Koirankasvatuksen verotus kaipaa selkeyttä – Kennelliitto haluaa avata keskustelun Verohallinnon kanssa ja tarjoaa asiantuntemustaan

Koirankasvatukseen kohdistuu paljon aivan uusia velvoitteita. Vuoden 2024 alussa astui voimaan uusi eläinten hyvinvointilaki ja sitä täydentämään valmistellaan parhaillaan jalostusasetusta. Lisäksi EU-tasolla on valmisteilla asetus koirien ja kissojen tunnistusmerkinnästä ja hyvinvoinnista, joka on edennyt kolmikantaneuvotteluihin. Lainsäädännön yhteinen tavoite on mahdollisimman terveiden ja hyvinvoivien koirien kasvatus. Lainsäädännössä otetaan siis kantaa siihen, millaisia koiria saa käyttää jalostukseen ja kasvattaa sekä millaisissa olosuhteissa koirankasvatuksen tulisi tapahtua. 

Koirankasvattajilla ei tällä hetkellä ole riittäviä keinoja arvioida etukäteen sitä, millaiseksi heidän toimintansa määritellään ja miten sitä verotetaan. Myös Verohallinnon tämänhetkinen verotuskäytäntö koetaan osin epäoikeudenmukaiseksi. Suomen Kennelliitto haluaa avata rakentavan keskusteluyhteyden Verohallinnon kanssa asian tiimoilta.

– Olemme saaneet paljon yhteydenottoja kentältä, ja tämän seurauksena olemme perustaneet Suomen Kennelliittoon verotustyöryhmän. Työryhmän tavoitteena on käynnistää vuoropuhelu Verohallinnon kanssa ja edistää koirankasvatuksen verotuskäytäntöjen selkiyttämistä, kertoo Kennelliiton hallituksen jäsen ja kasvattajatoimikunnan sekä verotustyöryhmän puheenjohtaja Molli Nyman.
 

Toiminnan luonne vaihtelee, mutta koirien hyvinvointi on aina keskiössä

Noin puolet suomalaisista koirankasvattajista toimii pienimuotoisesti ja harrastuspohjalta. Toinen puoli koirankasvatuksesta on laajempaa ja sitä voidaan pitää joko tulonhankkimis- tai elinkeinotoimintana. Toiminnan luonteen välinen rajanveto ei kuitenkaan ole verotuksessa selkeä, eikä nykyinen Verohallinnon laatima koirankasvatuksen verotusohjeistus huomioi riittävästi koirankasvatuksen erityisluonnetta. Nykyisen verotuskäytännön mukaan esimerkiksi kulujen vähennysoikeuteen ei juurikaan ole merkitystä sillä, harjoitetaanko koirankasvatusta harrastuksena, toiminimen tai jonkin yhtiömuodon alaisena.

Verohallinto julkaisi tammikuussa 2022 ensimmäisen asiakasohjeensa koirankasvatuksen verotuksesta. Valitettavasti ohjeesta ei ole aktiivisesti viestitty sen kohderyhmälle eli koirankasvattajille. Ohjetta on päivitetty vuosina 2023 ja 2024. Ohjeen ja sen uudistusten myötä Verohallinnon vallitseva verotuskäytäntö on muuttunut merkittävästi: aiemmin hyväksyttyjä kuluja ei enää hyväksytä vähennyskelpoisiksi eikä toiminnan tappiota voi siirtää seuraavalle verovuodelle, vaikka Verohallinto on näin aikaisemmin ohjeistanut. Lisäksi uusinta ohjeistusta on verotarkastuksissa sovellettu takautuvasti myös verovuosille 2021–2022. 

Kasvattajilta saadun palautteen mukaan tämä on aiheuttanut epäselvyyksiä ja pahimmillaan verotarkastuksissa merkittäviä jäännösveroja ja jopa oikeusprosesseja. On tärkeää huomata, että koirankasvatuksesta ei juuri ole olemassa oikeuskäytäntöä, joten Verohallinnon ohjeistus perustuu pitkälti sen omaan laintulkintaan ja sen pohjalta määriteltyyn verotuskäytäntöön. Yksittäiselle kasvattajalle koirankasvatuksen verotuksen riitauttaminen hallinto-oikeudessa on kallis ja aikaa vievä prosessi, jossa riski jää kokonaan verovelvolliselle. 

