Helena Sunista Suomen Kennelliiton kunniapuheenjohtaja

Suomen Kennelliiton valtuuston pitkäaikainen jäsen ja hallituksen puheenjohtajana vuosina 2009–2016 toiminut Helena Suni sai sunnuntaina kunniapuheenjohtajan arvonimen.

Hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen palasi Sunin itselleen asettamiin tavoitteisiin ensimmäisen puheenjohtajakautensa alussa. 

– Helena sanoi tuolloin haluavansa panostaa Kennelliiton aseman kehittämiseen koira-alan asiantuntijana sekä siihen, että teemme kaiken mahdollisen koiran hyvinvoinnin ja eläinsuojelun edistämiseksi. Kaikissa toimissaan hän on ollut rauhallinen ja sovitteleva, mutta myös määrätietoinen etenkin tuon koiran hyvinvoinnin suhteen, Lehkonen kiitteli edeltäjäänsä.

Helena Sunin mukaan Kennelliiton valtuusto koki 2000-luvulla merkittävän muutoksen.

– Etenkin kahden viimeisen kauteni aikana keskustelu oli todella rakentavaa. Valtuustoseminaarit vaikuttivat siihen paljon, sillä asioita oli mahdollista taustoittaa ja syntyi vapaata keskustelua. Vaikka hallitus olisi hävinnyt jonkin asian, ei sitä koettu tappiona vaan keskustelun tuloksena.

Koiran yhteiskunnallista asemaa vahvistettava

Suni on Kennelliiton historiassa toiseksi pitkäaikaisin puheenjohtaja Olli Korhosen jälkeen ja johti myös tulevaisuustoimikunnan työtä. Kunniapuheenjohtaja ei suinkaan väisty kokonaan Kennelliiton toiminnasta, sillä Suni jatkaa vielä museotyöryhmässä ja on Harri Lehkosen mukaan suureksi avuksi sääntötyöryhmässä.

Suni kokee Kennelliiton hyvät suhteet muihin eläinsuojelujärjestöihin tärkeänä. Liiton tulevaisuuden kannalta Suni pitää keskeisenä, että vuonna 2013 aloitettu Hyvää elämää koiran kanssa -linjaus näkyisi jatkossakin koiran yhteiskunnallisen aseman vahvistamisena ja monipuolisina harrastusmahdollisuuksina.

– Toivon, että koiria arvostettaisiin niiden itsensä takia. Koko ajan esille tulee kuitenkin uusia asioita, joiden avulla koira auttaa ihmistä ja tuo meille jo olemassaolollaan hyvää oloa ja terveyttä. Parasta yhteistyötä ihmisen ja koiran kanssa on luonnossa liikkuminen, mihin pitäisi olla mahdollisuus myös pääkaupunkiseudulla.

Ihmisen ja koiran suhde on ainutlaatuinen

Kultainennoutaja on ollut Sunin oma rotu yli 35 vuoden ajan, ja hän on toiminut rotujärjestössä sen perustamisesta asti. Jo hänen lapsuudenkodissaan ja ennen kultaisia perheessä oli aina ollut rotukoiria. Suni sanoo arvostavansa rotukoirien kasvatustyötä hyvin korkealle.

– Jalostuksen tulisi säilyä sellaisena, että kasvatetaan terveitä ja hyvinvoivia koiria, joilla pystyy harrastamaan sitä, mihin rotu on tarkoitettukin. Silloin ihminenkin saa, mitä haluaa.
Kennelliiton 128-vuotista historiaa ja sen tekijöitä kunnioittaen puheenjohtajista on perinteisesti teetetty muotokuva. Valtuustossa paljastettiin taiteilija Riikka Lenkkerin näkemys Sunista.

– Kun perustelin itselleni muotokuvan maalausta – miettiessäni onko se tarpeellista –  ajattelin, että maalaukset puheenjohtajista kertovat jälkipolville jotain siitä ajasta, jolloin he ovat vaikuttaneet. Tavatessamme Lenkkerin kanssa ensimmäisen kerran, sanoin, ettei minulla ole muita toivomuksia kuin se, että maalauksessa näkyisi koiran ja ihmisen ainutlaatuinen suhde. Mielestäni se näkyy: hyvää elämää koiran kanssa. Kiitokset taiteilijalle.

Kennelliiton 128-vuotista historiaa ja sen tekijöitä kunnioittaen puheenjohtajista on perinteisesti teetetty muotokuva. Valtuustossa paljastettiin taiteilija Riikka Lenkkerin näkemys Sunista.