Jälleen uutta tutkimustietoa tukemaan jalostusvalinnan merkitystä BOAS-oireiden esiintyvyyteen

Lyhytkuonoisilla roduilla, kuten mopsit, rankanbulldoggit ja englanninbulldoggit, esiintyy lyhyeen kallon ja kuonon muotoon liittyvää BOAS- (brachycephalic obstructive airway syndrome) hengitystieoireyhtymää. BOAS-oireita ovat muun muassa kuorsaaminen, rohisevat ylähengitystieäänet, hengitysvaikeudet sekä rasituksen- ja lämmönsäätelyongelmat. Kaikilla lyhytkuonoisten rotujen koirilla ei kuitenkaan ole kliinisesti merkittäviä oireita. 

Suomen Kennelliitolla on ollut jo vuodesta 2017 alkaen käytössä BOAS-testaus lyhytkuonoisten koirien jalostusvalintojen tueksi. Testissä arvioidaan rasituksen sietoa, ennen ja jälkeen rasituksen ilmeneviä hengitystieoireita eli niin sanottua BOAS-astetta, lämmönsäätelyä ja sierainten ahtauman astetta sekä kuonon ja kallon suhteellista pituutta. 

Testin tuloksista vuosilta 2017–2022 on julkaistu artikkeli (Lilja-Maula et al. 2024), jossa BOAS-asteen periytyvyys todettiin kohtalaisen korkeaksi. Suurin osa testiin osallistuneista koirista oli mopseja, ranskanbulldoggeja ja englanninbulldoggeja. Lisäksi testattujen joukossa oli myös bostoninterrierejä, griffoneita, kingcharlesinspanieleita, shih tzuja, japanese chinejä ja pekingeesejä. Valtaosa vuosina BOAS-testatuista koirista, eli noin 77 %, oli oireettomia tai lieväoireisia, mutta tämä vaihteli roduittain. Lähes puolella koirista oli ahtautuneet sieraimet. Joissain roduissa, kuten mopseilla, jopa 71 %:lla koirista oli kohtalaisesti tai vakavasti ahtautuneet sieraimet. Myös rasituksensiedon ja lämmönsäätelyn ongelmat vaihtelivat roduittain. Artikkelissa painotettiinkin, että näiden rotujen välisten erojen vuoksi kaikkien eri osa-alueiden testaaminen BOAS-oireita arvioitaessa on tärkeää. 

Uusi tutkimus vahvistaa BOAS-oireiden periytyvyyden kolmessa rodussa

Uusi Iso-Britanniassa tehty geneettinen tutkimus (Ilska et al. 2026) vahvistaa BOAS-oireiden periytyvyyden ranskanbulldoggeilla, englanninbulldoggeilla ja mopseilla. Sekä kliinisten hengitystieoireiden että sierainten ahtauman asteen periytyvyys oli tutkimuksen aineistossa kohtalaisen korkeaa, mutta edistymistä tutkitussa populaatiossa kuitenkin rajoittaa alhainen testausaktiivisuus ja suuri rekisteröimätön koirakanta. Rotukoirien osuus kaikista koirista on Iso-Britanniassa vain 29 %. Kolmen tutkitun rodun pentueista vain noin 4–18 %:lla pentueen molemmat vanhemmat oli BOAS-testattu. 

Suomessa lähes 70 % koirakannasta on rekisteröity Kennelliittoon. Vuonna 2022 ranskabulldoggien, mopsien ja englanninbulldoggien pentueista 30–90 %:ssa molemmat vanhemmat oli BOAS-testattu. BOAS-oireiden esiintyvyys näillä kolmella rodulla vaihteli 16–20 % välillä brittiaineistossa verrattuna 22–30 %:iin Suomen aineistossa. Matalaan esiintyvyyteen brittitutkimuksessa vaikuttavat testin luonne ja vapaaehtoisuus, jolloin vaikeammin oireilevia koiria ei tuoda testeihin. Vaikka BOAS-oireiden esiintyvyyteen myös Suomen aineistossa vaikuttavat samat asiat, esiintyvyys korreloi paremmin todellisen tilanteen kanssa johtuen siitä, että näitä roduilta vaaditaan pakolliset BOAS-tutkimukset ennen jalostuskäyttöä. Suomessa BOAS-testiä on alusta alkaen tarjottu myös muille kuin alun perin tutkimuksiin osallistuneille kolmelle rodulle, eli englanninbulldoggille, ranskanbulldoggille ja mopsille. 

Nyt helmikuussa julkaistussa brittitutkimuksessa (Tomlinson et al. 2026) BOAS-oireiden esiintyvyyttä ja vakavuutta arvioitiin 14 uudella rodulla. Tutkimuksessa BOAS-oireita arvioitiin käyttäen RFG- (respiratory function grading) asteikkoa, johon myös Suomen BOAS-aste pohjautuu. BOAS-oireilun todettiin olevan hyvin yleistä pekingeeseillä ja japanese chineillä, jotka luokiteltiin korkean BOAS-riskin roduiksi yhdessä englanninbulldoggien, ranskanbulldoggien ja mopsien kanssa. Kohtalaisen BOAS-riskin roduiksi todettiin griffonit, bostoninterrierit, kingcharlesinspanielit, bordeauxindoggit ja shih tzut. Matalan riskin rotuja olivat staffordshirenbullterrieri, cavalier kingcharlesin spanieli, chihuahua, bokseri, affenpinseri ja pomeranian. Näistä roduista griffonit, pekingeesit, kingcharlesinspanielit, shih tzut, ja bostoninterrierit ovat jo aiemminkin olleet Suomen Kennelliiton BOAS-testattavien rotujen listalla.

Kaikkien näiden tutkimusten myötä on saatu tärkeää uutta tutkimustietoa siitä, että jalostusvalinnoilla on mahdollista vaikuttaa BOAS-oireiden esiintyvyyteen. Rotukohtaiset erot BOAS-oireiden ilmenemisessä puoltavat kokonaisvaltaista arviointia, jossa otetaan huomioon kliiniset hengitystieoireet ja koiran ulkoiset piirteet sekä rasituksensieto ja lämmönsäätely.

Lisätietoa

Kennelliiton eläinlääkäri
ELT Liisa Lilja-Maula
liisa.lilja-maula@kennelliitto.fi

Lähteet:

Lilja-Maula LIO, Mäki KH, Aromaa MK, Rajamäki MM. Evaluation of brachycephalic obstructive airway syndrome breeding test results in Finland from 2017 to 2022. Acta Vet Scand. 2024;66(1):35. https://doi.org/10.1186/s13028-024-00755-9

Tomlinson F, Liu N-C, Sargan DR, Ladlow JF (2026) A cross-sectional study into the prevalence and conformational risk factors of BOAS across fourteen brachycephalic dog breeds. PLoS One 21(2): e0340604. https://doi. org/10.1371/journal.pone.0340604

Ilska JJ, McDonnell F, Ladlow JF (2026) Quantitative genetic analysis of respiratory function and related traits in Bulldogs, French Bulldogs and Pugs. PLoS One 21(5): e0348023. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0348023