Tältä sivustolta löytyy käynnissä olevat koirien terveyteen liittyvät tutkimukset, joihin kaivataan osallistujia. Sivun lopusta löytyy myös tiedot siitä, miten tutkijat ja tutkimushankkeet voivat laittaa ilmoituksen tälle sivulle.

Koirien epilepsian etenemisen ja hoitovasteen biomarkkerit (BioEpiCa)

Epilepsia on yksi koirien yleisimpiä neurologisia sairauksia. Vaikka kehitettyjen epilepsialääkkeiden kirjo on laaja, kohtauksia ei kuitenkaan saada riittävästi hallintaan noin kolmanneksella potilaista.

Tutkimme koirien epilepsian merkkiaineita, jotka voisivat ennustaa tulevaa taudinkulkua ja hoitovastetta.  Tavoitteemme on parantaa koirien epilepsian yksilöllistä ja mahdollisimman tehokasta hoitoa.

Tutkimukseen osallistuvat koirat tutkitaan Yliopistollisessa eläinsairaalassa ja tutkimukset tekevät eläinneurologimme, jotka ovat suorittaneet eläinlääketieteellisen neurologian eurooppalaisen erikoistumistutkinnon. Osallistuville koirille tehdään kansainvälisen eläinlääketieteellisen epilepsiatyöryhmän (IVETF) määrittelemät korkeimman luotettavuustason mukaiset epilepsiatutkimukset (neurologinen tutkimus, verinäytteet, videoaivosähkökäyrä ja aivojen magneettikuvaus). Tutkimukseen osallistuvat koirat saavat tutkimukset alennettuun hintaan. Kustannukset omistajalle yhteensä 300eur (sisältäen alkukäynnin ja kontrollikäynnit 3 kuukauden ja 12 kuukauden kuluttua lääkityksen aloittamisesta).

koiran epi

Etsimme mukaan tutkimukseen koiria, joilla on äskettäin puhjennut epilepsia. Tutkimukseen mukaan otettavien koirien epilepsiakohtaukset ovat alkaneet alle 6 kuukautta sitten. Tutkimukseen mukaan otettavilla koirilla ei saa olla vielä aloitettu jatkuvaa kohtauksenvastaista lääkitystä. Lisäksi koiran ikä epilepsiakohtausten alkamishetkellä tulee olla ollut 6 kuukauden ja 6 vuoden välillä.

Tutkimukseen otetaan mukaan uusia koiria toukokuuhun 2023 saakka.

Ilmoittautumiset ja lisätietoja:

Apulaisprofessori Tarja Pääkkönen (vastaava tutkija) tarja.jokinen@helsinki.fi tai p. 050-310 2684

Väitöskirjatutkija Petra Kangas petra.kangas@helsinki.fi

 

Koirien kroonisen munuaisten vajaatoiminnan aineenvaihdunnalliset muutokset

Koirien kroonisen munuaisten vajaatoiminnan aineenvaihdunnalliset muutokset

Yliopistollisessa Eläinsairaalassa, Eläinsairaala Evidensia Tammistossa ja Espoon Eläinsairaalassa alkaa näytekeräys PetMeta Labsin tutkimukseen, jossa selvitetään kroonista munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla koirilla esiintyviä aineenvaihdunnallisia muutoksia.

Krooninen munuaisten vajaatoiminta on koirilla yleinen, vakava ja etenevä sairaus, jossa munuaisten toiminta heikkenee, johtaen vakaviin komplikaatioihin. Sairaus vaatii jatkuvaa seurantaa ja hoitoa hyvän hoitotasapainon ylläpitämiseksi. Tästä huolimatta sairauden pitkäaikaisennuste on yleensä huono. Tutkimustulosten avulla pyritään kehittämään parempia työkaluja sairauden seurantaan, mahdollistaen aikaisemman hoidon aloituksen sairauden etenemisen hidastamiseksi ja vakavien komplikaatioiden välttämiseksi.

