Tältä sivustolta löytyy käynnissä olevat koirien terveyteen liittyvät tutkimukset, joihin kaivataan osallistujia. Sivun lopusta löytyy myös tiedot siitä, miten tutkijat ja tutkimushankkeet voivat laittaa ilmoituksen tälle sivulle.

Tutkimus koiranpentujen kallon kehittymisestä

Teemme Yliopistollisessa eläinsairaalassa tutkimusta kallon kehityksestä koirilla. Tutkimuksessa selvitetään kallonaukileiden syntymekanismia ja se toteutetaan Yliopistollisen eläinsairaalan neurologian ja diagnostisen kuvantamisen yksiköiden yhteistyönä. Tutkimus kartoittaa kallonaukileiden esiintymistä syntymän yhteydessä tai välittömästi sen jälkeen kuolleilla pennuilla. Aikuisilla koirilla kallonaukileiden runsaan lukumäärän on todettu olevan yhteydessä aivojen rakenteellisiin sairauksiin sekä selkäytimen ontelotautiin. Nämä sairaudet voivat aiheuttaa kipua ja kävelyvaikeuksia koirilla.

Tutkimukseen etsitään täysaikaisia, ulkoisesti normaalisti kehittyneitä pentuja, jotka ovat kuolleet synnytysavun tai sektion yhteydessä, tai ensimmäisten elinpäivien aikana. Tutkimukseen ei oteta ennenaikaisesti syntyneitä, yli kuuden päivän ikäisiä tai ulkoisesti epänormaaleilta näyttäviä pentuja eikä brakykefaalisia pentuja. Tutkijat voivat noutaa pennut pääkaupunkiseudulla ja muualta tulevien pentujen toimitus Yliopistolliseen eläinsairaalaan sovitaan tapauskohtaisesti. Toimitukseen asti pennut säilytetään viileässä (ei pakkasessa).

Tutkimuksessa koiranpennun pää kuvataan perinteisellä tietokonetomografialla, tarkemman kuvatarkkuuden antavalla mikrotietokonetomografialla sekä magneettikuvauslaitteella. Kuvauksen jälkeen pentu toimitetaan ruumiinavaukseen. Tutkimukset ovat omistajalle maksuttomia.

Pentuja kerätään vuoden 2023 helmikuun loppuun asti.

Tutkimukseen ilmoittautuminen ja lisätiedot:

Eläinlääkäri Elina Rautalalta elina.tapio@helsinki.fi, p. 050-5390927

pentututkimus_ct

Mäyräkoirien liikuntakysely ja pes varus -tutkimus

Pes varus tarkoittaa takajalan jalkaterän kääntymistä sisäänpäin, mikä ilmenee ulkoisesti länkisäärisyytenä. Kasvuhäiriön arvellaan kehittyvän, kun sääriluun alaosan kasvulevy sulkeutuu sisäosastaan ennenaikaisesti. Tilaan voi liittyä muun muassa ontumaa, kipua, nivelrikkoa ja se voi altistaa patellaluksaatiolle.

Pes varus on huonosti tunnettu ja vain vähän tutkittu kasvuhäiriö. Helsingin yliopistossa meneillään olevan tutkimuksen avulla on tarkoitus kartoittaa pes varuksen yleisyyttä mäyräkoirien keskuudessa, tutkia sen vaikutuksia koirien elämänlaatuun sekä kehittää luotettava tutkimusmenetelmä kasvuhäiriön toteamiseksi.

Tutkimusprojekti on kaksivaiheinen. Ensimmäinen osuus on kaikille vähintään 1-vuotiaiden mäyräkoirien omistajille suunnattu verkkokysely, jolla selvitetään mäyräkoirien tyypillisiä liikkumistottumuksia sekä jalka-asentoja. Osa kyselyyn vastanneista kutsutaan osallistumaan projektin toiseen eli kliiniseen osuuteen vuosina 2022–2023. Kyselyyn vastaaminen ei edellytä jatkotutkimuksiin osallistumista. Tutkimuksen toisessa vaiheessa koirille tehdään fysioterapeuttinen, ortopedinen sekä rauhoituksessa suoritettava kuvantamistutkimus (lantion ja takajalkojen tietokonetomografia- ja röntgenkuvaus).