Harrastustoiminnan osalta Kennelliitto pitää nykyistä ohjeistusta pääsääntöisesti toimivana. Sen sijaan laajemman tulonhankkimis- tai elinkeinotoiminnan osalta ongelmallista on, että tällä hetkellä vain suoraan pentueeseen liittyvät kulut ovat verotuksessa vähennyskelpoisia. Jalostuskoirien hankinta-, ruokinta- ja eläinlääkintäkustannukset, laajemmat terveystutkimukset, vakuutukset tai koirien tiloihin liittyvät kulut eivät ole vähennettävissä edes silloin, kun koira on jalostuskäytössä ja toiminta selvästi täyttää elinkeinotoiminnan tunnusmerkit.
 

Esimerkkejä eriluonteisesta koirankasvatustoiminnasta:

• Harrastustoiminta: Pentueita syntyy harvoin, ja toiminnalla ei ole vakaata tulonhankkimistarkoitusta. Vähennyskelpoisia ovat vain suoraan pentueeseen liittyvät kulut.
• Tulonhankkimistoiminta: Kasvattaja saa koirankasvatuksesta lisätuloa muun toimen ohella. Toiminta ei kuitenkaan täytä kaikkia elinkeinotoiminnan tunnusmerkkejä.
• Elinkeinotoiminta: Toiminta on tavoitteellista, jatkuvaa ja suunnitemallista ja sillä on selkeä tulonhankkimistarkoitus, minkä lisäksi toiminta sisältää taloudellisen riskin. Koirankasvatustoimintaa voidaan harjoittaa joko päätoimisesti tai muun työn rinnalla. Kaikki elinkeinotoimintaan liittyvät kulut tulisi voida vähentää saman verotuskäytännön mukaan kuin muussakin yritystoiminnassa.  
   

Tavoitteena vastuullisen kasvatuksen tukeminen

Kennelliiton näkemyksen mukaan verotuksen pitäisi edesauttaa vastuullista kasvatustyötä.  

– On tärkeää, että verotuksella ei tahattomasti vaikeuteta vastuullista koirankasvatusta. Esimerkiksi laajoja, vapaaehtoisia terveystutkimuksia saatetaan jättää tekemättä tai koirien tiloja kunnostamatta, jos näistä aiheutuvia kuluja ei voi vähentää. Tämä ei edistä harmaan talouden torjuntaa, vaan vaikeuttaa nimenomaan vastuullista, rekisteröityjen rotukoirien läpinäkyvää kasvatustyötä, Nyman muistuttaa.

Kennelliitto toivoo, että Verohallinto tarkastelee nykyistä asiakasohjetta uudelleen ja on valmis vuoropuheluun. Kennelliitto tarjoaa mielellään asiantuntemustaan kasvatustoiminnan erityispiirteisiin ja haluaa edistää ratkaisua, joka on sekä oikeudenmukainen että koirien hyvinvointia edistävä.

– Meillä on yhteinen tavoite: vastuullinen koirankasvatus, jossa koirien hyvinvointi asetetaan etusijalle. Ilman muuta haluamme, että koirankasvatustoiminnan tuloista maksetaan veroa asianmukaisesti. Samalla on tärkeää, että tuloista voidaan myös vähentää niihin kohdistuvat kulut ja mahdollistetaan vastuullinen koirankasvatus. Olemme valmiita yhteistyöhön ja toivomme, että keskustelu johtaa verotuskäytäntöjen selkeyttämiseen, Nyman summaa.


Lisätietoja:
Molli Nyman
Kennelliiton hallituksen jäsen, kasvattajatoimikunnan ja verotustyöryhmän puheenjohtaja
puh. 044 712 3534
molli.nyman@kennelliitto.fi