Tutkimus toteutetaan kroonista munuaisten vajaatoimintaa sairastavien koirien normaalin hoitosuunnitelmansa mukaisilla kontrollikäynneillä ja tutkimusta varten koirista otetaan tutkimuskäynnillä lisäverinäyte. Osallistuessaan omistaja saa ilmaiseksi tutkimusta varten otettuja analyysejä koiransa terveydentilaan liittyen.

munuaiset


Tutkimukseen otetaan mukaan noin 200 kaiken ikäistä ja rotuista kroonista munuaisten vajaatoimintaa sairastavaa koiraa, joista 50–70 koiralla sairauden taso on kohtalainen tai vakava (IRIS taso 3-4). Tutkimukseen valittavilla koirilla ei saa olla muita sisäelinsairauksia.  Yksittäisten koirien seuranta-ajat kestävät kaksi vuotta ensimmäisestä tutkimuskäynnistä lähtien. Tutkimukseen voi osallistua Yliopistollisessa Eläinsairaalassa, Eläinsairaala Evidensia Tammistossa ja Espoon Eläinsairaalassa.

Tutkimusrekrytointi on käynnissä toukokuuhun 2023 asti, tai kunnes osallistujia on riittävästi. Tutkimuskäynnit kestävät kokonaisuudessaan reilun 3 vuoden ajan arviolta noin toukokuun 2025 loppuun saakka, mutta tutkimuksen luonteesta johtuen tutkimuksen aikataulu voi muuttua.

Lisätietoja: https://petmetalabs.com/munuaiset

Lisätietoja antaa:

Yliopistollinen Eläinsairaala: koiramunuaisprojekti@helsinki.fi
Emilia Gordin, ELL, pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri 
Thomas Spillmann, Prof, DiplECVIM, vastuullinen henkilö Yliopistollisessa eläinsairaalassa 

Eläinsairaala Evidensia Tammisto ja Espoon Eläinsairaala:  
Essi Leminen, tutkimushoitaja, essi.leminen@evidensia.fi
Mirja Kaimio, ELT, pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri, vastuullinen henkilö Evidensiassa 

PetMeta Labs Oy: info@petmetalabs.com, +358442736333 (klo 9–15)
Claudia Ottka, ELL, tutkimuksen yhteyshenkilö  
Hannes Lohi, Prof, FT, tutkimuksen vastuullinen tutkija

 

Koirien unitutkimus

Helsingin yliopistossa on käynnissä tutkimus koirien unenaikaisista hengityshäiriöistä. Koiralla tyypillisin unenaikainen hengityshäiriö on obstruktiivinen uniapnea, jossa ylähengitysteiden ahtautuminen johtaa hengityskatkoksiin. Toistuvat hengityskatkokset aiheuttavat veren happipitoisuuden laskun ja hereille havahtumisen. Öinen heräily tekee unesta katkonaista ja aiheuttaa usein voimakasta päiväväsymystä.

Unenaikaisista hengityshäiriöistä koirilla on vain vähän tietoa. Tutkimuksen tavoitteena on parantaa unihäiriöiden diagnosointimahdollisuuksia, saada lisätietoa unenaikaisten hengityshäiriöiden esiintymisestä ja mahdollisista hoitokeinoista sekä tutkia niiden yhteyttä elimistön hiljaiseen tulehdustilaan.

Tutkimuksen ensimmäisen osan aineisto kerätään verkkokyselyllä. Osalle koirista tarjotaan mahdollisuutta osallistua toiseen osaan, jossa koiran unta tutkitaan sen kotioloissa kahdella helppokäyttöisellä laitteella. Kyselyyn vastaaminen ei velvoita osallistumaan jatkotutkimukseen.

unitutkimus

Kyselyyn toivomme vastauksia erityisesti kaikkien lyhytkuonoisten rotujen sekä cavalierkingcharlesinspanieleiden, bokserien ja labradorien omistajilta sekä kaikilta, jotka kokevat koirallaan olevan unenaikaisia hengityshäiriöitä, rotuun katsomatta. Lisäksi toivomme vastauksia eri rotuisten koirien omistajilta, jotka eivät koe koirallaan olevan unenaikaisia hengityshäiriöitä. Kaikkien koirien tulee olla vähintään vuoden ikäisiä.

Tutkimusrekrytointi on käynnissä vuoden 2022 loppuun asti.

