Pohjoismaiden kennelliitot linjasivat yhteistä toimintaansa

Jäsenmäärän lasku on huolena kaikissa muissa kennelliitoissa paitsi kokouksen järjestäjämaa Islannissa, jossa vielä nuori koiraharrastus kehittyy kovaa vauhtia. Jäsenmäärän laskun pysäyttämiseksi ja uusien jäsenten saamiseksi mukaan liittojen toimintaan pohditaan keinoja kaikissa kennelliitoissa. Siitä, miten jäsenpitoa ja jäsenhankintaa voidaan tukea viestinnän ja markkinoinnin keinoin, keskusteltiin kennelliittojen viestijöiden yhteisessä kokouksessa, joka pidettiin samaan aikaan kuin PKU:n työvaliokunnan kokous.

Myös koirien rekisteröintimäärät ovat laskeneet Pohjoismaissa Tanskaa lukuun ottamatta, mutta harrastusmäärät kilpailuissa kuten agilityssä ovat kasvaneet. Tämä asettaa liitot pohtimaan sitä, miten toimintaa tulevaisuudessa järjestetään eri kohderyhmille, ja myös sitä, miten kohdata niin sanottuja tavallisia koiraharrastajia, jotka eivät harrasta koiransa kanssa mitään erityistä. Kennelliiton hakevat yhä selkeämmin asemaa vahvoina kaikkien koiranomistajien liittoina.

EU-asetuksessa huomioitava pohjoismainen koirankasvatus

Kokouksessa keskusteltiin muun muassa tekoälyn käytöstä lonkkakuvien analysoinnissa, antidopingista, koirien hyvinvointiin liittyvistä asioista ja lainsäädännöstä eri maissa sekä EU:n koirien ja kissojen hyvinvointia ja jäljitettävyyttä koskevasta asetusluonnoksesta. 

Pohjoismaiden näkökulmasta on tärkeää, että asetuksella otetaan huomioon kaikki koirankasvatus, myös Pohjoismaissa tyypillinen niin sanottu pienkasvatus, eikä asetuksella ohjata kasvatustoimintaa hyvin kaupalliseen suuntaan. Asetuksen säännösten tulee olla selkeitä ja realistisia, ja niiden tulee olla valvottavissa ja koskea kaikkia koiria, ei vain rekisteröityjä rotukoiria. Kennelliitoissa kehitettyjä hyviä käytäntöjä ja pohjoismaisia kennelliittoja yhteistyökumppaneina kannattaa hyödyntää.

Puheenjohtajamaana vuorossa Ruotsi

PKU:n kokouksessa sovittiin, että yhteisiä lähikokouksia pidetään jatkossa vuosittain yksi aiemman kahden kokouksen sijasta. Toinen vuosittain kokous on Teams-kokous. PKU:n vakinaisiksi toimikunniksi sovittiin tieteellinen toimikunta sekä terveys- ja hyvinvointitoimikunta. PKU:n työtä ohjaa työvaliokunta, joka koostuu kennelliittojen luottamushenkilöistä ja toiminnanjohtajista.

PKU:n puheenjohtajuus kiertää kolmen vuoden jaksoissa jäsenmaiden välillä. Tällä hetkellä puheenjohtajamaana toimii Ruotsi aina vuoteen 2027 saakka. Suomi on puheenjohtajamaana seuraavan kerran vuosina 2034–2036.

PKU:n kokoukseen Islannissa osallistuivat Kennelliiton valtuuston puheenjohtaja Eeva Anttinen, toiminnanjohtaja Pirjo Onza ja viestintäpäällikkö Liisa Suoninen.
 

Lisää tietoa:
Lisätietoa PKU:sta voi lukea täältä.
Tietoa löytyy myös Eeva Anttisen ja Sampo Miettisen blogikirjoituksesta.