Kennelliiton valtuustoseminaarissa pohdittiin liiton tulevaisuutta ja työstettiin strategiaa
Kennelliiton kevätvaltuustoviikonloppu alkoi tänään Espoossa perinteisellä valtuustoseminaarilla. Päivän ohjelma oli täynnä liiton toiminnan ja tulevaisuuden kannalta tärkeää asiaa. Seminaarissa työstettiin myös Kennelliiton tulevaa strategiaa.
Seminaaripäivän avannut valtuuston puheenjohtaja Jari Parkkisenniemi nosti esille Kennelliiton roolin koirien hyvinvoinnin edistäjänä. Hän korosti sitä, että hyvinvointikeskustelussa liitolla tulee olla yhteiset, faktoihin perustuvat tavoitteet. Valtuustoseminaari toimi osaltaan tämän yhteisen äänen pohjustajana.
Kennelliiton toiminnanjohtaja Pirjo Onza esitteli valtuustolle liiton vaikuttamisstrategiaa ja tavoitteita tulevaan hallitusohjelmaan. Kennelliiton vaikuttamisstrategian lähtökohtana on vahvistaa koirien hyvinvointia ja vastuullista koiranpitoa yhteiskunnan sekä varmistaa, että tuleva sääntely tukee tavoitteita. Ensi keväänä on eduskuntavaalit, ja haluamme vaikuttaa siihen, että hallitusohjelmaan saadaan myös koirien ja koiraharrastajien ääni kuuluviin.
Kennelliiton hallitusohjelmatavoitteet liittyvät eläinlääkäripalveluiden saavutettavuuteen ja kustannusten alentamiseen, eettisiin periaatteisiin pohjautuvan metsästyskoiratoiminnan turvaamiseen myös tulevaisuudessa ja viranomaisten koirarekisterin toimivuuden parantamiseen. Pyrimme vaikuttamaan myös EU:n koiria ja kissoja koskevaan lainsäädäntöön ja sen kansalliseen soveltamiseen sekä valmistella olevaan kansalliseen jalostusasetukseen. Tavoitteena on myös eläinten hyvinvoinnin valvonnan ja resursoinnin tehostamiseen sekä koirankasvattajien verotuskäytäntöön vaikuttaminen. Hallitusohjelmatavoitteet tullaan julkistamaan tarkemmin touko-kesäkuun vaihteessa.
Kennelliiton osastopäällikkö Kaisa Gold avasi omassa esityksessään vielä tarkemmin koirien terveyteen ja hyvinvointiin liittyvään lainsäädäntöön vaikuttamista. Kennelliitto on tehnyt aktiivista vaikuttamistyötä ja yhteydet keskeisiin ministeriöihin ovat hyvät. EU-tasolla lainsäädäntöön vaikuttaminen on vaikeaa, sillä eri maiden koirakulttuurit ovat niin erilaisia.
Kahdeksan eurooppalaisen kennelliiton K8-yhteistyötä avannut Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Kimmo Mustonen totesi, että koska koiraharrastus on kansainvälistä, tulee Suomen Kennelliiton pyrkiä vaikuttamaan myös kansainvälisesti. Koirien hyvinvointi korostuu nyt kaikkialla ja kaikessa. Se voi olla rotukoirien merkityksen ja hyödyn kannalta keskeinen asia. Suomen Kennelliiton kannattaa tehdä rohkeasti työtä koirien hyvinvoinnin eteen ja tuoda ylpeästi julki siitä, mitä me teemme.
Kennelliiton Nuorten vaikuttajafoorumi oli valmistellut seminaariin esityksen siitä, miten he toivovat, että nuoret huomioidaan koiraharrastuksessa. Vaikuttajafoorumi kokoaa yhteen koiramaailmasta ja järjestötoiminnasta kiinnostuneita nuoria, jotka haluavat olla mukana kehittämässä Kennelliiton toimintaa ja tuoda nuorten näkökulmaa rohkeasti esiin. Foorumissa on mukana 18 nuorta eri puolilta Suomea.
Vaikuttajafoorumin Sylvi, Siiri ja Veera painottivat sitä, että vaikuttamisen tärkein tavoite on mahdollistaa nuorten pääsy mukaan kaikkeen toimintaan. He esittelivät valtuustolle neljä vinkkiä nuorten harrastusmahdollisuuksien edistämiseksi:
Lisäksi he esittivät toiveen siitä, että Kennelliiton nuorisojäsenyyden ikäraja voitaisiin jatkossa nostaa 29 ikävuoteen, joka on myös Suomen nuorisolakiin kirjattu ikäraja. Moni alle 29-vuotias on vasta päässyt mukaan työelämään tai opiskelee vielä, joten edullisemman jäsenyyden ja harrastusmahdollisuuksien turvaaminen edesauttaisi heidän saamistaan mukaan toimintaan. Nuoret ovat Kennelliiton tulevaisuuden tekijöitä, ja nuorisojäsenten määrä on pudonnut viime vuosina roimasti.
Foorumilaiset muistuttivat myös, että jäsenyhdistykset voivat hakea Kennelliitolta avustusta nuorisotoimintaan. He toivoivatkin, että seminaarissa mukana olleet valtuutetut veisivät heidän ideoitaan toteutukseen omassa toiminnassaan. Mitä paremmin ja aktiivisemmin nuoret otetaan mukaan koiraharrastusyhteisöön, sitä parempia tulevaisuuden tekijöitä me saamme Kennelliittoon.
Seminaarissa kuultiin myös tilannekatsauksia Kennelliiton taloustilanteesta, liiton sääntöjen uudistamistyöstä, verkkosivu-uudistuksesta ja Suomen Palveluskoiraliiton lajiliittohakemuksen tilanteesta. Seuraavan päivän valtuuston kokoukseen tulevia sääntömuutosesityksiä avattiin valtuuston päättäjille.
Päivän päätteeksi valtuusto jalkautui ryhmätöihin pohtimaan Kennelliiton tulevaa strategiaa, josta valtuuston on tarkoitus päättää syksyn kokouksessaan. Tulevaisuustoimikunnan vetämissä ryhmätöissä pohdittiin työn alla olevan strategiaesityksen kahdeksaa eri painopistealuetta – miten valtuuston jäsenet näkevät nämä painopistealueet, ja miten he priorisoivat ne. Painopistealueet on työstetty Kennelliiton jäsenille ja sidosryhmille viime vuonna tehdystä Unelmien Kennelliitto -kyselystä, jossa oli yli 2 600 vastaajaa. Kyselyn tuloksista voi lukea lisää täältä.
Unelmien Kennelliitto -kyselyn vastausten pohjalta rakennettiin myös tämän vuoden alussa jäsenäänestyksen pohjalta Kennelliiton visio. Visiossa korostuu voimakkaasti se, että Kennelliitto on kaikkien koirien ja koiraihmisten yhteisellä asialla edistämässä koirien hyvinvointia. Ryhmätöissä keskusteltiinkin paljon siitä, mitä tämä merkitsee käytännössä Kennelliitolle, ja miten me samalla edistämme meille tärkeää rekisteröityjen rotukoirien asemaa.
Ryhmätöiden perusteella näytti siltä, että valtuustossa on hyvä henki ja tahto edistää yhdessä Kennelliiton tavoitteita, jotta liitto on tulevaisuudessakin vahva toimija. Kiitos kaikille valtuustoseminaariin osallistuneille!