Voit osallistua tutkimukseen täyttämällä tämän lomakkeen

Lisätietoja antaa:  Eläinlääketieteen lisensiaatti, väitöskirjatutkija Iida Niinikoski, iida-maria.niinikoski@helsinki.fi

 

Voidaanko ulosteensiirrolla korvata antibioottien käyttöä?

Helsingin yliopiston Pieneläinsairaalassa on käynnissä kliininen tutkimus, jossa arvioidaan suun kautta annettavan ulosteensiirtokapselin vaikutusta koirien antibioottiin vastaavan suolistosairauden (ARE) hoidossa.

Hoidettaessa koiran ARE:a tylosiinilla tai metronidatsolilla, 86 %:lla koirista sairaus uusiutuu kuukauden sisällä tylosiinihoidon lopettamisesta. Metronidatsolia käytettäessä uusiutumisaste on 100 % kuuden kuukauden sisällä. Tämä johtaa pitkäkestoisiin antibioottihoitoihin, mikä voi aiheuttaa haittavaikutuksia ja johtaa myös bakteerien vastustuskyvyn kehittymiseen.

Ulosteensiirtoa käytetään ihmisen Clostridium difficile -infektiossa, hoito tehoaa yli 90 %:ssa tapauksista. Myös eläinlääketieteessä pyritään arvioimaan ulosteensiirron mahdollisuuksia akuuttien ja kroonisten suolistosairauksien hoidossa. Jos tutkimuksessamme ulosteensiirtokapselilla saadaan positiivisia tuloksia, voi se edistää antibioottienkäytön vähentämistä ja ARE:a sairastavien koirien hyvinvointia.

yliopistotutkimus

Tutkimukseen haetaan koiria, jotka ovat yli 1-vuotiaita ja painavat yli 5 kg. Koiran on saatava parhaillaan tylosiinia tai metronidatsolia, jonka ansiosta kroonisen suolistosairauden kliiniset oireet kuten ripuli, oksentelu, voimakkaat suolistoäänet tai ulostamiskipu ovat hävinneet. Tutkimukseen otetut koirat käyvät Helsingin yliopistollisessa Pieneläinsairaalassa 1-5 kertaa. Tutkimuksen aikana tehtävät tutkimustoimenpiteet ovat koiranomistajille maksuttomia.

Tutkimusrekrytointi on käynnissä vuoden 2022 loppuun asti.

Voit osallistua tutkimukseen täyttämällä tämän lomakkeen.

Lisätietoja antaa: Tiina Heinänen (tutkimushoitaja): 050 448 1634 (klo 8–16) tai Tiina.Heinanen@helsinki.fi (suomi); Mohsen Hanifeh (ELT): 050 595 8336 (klo 8–16) tai Mohsen.Hanifeh@helsinki.fi (englanti); Thomas Spillmann (professori, projektin valvoja): Thomas.Spillmann@helsinki.fi (englanti/suomi)

 

 

 

eläinlääkärin tutkimuspöydällä
Tutkija, näin saat rekry-ilmoituksen Kennelliiton sivuille

Tutkija tai tutkimusryhmä voi pyytää lisäämään rekrytointi-ilmoituksen tutkimuksesta verkkosivuille toimittamalla seuraavat tiedot Kennelliittoon:

  • Tutkimusprojektin nimi
  • Lyhyt kuvaus tutkimuksesta (max. 1000 merkkiä)
  • Tarkka kuvaus, millaisia koiria etsitään (max 500 merkkiä)
  • Yhteystiedot (keneen koiranomistajat voivat olla yhteydessä tai tutkimuksen kotisivu/linkki osallistumislomakkeeseen)
  • Ilmoituksen kuva: JPG tai TIFF-muodossa
  • Aikaväli, jolla tutkittavia koiria tarvitaan. Ilmoitukset poistuvat viimeistään vuoden kuluttua ilmoituksen jätämisestä ellei tutkimusryhmä toisin ilmoita.

Rekry-ilmoitukset toimitaan Kennelliiton ja Eläinlääketieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteistyön ohjausryhmän sihteeri Mari Luukkoselle (mari.luukkonen@kennelliitto.fi.)