Kennelliitto on antanut 20. toukokuuta maa- ja metsätalousministeriölle lausunnon luonnoksesta Suomen karhukannan hoitosuunnitelmaksi. 

Maa- ja metsätalousministeriö päivittää kevään aikana karhukannan hoitosuunnitelman. Päivityksen pohjana on vuonna 2022 vahvistettu karhukannan hoitosuunnitelma.

Karhukannan hoitosuunnitelmaluonnoksessa kuvataan esitykset toimenpiteiksi, joita maa- ja metsätalousministeriö ja riistakonserniin kuuluvat tahot toteuttavat karhukannan hoitamiseksi. Suunnitelmalla vastattaisiin myös Suomea koskeviin kansainvälisiin velvoitteisiin.

Kennelliitto korostaa lausunnossaan seuraavia asioita

1. Metsästyskoirien merkitys: Suomessa on alueita, joissa metsästyskoirien koetoiminta on mahdotonta kasvaneen suurpetokannan takia. Metsästyskoirien käyttö on olennainen osa suomalaista metsästyskulttuuria. Metsästyskoirien koulutus ja käyttö tulisi turvata.

2. Karhukannan hallinta: Karhukannan suotuisan suojelutason viitearvon (1 400) määrittely antaa perustellun pohjan hallitulle kannanhoidolle. Nykyinen kanta ylittää tämän arvon reilusti. Tämä luo biologisen ja yhteiskunnallisen perusteen kannanhoidolliselle metsästykselle.

3. Alueelliset erityispiirteet: Kennelliitto pitää kannatettavana ehdotusta karhukannan hoitoalueiden lisäämisestä kahdesta viiteen. Tämä mahdollistaisi alueellisten erityispiirteiden huomioimisen.

4. Karhujen ihmisarkuuden säilyttäminen: Karhujen ihmisarkuuden säilyttäminen on tärkeää karhujen aiheuttamien alueellisten ongelmien näkökulmasta. Metsästys toimii tehokkaana keinona säilyttää ihmisarkuus ja vähentää riskialttiita tilanteita.

5. Suurriistavirka-aputoiminta: Kennelliitto pitää kannatettavina luonnoksessa mainittuja suurriistavirka-aputoimintaan liittyviä toimenpiteitä. Suurriistavirka-aputoiminnassa huolehditaan, että eläinten hyvinvointilain velvoitteet täyttyvät – avuttomassa tilassa olevaa, esimerkiksi auton kolhaisemaa eläintä, ei jätetä loukkaantuneena oman onnensa nojaan. Suurpetona karhu on vaarallinen ympäristölle, erityisesti jos kyseessä on loukkaantunut yksilö. Loukkaantunut karhu on lähes poikkeuksetta lopetettava ja siihen on paras osaaminen ja välineet metsästäjillä. Koirat ovat välttämättömänä apuna loukkaantuneen suurriistan jäljittämisessä luonnosta sekä mahdollisissa karhujen karkottamistehtävissä.

Kennelliitto korostaa lausunnossaan myös kotimaisten koirarotujen roolia osana suomalaista kulttuuriperintöä ja niiden rotuominaisuuksien vaalimista.

Maa- ja metsätalousministeriön luonnokseen karhukannan hoitosuunnitelmasta voit tutustua täällä.

Kennelliiton lausunto kokonaisuudessaan: