Vanhempi ajatus hyvinvoinnista keskittyi siihen, että poistamme eläimen ympäristöstä asiat, jotka aiheuttavat kipua, kärsimystä tai muuten heikentävät hyvinvointia. Tunnetuin esimerkki tästä ajattelusta on Isossa-Britanniassa 1960–1970-luvuilla kehitetty viiden vapauden malli (FAWC 2009). Mallissa korostui erityisesti kielteisten asioiden välttäminen. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että koira ei saa kärsiä nälästä, janosta tai kivusta. Nykyaikainen näkemys hyvinvoinnista on kokonaisvaltaisempi.
Kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa ei katsota pelkästään puutteita. Tarkastelu kattaa eläimen elämän eri osa-alueet.
Kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa ei katsota pelkästään puutteita. Tarkastelu kattaa eläimen elämän eri osa-alueet. Nykyään vallalla oleva malli on viiden osa-alueen hyvinvointimalli (Five Domains Model), jota on kehitetty jatkuvasti yli 30 vuoden ajan (Mellor ym. 2020). Mallissa on viisi osa-aluetta: ravitsemus, fyysinen ympäristö, terveys, käyttäytymisvuorovaikutus ja psyykkinen kokemus. Neljä ensimmäistä vaikuttavat siihen, millaiseksi eläimen psyykkinen kokemus muodostuu. Hyvinvointi on lopulta sitä, miltä elämä eläimestä itsestään tuntuu. Vuoden 2020 päivityksessä malliin lisättiin myös ihmisen ja eläimen välinen vuorovaikutus. Se tarkoittaa, että me ihmiset olemme yksi koiran hyvinvoinnin keskeisistä tekijöistä.
Mallin rinnalla tutkijat ovat jo pitkään puhuneet positiivisesta hyvinvoinnista (positive animal welfare), mutta käsitettä on käytetty eri tavoin. Vuonna 2025 kansainvälinen tutkijaryhmä sopi sille yhteisen määritelmän (Rault ym. 2025). Positiivinen hyvinvointi tarkoittaa, että eläin kukoistaa: se kokee pääosin myönteisiä tunnetiloja ja kehittyy taitavammaksi ja paremmin vastoinkäymisistä palautuvaksi. Myönteiset kokemukset syntyvät palkitsevista tilanteista, joissa eläimellä on mahdollisuus tehdä valintoja, tavoitella asioita ja onnistua. Koiralla tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että se saa lenkillä itse valita, mitä haistelee ja kuinka kauan, tai että se ratkaisee aktivointilelun ja oppii seuraavalla kerralla tekemään sen nopeammin. Kyse ei ole vain siitä, että koiralla ei ole huono olla, vaan siitä, että sillä on hyvä olla ja sen elämässä on asioita, joita se odottaa.
Miten me koiran omistajina tai ohjaajina voimme havaita hyvinvointia? Entä erityisesti positiivista hyvinvointia? Vastaus löytyy koiran käyttäytymisestä.
Jos pyrimme omalla toiminnallamme siihen, että koira voi hyvin, ja otamme huomioon kaikki osa-alueet ja omat toimemme, riittääkö se? Se, että meidän mielestämme kohtelemme koiriamme hyvin tai että oma kokemuksemme huolenpidosta on hyvä, ei vielä kerro koiran hyvinvoinnista. Miten me koiran omistajina tai ohjaajina voimme havaita hyvinvointia? Entä erityisesti positiivista hyvinvointia? Vastaus löytyy koiran käyttäytymisestä. Koira kertoo meille joka päivä, mitä se haluaa, mistä se pitää ja mitä se välttelee. Meidän tehtävämme on katsoa ja kuunnella.
Arjessa
- Kun otat hihnan esiin, tuleeko koira innokkaasti luoksesi, vai jääkö se paikalleen tai lähteekö pois? Koiran oma liike kertoo, että asia on sille mieluisa.
- Lenkillä koira haistelee rauhassa, häntä ja vartalo ovat rentoja, ja se pysähtyy omasta aloitteestaan tutkimaan ympäristöä. Kiireinen, jännittynyt tai jatkuvasti ympäristöä tarkkaileva koira kertoo jotain muuta.
- Kotona koira asettuu lepäämään ja nukkuu syvästi. Kun koira saa levätä rauhassa, se kokee olonsa turvalliseksi.
- Koira tulee hakemaan rapsutusta ja jää siihen. Jos se lähtee pois tai kääntää päätään, se kertoo, että nyt riittää. Tämäkin on valinta, ja sen kunnioittaminen on tärkeä osa hyvinvointia.
Harrastuksissa
- Kun saavut treenipaikalle, vetääkö koira kohti kenttää vai jarruttaako se? Koira, joka odottaa treeniä, kertoo usein, että harrastus on sille palkitseva.
- Koira tarjoaa käyttäytymistä ja yrittää uudelleen, vaikka ensimmäinen yritys ei onnistuisi. Se toipuu nopeasti virheestä ja jatkaa innokkaana. Juuri tätä positiivisen hyvinvoinnin määritelmä tarkoittaa osaamisella ja palautumiskyvyllä.
- Jos koira treenin aikana alkaa haukotella, nuolla huuliaan, haistella maata tavallista enemmän, hidastua tai poistua tilanteesta, se viestii, että tilanne ei ole sille mukava, vaikka ohjaaja kokisi treenin sujuvan hyvin.
- Treenin jälkeen: lähteekö koira autolle rentona ja tyytyväisenä, vai helpottuneena siitä, että treeni loppui?
Hyvä nyrkkisääntö on kysyä: jos koira saisi itse valita, valitsisiko se tämän?
Me olemme ottaneet koiran luoksemme. Meidän vastuullamme on, että koira saa mahdollisimman hyvän elämän, joka sisältää paljon hyvinvointia edistäviä asioita. Sitä vastuuta emme voi siirtää muille.
Seuraavalla lenkillä katso koiraasi ja kysy: mistä se tänään nautti?
Lähteet
Farm Animal Welfare Council (2009). Farm Animal Welfare in Great Britain: Past, Present and Future. London: FAWC.
Mellor, D.J., Beausoleil, N.J., Littlewood, K.E., McLean, A.N., McGreevy, P.D., Jones, B. & Wilkins, C. (2020). The 2020 Five Domains Model: Including Human–Animal Interactions in Assessments of Animal Welfare. Animals, 10(10), 1870.
Rault, J.-L., Bateson, M., Boissy, A., Forkman, B., Grinde, B., Gygax, L., … Jensen, M.B. (2025). A consensus on the definition of positive animal welfare. Biology Letters, 21(1), 20240382.
