Esitys eläinten hyvinvointilaista siirtyi eduskunnan käsittelyyn: Pentutehtailun suitsintaan uusia keinoja, koiranjalostukseen tarkempaa sääntelyä

Koirien hyvinvoinnin kannalta lakiesityksessä on monia kiitettäviä asioita, kuten vaatimus siitä, että ihmisen hoidossa olevan eläimen tulisi voida toteuttaa olennaisia käyttäytymistarpeitaan. Lakiesitys tuo myös uusia keinoja koirien ja kissojen pentutehtailun suitsintaan. Pentutehtailuun puututaan kieltämällä alle puolivuotiaiden pentujen tuonti Suomeen, jos tarkoituksena on myydä pentu eteenpäin neljän kuukauden kuluessa tuonnista. Lisäksi koirien ja kissojen myynti-ilmoittelun sisällölle säädetään vähimmäisvaatimukset.

- Nämä keinot ovat tarpeen. Olemme Kennelliitossa tuoneet jo vuosia aktiivisesti esille huolta pentutehtailusta ja koirien salakuljetuksesta. Lausuntokierroksella toimme esille sen, että karenssiaikaa pentujen myynnille tulee pidentää esitetystä kahdesta kuukaudesta. Nyt esitettävä neljän kuukauden määräaika voisi olla vieläkin pidempi, toteaa Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.

Pentutehtailun ja eläinten salakuljetuksen valvontaan liittyy suuria haasteita. Uuden eläinten hyvinvointilain puitteissa tulee varmistaa, että viranomaisilla on tarpeeksi tehokkaat keinot puuttua tällaiseen toimintaan, ja myös riittävästi resursseja, painotettiin Kennelliiton lausunnossa lakiesitysluonnoksesta tammikuussa 2022.

Koirien jalostuksesta selkeämmät linjaukset säädösten tasolla

Toinen keskeinen asia koirien hyvinvoinnin kannalta on jalostusäännösten tarkennus ja selkeytys. Kirjaus elinvoimaisten, toimintakykyisten ja terveiden eläinten tuottamiseen on tärkeää saada lakiin. Nämä ovat myös Kennelliiton yleisen jalostusstrategian tavoitteita, painottaa Lehkonen.

Lakiesityksen mukaan koirien ja kissojen jalostuksen valvontaa tehostetaan säätämällä eläinlääkäreille ilmoitusvelvollisuus sellaisista perinnöllisistä sairauksista ja vioista, joista aiheutuu rajoituksia jalostuskäyttöön. Ilmoitus tehdään valmisteilla olevaan Ruokaviraston koira- ja kissarekisteriin.

Siitä, millaiset perinnölliset viat ja sairaudet rajoittavat koiran jalostuskäyttöä, on tarkoitus säätää jalostusasetuksessa. Kennelliitto pyrkii vaikuttamaan asetuksen valmisteluun sen varmistamiseksi, että säädökset ovat selkeitä, eikä niissä ole tulkinnanvaraa.

Eläinkilpailut tarkemman valvonnan piiriin

Positiivisina muutoksina lakiesitys kieltäisi koirien piikkipannat ja -valjaat sekä sähköpannat ja muut eläimeen kiinnitettävät, sähköiskun antavat laitteet. Lisäksi kivunlievityksestä kivuliaiden toimenpiteiden yhteydessä esitetään pakollista.

Esityksen mukaan eläinkilpailut, joissa eläin voi joutua alttiiksi kohtuuttomalle rasitukselle tai muulle kivulle tai kärsimykselle, olisivat ilmoituksenvaraista toimintaa. Lakiin kirjattaisiin myös säännökset yleisistä periaatteista eläinkilpailuissa ja -näyttelyissä, kilpailun ja näyttelyn järjestäjän pätevyydestä sekä kilpailun ja näyttelyn järjestämisestä.

Kennelliitto tulee vaikuttamaan aktiivisesti myös eläinkilpailuiden ja näyttelyiden järjestämistä sekä järjestäjien pätevyyttä koskevien tarkempien säännösten laadintaan. Ruokaviraston on tarkoitus laatia tarkempi ohjeistus siitä, millaiset eläinkilpailut kuuluvat ilmoitusvelvollisuuden piiriin.

Jokaisen koiraharrastajan kannattaa tutustua lakiesitykseen

Uuden eläinsuojelulain on tarkoitus tulla voimaan aikaisintaan vuoden 2023 alusta. Aikataulu riippuu siitä, miten lakiesityksen käsittely etenee eduskunnassa.

Eläinten hyvinvointilakiesitys on hyvin laaja kokonaisuus, johon kaikkien koiranomistajien ja erityisesti koiraharrastusyhdistysten toimijoiden on hyvä tutustua huolella.

Kennelliitto jatkaa lakiin vaikuttamista tapaamalla kansanedustajia sekä yhteistyöllä muiden järjestöjen kanssa.

- Selkeiden säännösten lisäksi haluamme vaikuttaa siihen, että siirtymäajat ovat riittäviä, ja koiraharrastustoiminnan jatkuvuus voidaan turvata. Koiraharrastuksen piirissä on Suomessa kaikkiaan noin puoli miljoonaa koiranomistajaa ja koiraharrastajaa, muistuttaa Lehkonen.

Lisätiedot

Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja
Harri Lehkonen
harri.lehkonen@kennelliitto.fi
puh. 050 329 2188

Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja
Kirsi Sainio
kirsi.sainio@kennelliitto.fi
puh. 044 218 4431


Tiedotetta on korjattu 3.10.2022: Kennelliiton esitystä siitä, että jatkuvasti saatavilla olevaa vettä ei edellytetä ammattimaisilla rekikoiratarhoilla tai muilla kiinteillä koirien ulkotarhoilla pidettävien koirien pitopaikoissa silloin, kun vesi sääolosuhteiden takia jäätyy, ei ole sisällytetty mukaan esitykseen Koirien, kissojen ja muiden pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen eläinten juottoa ja ruokintaa koskevan pykälän muuttamisesta, kuten aiemmin uutisoitiin.