Kennelliitto esittää, että eläinsuojelurikosten tekijöille määrättäisiin nykyistä useammin eläintenpitokieltoa, jonka keston tulisi olla nykylinjaa pidempi. Oikeuden määräämää eläintenpitokieltoa rikkoville tulisi voida tuomita sakon lisäksi myös vankeutta. 

Linjaukset käyvät ilmi lausunnosta, jonka Kennelliitto on antanut oikeusministeriölle eläinsuojelurikosten rangaistuksista ja eläintenpitokielloista.
 

Eläintenpitokielto lähtökohdaksi

Kennelliitto esittää rikoslakiin muutosta, jonka seurauksena törkeistä eläinsuojelurikoksista seuraisi aina eläintenpitokieltoa ilman poikkeusmahdollisuutta. Myös perusmuotoiseen eläinsuojelurikokseen syyllistynyt henkilö tulisi lähtökohtaisesti tuomita eläintenpitokieltoon, ja käytännöstä voisi tällöin poiketa vain erityisen painavista syistä.

Määräaikaisen eläintenpitokiellon vähimmäiskesto pitäisi Kennelliiton mielestä nostaa nykyisestä yhdestä vuodesta kolmeen vuoteen. Törkeän eläinsuojelurikoksen tapauksessa eläintenpitokieltoa pitäisi tuomita vähintään viisi vuotta.

– Eläintenpitokielto on erittäin tärkeä työkalu eläinsuojelurikosten rangaistuksissa. Kiellon kestoa pidentämällä se saataisiin samalle linjalle esimerkiksi liiketoimintakiellon keston kanssa sekä Ruotsin oikeuskäytännön suuntaiseksi, kertoo Kennelliiton toiminnanjohtaja Pirjo Onza. 
 

Eläintenpitokieltoa rikkoville vankeuden uhka

Tuomiosta huolimatta osa eläinsuojelurikoksen tehneistä rikkoo eläintenpitokieltoa ja hankkii uusia eläimiä. Jotta oikeusjärjestelmän uskottavuus saataisiin säilymään ja teon moitittavuus voitaisiin selvästi osoittaa, eläintenpitokiellon rikkomisesta tulisi seurata riittävän kova rangaistus. Tällöin rangaistus toimisi myös ennaltaehkäisevänä pelotteena kiellon rikkomiselle.

– Kennelliitto esittää, että eläintenpitokiellon rikkomisesta voitaisiin tuomita nykyisen sakon lisäksi jatkossa myös vankeusrangaistukseen. Vankeustuomion vähimmäispituuden pitäisi näkemyksemme mukaan olla enemmän kuin puoli vuotta, toiminnanjohtaja Onza kertoo.

Jos lakiin lisättäisiin mahdollisuus tuomita vähintään puolen vuoden vankeusrangaistus, olisi siitä konkreettista hyötyä myös eläinsuojelurikosten valvonnalle. Lisäys nimittäin mahdollistaisi viranomaisille esimerkiksi kotietsinnän toimittamisen tilanteessa, jossa henkilöä epäillään eläintenpitokiellon rikkomisesta.

– Kotietsinnän mahdollistuminen on erityisen tarpeellista silloin, kun epäillään koirien tai muiden lemmikkieläinten kaltoinkohtelua, sillä lemmikit elävät pääosin kotirauhan piirissä, kertoo Onza.
 

Eläinsuojeluvalvontaa on tehostettava

Kiinnijäämisen riskillä ja rangaistuksen saamisen todennäköisyydellä voi kuitenkin olla suurempi merkitys rikosten ennaltaehkäisemisessä, kuin rangaistusten kovuudella. Siksi Kennelliitto vaatii myös eläinsuojeluvalvonnan tehostamista.

– Eläinsuojeluvalvontaan on saatava lisää resursseja, painottaa Onza.

– Lisäksi valvontakäytäntöjä tulee tehostaa. Tähän aiemmin mainittu kotietsinnän mahdollistuminen toisi yhden lisäavun, hän jatkaa.
 

Kennelliiton lausunnon voit lukea kokonaisuudessaan täältä.
 

Lisätietoja

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja, Kennelliitto
09 887 300
pirjo.onza@kennelliitto.fi 

 

Voit olla kiinnostunut myös näistä