Kaikkiin tutkimuksiin osallistuminen on vapaaehtoista ja maksutonta.

Tutkimuksen yhteydessä otettu maksuton lonkkakuva voidaan lähettää Kennelliittoon lausuntoa varten. Lisäksi tutkimuskäynnin yhteydessä on mahdollista saada maksulliset Kennelliiton selkä- ja kyynärnivelkuvat.

mäyräkoira

Pääset osallistumaan kyselytutkimukseen osoitteessa: https://redcap.helsinki.fi/redcap/surveys/?s=NXMACFA9YFXYMEKW

Tutkimuksen Facebook-sivu:

https://www.facebook.com/pesvarustutkimus

Lisätietoja: ELL, väitöskirjatutkija Kami Turunen (kami.turunen@helsinki.fi)

mäyräkoirien pes varus -tutkimuksen qrkoodi

Dreevereiden keuhkoödeemitutkimus Yliopistollisessa Eläinsairaalassa 2022-2023

Dreevereillä esiintyy metsästyksen yhteydessä kehittyvää keuhkoödeemiä l. keuhkojen nestekertymää, jota on kuvailtu vain hyvin harvoin muilla koiraroduilla. Sairaus ilmenee yleisimmin jo koiran nuorella iällä ja kehittyy lähes poikkeuksetta aina, kun koira rasittaa itseään voimakkaasti metsästyksen yhteydessä.

Aikaisemmin tehdyistä tutkimuksista huolimatta sairauden aiheuttajaa ei ole tähän mennessä löydetty. Koska kyseessä on lähes ainoastaan yhdessä rodussa esiintyvä sairaus, ajatellaan että geneettisellä muutoksella on todennäköisesti osuus sairauden synnyssä.

Helsingin Yliopiston Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa käynnistyy kesällä 2022 yhteystyöhanke Uppsalan Yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kanssa, jonka tarkoituksena on selvittää keuhkoödeemin aiheuttajaa ja perinnöllisyyttä dreevereillä.

Kaikki tutkimukset tehdään koirien omistajille veloituksetta. Tutkimuksen aikana tehdään kattavat sydän ja keuhkotutkimukset sairastuneille koirille Yliopistollisessa eläinsairaalassa ja tutkimuksien yhteydessä kerätään keuhkohuuhtelunäytteet sairastuneilta dreevereiltä.

Lisäksi sekä sairastuneiden, että terveiden iäkkäiden dreevereiden verinäytteitä kerätään geneettisiä tutkimuksia varten.

dreeveri

Tutkimukseen etsitään:

Keuhkoödeemiin sairastuneita dreevereitä, joilla oireet ovat alkaneet <5 v. iässä ja kohtauksia on esiintynyt vähintään kaksi kertaa.

Terveitä 8 v. tai vanhempia dreevereitä, jotka ovat olleet aktiivisessa metsästyskäytössä ja joilla ei ole esiintynyt hengitystieoireita.

Ota yhteyttä, niin sovitaan tarkemmin osallistumisesta!

Lisätietoja

ELT, pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Sanna Viitanen, Yliopistollinen Eläinsairaala sanna.viitanen@helsinki.fi

p. 040 730 6723 (tekstiviesti/ WhatsApp)

 

Koirien epilepsian etenemisen ja hoitovasteen biomarkkerit (BioEpiCa)

Epilepsia on yksi koirien yleisimpiä neurologisia sairauksia. Vaikka kehitettyjen epilepsialääkkeiden kirjo on laaja, kohtauksia ei kuitenkaan saada riittävästi hallintaan noin kolmanneksella potilaista.

