Jukka Immonen, PKU:n metsästyskoiratoimikunta

Hei, olen ollut mukana PKU:n metsästyskoiratyöryhmässä. Työryhmä on kokoontunut kerran kuluvan vuoden aikana. Kuten muidenkin, niin myös metsästyskoirien rekisteröinnit ovat olleet viimeisten vuosien aikana laskusuunnassa. Lisäksi kotimaisten ja muiden pohjaismaisten metsästyskoirarotujen pääasiallinen populaatio sijaitsee Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Pääsyy tähän on se, että täällä pohjolassa perinteisesti harjoitettu koirametsästys on suhteellisen harvinaista muualla (ehkä lukuun ottamatta Venäjää). Tyypillisesti jalostuksen piirissä oleva materiaali testataan rodunomaisissa metsästyskoirakokeissa, jotka säännöiltään ovat varsin yhdenmukaiset kyseisissä maissa. Koska kansalliset populaatiot ovat pienentyneet, niin tervettä jalostusta ajatellen koko potentiaalinen populaatio tulisi saada tehokkaaseen käyttöön. Hirvikoirapuolella on ollut jo pitkään tavoitteena saada aikaan koko populaation kattava jalostustietojärjetelmä, jotta koko populaatio olisi käytettävissä, asuipa kasvattaja missä tahansa näistä maista. Esteenä on ollut se, että kennelliitot ovat omistaneet merkittävän osan datasta, jota tällaisessa yhteisessä jalostustietojärjestelmässä tarvitaan. Pohjoismainen hirvikoiraunioni on asettanut tavoitteen saada datan käytölle luvan kennelliitoilta. 

PKU:n metsästyskoiratyöryhmä teki keväällä esityksen PKU:lle, että se suosittelisi kennelliitoille datan käytön oikeuksien antamiselle  mainittua tarkoitusta varten. PKU:n kokous on syyskuussa, jolloin toivon mukaan asiaa käsitellään. Lopultahan tässä on kyse sopimuksesta datan hyödyntäjän ja kennelliiton välillä. Sopimuksessa tulee mainita se, mihin tarkoitukseen dataa saa käyttää ja erityisesti se, mihin sitä ei saa käyttää. Koska hirvikoirilla asia on ollut tavoitteena jo hyvin pitkään, mistä osoituksena se, että jo pitemmän aikaa myös koesääntöjä on yhdenmukaistettu, toimisi hirvikoirarodut tässä jonkinlaisena pilottina. Suomessa käytyjen keskustelujen pohjalta on noussut selvästi tarve myös haukkuvien lintukoirien ja ajavien koirien osalta vastaava tarve. Näin meidän kotimaiset rodut hyötyisivät tämän aloitteen toteutumisesta. Laajempi populaatio mahdollistaa nykyistä paremmin terveen koiranjalostuksen.

Itse olen toiminut Suomen harmaahirvikoirajärjestön eri tehtävissä vuodesta 1987 alkaen ja suurimman osan ajasta jalostusvaliokunnassa. Olen ollut mukana rakentamassa yhteistyötä Ruotsin ja Norjan suuntaan jo yli 20 vuoden ajan. Olemme lainanneet uroksia rotujärjestön nimissä niin Ruotsista, kuin Norjastakin. Tämä on mahdollistanut rotujen suosion tilanteessa, jossa varsin suppeasta kotimaan populaatiosta kehittyneet rodut ovat tulleet hyvin suosituiksi rotuina. Vieraita sukulinjoja edustaneet urokset ovat mahdollistaneet aikanaan kysynnän kasvua vastanneen populaation kasvattamisen. Nyt populaation supistuessa on erittäin tärkeää, että kotimaiset ja muutkin pohjoismaiset metsästyskoirarodut säilyvät elinvoimaisina ja terveinä tuleville sukupolville. Sen varmistamisessa yksi keskeinen asia on koirien terveys.