvinvoinnin eteen tehdystä työstä. Kennelliitto kannustaa kaikkia rotujärjestöjä ja -yhdistyksiä mukaan materiaalien tuottamiseen. DogWellNet tarjoaa myös kätevän alustan keskustelulle eri maiden rotuyhdistysten välillä.

Kennelliitto on kirjoittanut sivustolle muiden muassa maailmalla kiinnostusta herättäneistä roturisteytysprojekteista sekä lonkkanivelen kasvuhäiriön vastustuksessa saavutetusta edistyksestä.

Kennelliitto on strategian voimassaoloaikana toiminut aktiivisesti myös Pohjoismaisessa Kennelunionissa (PKU), sen tieteellisessä toimikunnassa sekä työryhmissä. Näiden joukossa on muiden muassa kokoonpano, joka seuraa ja kehittää rotukohtaista ohjeistusta liioiteltujen rotupiirteiden välttämiseksi ulkomuotoarvostelussa (RKO-ohjeet).

Kennelliitto on lisäksi puheenjohtajana PKU:n lyhytkalloisten rotujen tilannetta kartoittaneessa ja toimenpiteitä suunnitelleessa työryhmässä. Lyhytkalloisten rotujen terveyden edistämiseksi laadittu raportti löytyy täältä. Kirsi Sainio on toiminut FCI:n tieteellisen toimikunnan puheenjohtajana vuodesta 2016 lähtien.

Strategia valtuuston käsittelyyn marraskuussa

Jalostusstrategiassa on otettu huomioon voimassa oleva eläinsuojelulaki, lakia täydentävä eläinsuojeluasetus ja Euroopan Neuvoston lemmikkieläinten jalostusta koskeva päätöslauselma. Jalostusstrategia on sopusoinnussa myös Kennelliiton yleisten ja jalostusta ohjaavien sääntöjen sekä ohjeiden kanssa.

Kennelliiton rotujärjestöistä koostuva valtuusto käsittelee uutta strategiaa kokouksessaan 25.–26.11. Valtuusto on sitoutunut noudattamaan jalostusstrategiaa päättäessään sen ja tavoiteohjelman voimaantulosta. Valtuuston kautta strategian toteuttaminen etenee rotujärjestöihin ja -yhdistyksiin.

– Jalostusstrategiaa sovelletaan myös käytäessä jatkuvaa vuoropuhelua Kennelliiton ja rotujärjestöjen ja -yhdistysten välillä, esimerkiksi laadittaessa jalostuksen tavoiteohjelmia ja käsiteltäessä rotukohtaisia muita jalostusasioita. Edellinen strategia on nyt hyvin jalkautettu, siitä ollaan tietoisia ja sitä käytetään yhdistyksissä kiitettävästi, Katariina Mäki sanoo.

Kennelliiton hallituksen hyväksymään esitykseen yleiseksi jalostusstrategiaksi voi tutustua täältä.

Esitystä käsitellään valtuustoseminaarissa 25.11.2017 ja se tuodaan syysvaltuustolle 26.11.2017.

Valtuustoseminaarissa järjestetään aiheen tiimoilta paneeli, jota vetää hallituksen jäsen, näyttely- ja ulkomuototuomaritoimikunnan puheenjohtaja Kimmo Mustonen. Paneelissa ovat mukana

- jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja, käyttäytymisen jalostustarkastaja, jalostusneuvoja Maaret Tapio,
- ELT, kasvattajatoimikunnan jäsen Merja Dahlbom,
- ELL, jalostustieteellisen toimikunnan jäsen Juha Kallio,
- jalostustarkastaja (käyttäytyminen), luonnetestituomari Auli Kiminki,
- Suomen Koirankasvattajat SuKoKa ry:n puheenjohtaja, kasvattaja, ulkomuototuomari Vesa Lehtonen,
- MMT, jalostusasiantuntija Katariina Mäki Kennelliiton toimistosta,
- Ph.D., toimitusjohtaja, ulkomuototuomari Annukka Paloheimo,
- FT, jalostustieteellisen toimikunnan varapuheenjohtaja, FCI:n tieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Kirsi Sainio sekä
- linnunhaukkukokeen ylituomari, valtuuston jäsen Risto Ylitalo.