Tutkimme koirien epilepsian merkkiaineita, jotka voisivat ennustaa tulevaa taudinkulkua ja hoitovastetta.  Tavoitteemme on parantaa koirien epilepsian yksilöllistä ja mahdollisimman tehokasta hoitoa.

Tutkimukseen osallistuvat koirat tutkitaan Yliopistollisessa eläinsairaalassa ja tutkimukset tekevät eläinneurologimme, jotka ovat suorittaneet eläinlääketieteellisen neurologian eurooppalaisen erikoistumistutkinnon. Osallistuville koirille tehdään kansainvälisen eläinlääketieteellisen epilepsiatyöryhmän (IVETF) määrittelemät korkeimman luotettavuustason mukaiset epilepsiatutkimukset (neurologinen tutkimus, verinäytteet, videoaivosähkökäyrä ja aivojen magneettikuvaus). Tutkimukseen osallistuvat koirat saavat tutkimukset alennettuun hintaan. Kustannukset omistajalle yhteensä 300eur (sisältäen alkukäynnin ja kontrollikäynnit 3 kuukauden ja 12 kuukauden kuluttua lääkityksen aloittamisesta).

koiran epi

Etsimme mukaan tutkimukseen koiria, joilla on äskettäin puhjennut epilepsia. Tutkimukseen mukaan otettavien koirien epilepsiakohtaukset ovat alkaneet alle 6 kuukautta sitten. Tutkimukseen mukaan otettavilla koirilla ei saa olla vielä aloitettu jatkuvaa kohtauksenvastaista lääkitystä. Lisäksi koiran ikä epilepsiakohtausten alkamishetkellä tulee olla ollut 6 kuukauden ja 6 vuoden välillä.

Tutkimukseen otetaan mukaan uusia koiria toukokuuhun 2023 saakka.

Ilmoittautumiset ja lisätietoja:

Apulaisprofessori Tarja Pääkkönen (vastaava tutkija) tarja.jokinen@helsinki.fi tai p. 050-310 2684

Väitöskirjatutkija Petra Kangas petra.kangas@helsinki.fi

 

Koirien kroonisen munuaisten vajaatoiminnan aineenvaihdunnalliset muutokset

Koirien kroonisen munuaisten vajaatoiminnan aineenvaihdunnalliset muutokset

Yliopistollisessa Eläinsairaalassa, Eläinsairaala Evidensia Tammistossa ja Espoon Eläinsairaalassa alkaa näytekeräys PetMeta Labsin tutkimukseen, jossa selvitetään kroonista munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla koirilla esiintyviä aineenvaihdunnallisia muutoksia.

Krooninen munuaisten vajaatoiminta on koirilla yleinen, vakava ja etenevä sairaus, jossa munuaisten toiminta heikkenee, johtaen vakaviin komplikaatioihin. Sairaus vaatii jatkuvaa seurantaa ja hoitoa hyvän hoitotasapainon ylläpitämiseksi. Tästä huolimatta sairauden pitkäaikaisennuste on yleensä huono. Tutkimustulosten avulla pyritään kehittämään parempia työkaluja sairauden seurantaan, mahdollistaen aikaisemman hoidon aloituksen sairauden etenemisen hidastamiseksi ja vakavien komplikaatioiden välttämiseksi.

Tutkimus toteutetaan kroonista munuaisten vajaatoimintaa sairastavien koirien normaalin hoitosuunnitelmansa mukaisilla kontrollikäynneillä ja tutkimusta varten koirista otetaan tutkimuskäynnillä lisäverinäyte. Osallistuessaan omistaja saa ilmaiseksi tutkimusta varten otettuja analyysejä koiransa terveydentilaan liittyen.

munuaiset


Tutkimukseen otetaan mukaan noin 200 kaiken ikäistä ja rotuista kroonista munuaisten vajaatoimintaa sairastavaa koiraa, joista 50–70 koiralla sairauden taso on kohtalainen tai vakava (IRIS taso 3-4). Tutkimukseen valittavilla koirilla ei saa olla muita sisäelinsairauksia.  Yksittäisten koirien seuranta-ajat kestävät kaksi vuotta ensimmäisestä tutkimuskäynnistä lähtien. Tutkimukseen voi osallistua Yliopistollisessa Eläinsairaalassa, Eläinsairaala Evidensia Tammistossa ja Espoon Eläinsairaalassa.

Tutkimusrekrytointi on käynnissä toukokuuhun 2023 asti, tai kunnes osallistujia on riittävästi. Tutkimuskäynnit kestävät kokonaisuudessaan reilun 3 vuoden ajan arviolta noin toukokuun 2025 loppuun saakka, mutta tutkimuksen luonteesta johtuen tutkimuksen aikataulu voi muuttua.

Lisätietoja: https://petmetalabs.com/munuaiset

Lisätietoja antaa:

Yliopistollinen Eläinsairaala: koiramunuaisprojekti@helsinki.fi
Emilia Gordin, ELL, pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri 
Thomas Spillmann, Prof, DiplECVIM, vastuullinen henkilö Yliopistollisessa eläinsairaalassa 

Eläinsairaala Evidensia Tammisto ja Espoon Eläinsairaala:  
Essi Leminen, tutkimushoitaja, essi.leminen@evidensia.fi
Mirja Kaimio, ELT, pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri, vastuullinen henkilö Evidensiassa 

PetMeta Labs Oy: info@petmetalabs.com, +358442736333 (klo 9–15)
Claudia Ottka, ELL, tutkimuksen yhteyshenkilö  
Hannes Lohi, Prof, FT, tutkimuksen vastuullinen tutkija

 

Koirien unitutkimus

Helsingin yliopistossa on käynnissä tutkimus koirien unenaikaisista hengityshäiriöistä. Koiralla tyypillisin unenaikainen hengityshäiriö on obstruktiivinen uniapnea, jossa ylähengitysteiden ahtautuminen johtaa hengityskatkoksiin. Toistuvat hengityskatkokset aiheuttavat veren happipitoisuuden laskun ja hereille havahtumisen. Öinen heräily tekee unesta katkonaista ja aiheuttaa usein voimakasta päiväväsymystä.

Unenaikaisista hengityshäiriöistä koirilla on vain vähän tietoa. Tutkimuksen tavoitteena on parantaa unihäiriöiden diagnosointimahdollisuuksia, saada lisätietoa unenaikaisten hengityshäiriöiden esiintymisestä ja mahdollisista hoitokeinoista sekä tutkia niiden yhteyttä elimistön hiljaiseen tulehdustilaan.

Tutkimuksen ensimmäisen osan aineisto kerätään verkkokyselyllä. Osalle koirista tarjotaan mahdollisuutta osallistua toiseen osaan, jossa koiran unta tutkitaan sen kotioloissa kahdella helppokäyttöisellä laitteella. Kyselyyn vastaaminen ei velvoita osallistumaan jatkotutkimukseen.

unitutkimus

Kyselyyn toivomme vastauksia erityisesti kaikkien lyhytkuonoisten rotujen sekä cavalierkingcharlesinspanieleiden, bokserien ja labradorien omistajilta sekä kaikilta, jotka kokevat koirallaan olevan unenaikaisia hengityshäiriöitä, rotuun katsomatta. Lisäksi toivomme vastauksia eri rotuisten koirien omistajilta, jotka eivät koe koirallaan olevan unenaikaisia hengityshäiriöitä. Kaikkien koirien tulee olla vähintään vuoden ikäisiä.

Tutkimusrekrytointi on käynnissä vuoden 2022 loppuun asti.

Voit osallistua tutkimukseen täyttämällä tämän lomakkeen

Lisätietoja antaa:  Eläinlääketieteen lisensiaatti, väitöskirjatutkija Iida Niinikoski, iida-maria.niinikoski@helsinki.fi

 

Voidaanko ulosteensiirrolla korvata antibioottien käyttöä?

Helsingin yliopiston Pieneläinsairaalassa on käynnissä kliininen tutkimus, jossa arvioidaan suun kautta annettavan ulosteensiirtokapselin vaikutusta koirien antibioottiin vastaavan suolistosairauden (ARE) hoidossa.

Hoidettaessa koiran ARE:a tylosiinilla tai metronidatsolilla, 86 %:lla koirista sairaus uusiutuu kuukauden sisällä tylosiinihoidon lopettamisesta. Metronidatsolia käytettäessä uusiutumisaste on 100 % kuuden kuukauden sisällä. Tämä johtaa pitkäkestoisiin antibioottihoitoihin, mikä voi aiheuttaa haittavaikutuksia ja johtaa myös bakteerien vastustuskyvyn kehittymiseen.

Ulosteensiirtoa käytetään ihmisen Clostridium difficile -infektiossa, hoito tehoaa yli 90 %:ssa tapauksista. Myös eläinlääketieteessä pyritään arvioimaan ulosteensiirron mahdollisuuksia akuuttien ja kroonisten suolistosairauksien hoidossa. Jos tutkimuksessamme ulosteensiirtokapselilla saadaan positiivisia tuloksia, voi se edistää antibioottienkäytön vähentämistä ja ARE:a sairastavien koirien hyvinvointia.

yliopistotutkimus

Tutkimukseen haetaan koiria, jotka ovat yli 1-vuotiaita ja painavat yli 5 kg. Koiran on saatava parhaillaan tylosiinia tai metronidatsolia, jonka ansiosta kroonisen suolistosairauden kliiniset oireet kuten ripuli, oksentelu, voimakkaat suolistoäänet tai ulostamiskipu ovat hävinneet. Tutkimukseen otetut koirat käyvät Helsingin yliopistollisessa Pieneläinsairaalassa 1-5 kertaa. Tutkimuksen aikana tehtävät tutkimustoimenpiteet ovat koiranomistajille maksuttomia.

Tutkimusrekrytointi on käynnissä vuoden 2022 loppuun asti.

Voit osallistua tutkimukseen täyttämällä tämän lomakkeen.

Lisätietoja antaa: Tiina Heinänen (tutkimushoitaja): 050 448 1634 (klo 8–16) tai Tiina.Heinanen@helsinki.fi (suomi); Mohsen Hanifeh (ELT): 050 595 8336 (klo 8–16) tai Mohsen.Hanifeh@helsinki.fi (englanti); Thomas Spillmann (professori, projektin valvoja): Thomas.Spillmann@helsinki.fi (englanti/suomi)

 

 

 

eläinlääkärin tutkimuspöydällä
Tutkija, näin saat rekry-ilmoituksen Kennelliiton sivuille

Tutkija tai tutkimusryhmä voi pyytää lisäämään rekrytointi-ilmoituksen tutkimuksesta verkkosivuille toimittamalla seuraavat tiedot Kennelliittoon:

  • Tutkimusprojektin nimi
  • Lyhyt kuvaus tutkimuksesta (max. 1000 merkkiä)
  • Tarkka kuvaus, millaisia koiria etsitään (max 500 merkkiä)
  • Yhteystiedot (keneen koiranomistajat voivat olla yhteydessä tai tutkimuksen kotisivu/linkki osallistumislomakkeeseen)
  • Ilmoituksen kuva: JPG tai TIFF-muodossa
  • Aikaväli, jolla tutkittavia koiria tarvitaan. Ilmoitukset poistuvat viimeistään vuoden kuluttua ilmoituksen jätämisestä ellei tutkimusryhmä toisin ilmoita.

Rekry-ilmoitukset toimitaan Kennelliiton ja Eläinlääketieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteistyön ohjausryhmän sihteeri Mari Luukkoselle (mari.luukkonen@kennelliitto.fi.)