Kennelliitto on antanut 16. kesäkuuta maa- ja metsätalousministeriölle lausunnon asetusluonnoksesta, jolla sallitaan poikkeusluvan ja alueellisen kiintiön nojalla karhun metsästys metsästysvuonna 2025–2026.

Asetuksen rajaamalla poikkeuslupiin perustuvalla metsästyksellä pyritään varmistamaan, että karhukanta säilyy ihmisarkana, ja että karhukannan aiheuttamat kotieläin- ja maatalousvahingot pysyvät kohtuullisella tasolla. Poronhoitoalueella karhun kiintiömetsästyksellä tavoitteena on, että karhujen aiheuttamat porovahingot pysyvät kohtuullisella tasolla.

Kennelliitto toteaa lausunnossaan, että liiton alaisissa metsästyskoirakokeissa on vuosittain yli 23 000 suoritusta. Kokeiden määrään vaikuttavat alueelliset olosuhteet, kuten riistakannat. Kasvaneen suurpetokannan takia metsästyskoirien koetoiminta on joillakin alueilla mahdotonta. Suurpetojen läsnäolo luonnossa on aina ollut osa suomalaista luontoa, mutta samalla on turvattava ihmisten liikkuminen ja vapaa harrastaminen luonnossa.

Lausunnossa korostetaan kotimaisten koirarotujen, kuten suomenpystykorvan, karjalankarhukoiran ja suomenajokoiran, merkitystä osana suomalaista kulttuuriperintöä ja näiden rotuominaisuuksien vaalimista. Koirat ovat välttämättömiä myös loukkaantuneen suurriistan jäljittämisessä luonnosta.

Lausunnon mukaan ilman karhujen metsästysmahdollisuutta on mahdotonta kouluttaa koiria karhunmetsästykseen ja suurriistavirka-aputehtäviin. Esitetyn asetuksen mukainen karhujen metsästys ei vaaranna karhukannan elinvoimaisuutta Suomessa, mutta metsästyksen keskittyminen vain itäiselle kannanhoitoalueelle voi vaarantaa suurriistavirka-aputehtäviin koulutettujen koirien alueellisen kattavuuden.

Maa- ja metsätalousministeriön asetusluonnokseen voi tutustua täällä.

Kennelliiton lausunnon kokonaisuudessaan voi lukea alta: