Kennelliiton jalostustietojärjestelmä on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen, kaikille avoin terveystietopankki, jonne tallennetaan vuosittain keskimäärin 90 000 virallista terveystutkimustulosta. Jalostustietojärjestelmä on otettu käyttöön vuonna 2005 ja ajan kuluessa sinne tallennettavien terveystutkimusten valikoima on kasvanut todella mittavaksi. Tällä hetkellä järjestelmään tallennetaan yli 80 erilaisen tutkimuksen tuloksia. Tallennettavien terveystutkimusten määrä kasvaa koko ajan, kun erityisesti DNA-tutkimukset kehittyvät ja niiden tarjonta eri roduilla laajenee. Tallennettujen terveystutkimusten valtava lukumäärä kertoo sekä suomalaisten koiranomistajien halusta tutkia koiriensa terveys että sitoutuneisuudesta jakaa tieto avoimesti kaikkien koiraharrastajien käyttöön.
Tallennettujen terveystutkimusten valtava lukumäärä kertoo sekä suomalaisten koiranomistajien halusta tutkia koiriensa terveys että sitoutuneisuudesta jakaa tieto avoimesti kaikkien koiraharrastajien käyttöön.
Koiran omistajille terveystutkimukset tarjoavat arvokasta tietoa lemmikkiensä terveydestä, vaikka kaikkia sairauksia virallisilla tutkimuksilla ei pystytäkään dokumentoimaan. Koiran jokapäiväisessä elämässä monia terveystutkimustuloksia voidaan hyödyntää ennaltaehkäisevän hoidon suunnittelussa, kun riskit ja mahdolliset ongelmakohdat tunnetaan jo ennen koiran varsinaisten oireiden alkamista. Esimerkiksi luustokuvauksissa havaitut muutokset mahdollistavat varhaisen puuttumisen tilanteeseen, jolloin sairauden etenemistä voidaan pyrkiä hidastamaan ja koiran elämänlaatua parantamaan. Myös harrastuksia ajatellen koiran tutkiminen on kannattavaa, jotta varmistutaan koiran soveltuvuudesta käyttötarkoitukseensa varsinkin fyysisesti kuormittavissa lajeissa. Terveeksi tutkitun koiran kanssa on huolettomampaa aloittaa harrastaminen.
Kasvattajien ja rotujärjestöjen näkökulmasta jokaisella terveystutkimuksella on vielä tätäkin suurempi merkitys, sillä tutkimustulos kertoo myös yksilön ja sen lähisukulaisten jalostusarvosta. Kuten sanakin kertoo, jalostuksen tarkoitus on parantaa seuraavien sukupolvien ominaisuuksia, eli aikaansaada vanhempiaan laadukkaampia yksilöitä. Monien sairauksien periytyminen on useiden geenien säätelemää ja lisäksi ympäristöolosuhteet, kuten ruokinta ja liikunta, voivat vaikuttaa niiden esiintyvyyteen. Tällaisissa sairauksissa jalostusvalinnat eivät voi pohjautua vain yksilötulokseen, vaan niiden tulee perustua laajempaan sukulaistietoon ja indeksilaskentaan. Kasvatuksen tueksi tarvitaan siis riittävä määrä luotettavia ja vertailukelpoisia tuloksia. Mitä suurempi osa rodun populaatiosta ja yksilön lähisukulaisista on tutkittu, sitä luotettavammin yksilön jalostusarvo voidaan määritellä. Yhdistelmän mahdolliset riskit on helpompi havaita, ja voimme tehdä parempia jalostusvalintoja. Kun jalostukseen valitaan aina rodun keskitasoa parempia yksilöitä päästään myös monigeenisesti periytyvien sairauksien vastustuksessa eteenpäin.
Mitä suurempi osa rodun populaatiosta ja yksilön lähisukulaisista on tutkittu, sitä luotettavammin yksilön jalostusarvo voidaan määritellä.
Osalla roduista tutkittua terveystietoa on ehtinyt kertyä jo useiden koirasukupolvien ajalta, jolloin terveyslausuntojen kehitystä pystytään seuraamaan hyvinkin pitkälle, ja rodun keskitason määrittely tietyn sairauden suhteen on helpompaa. Kun tulosten määrä kasvaa riittävän suureksi, voidaan rodulle ottaa käyttöön BLUP-indeksit, joiden avulla keskitason määrittely on selkeää. Indeksi huomioi koiran oman tuloksen lisäksi sen suomalaiset sukulaistulokset sekä tiettyjen ympäristötekijöiden vaikutuksen, jolloin geneettisen periytyvyyden arviointi on luotettavampaa. Indeksiarvo 100 kuvaa rodun keskitasoa, ja sitä suurempi luku kertoo keskitasoa paremmasta yksilöstä kyseisen ominaisuuden suhteen. Tällä hetkellä indeksejä lasketaan lonkkaniveldysplasian osalta jo usealle kymmenelle eri rodulle ja kyynärniveltenkin osalta jo noin kahdellekymmenelle eri rodulle.
Jalostustietojärjestelmästä löytyvät rotukohtaiset terveystilastot tarjoavat paljon tietoa kasvatuksen tueksi. Niistä voidaan hakea esimerkiksi tiettyinä vuosina syntyneiden koirien lonkkalausunnot ja tulosten jakautuminen eri asteisiin. Myös rodulle annettujen eri terveystutkimusten vuosikohtaiset lausuntotulokset ovat saatavilla järjestelmästä. Monien rotujen kohdalla tietomäärä on jo valtava, ja sitä hyödyntämällä päästään usein varsin hyvään kuvaan sairauden esiintyvyydestä kyseisessä rodussa sekä rodun sisällä tapahtuneesta kehityksestä.
Toisilla roduilla terveystietojen keräämisen suhteen ollaan vielä alussa ja tulosten määrä on vähäinen, jolloin käsitys rodun kokonaistilanteesta ei ole vielä selkeä. Tällaisilla roduilla keskitason määrittely helpottuu sitä mukaa kun terveystulokset runsastuvat, jolloin ympäristötekijöiden ja yksittäisten tulosten vaikutus vaimenee ja tulosten keskinäinen vertailukelpoisuus paranee. Kun terveystutkimuksia on vain vähän käytettävissä, tulee tuloksia seurata tarkasti myös jalostukseen käytettyjen koirien jälkeläisten osalta, sillä lopulta koiran jalostusarvosta kertovat parhaiten sen jälkeläisten terveystulokset. Erityisesti pienissä populaatioissa on hyvä malttaa mielensä ja tutkia jälkeläisiä riittävä määrä ennen koiran laajempaa jalostuskäyttöä, jotta rodun terveys menee oikeaan suuntaan ja tulevaisuuden ongelmilta voidaan välttyä.
Suomalaiset koirankasvattajat ja -omistajat ovat näyttäneet esimerkkiä muille jo useiden vuosien ajan, ja monissa roduissa on myös saavutettu huomattavaa edistystä terveyden jalostamisessa.
Terveystietojen kerryttäminen rodulle vaatii aina sekä kasvattajilta että koirien omistajilta paljon sitoutuneisuutta ja myös vahvaa taloudellista panosta. Suomalaiset koirankasvattajat ja -omistajat ovat näyttäneet tässä esimerkkiä muille jo useiden vuosien ajan, ja monissa roduissa on myös saavutettu huomattavaa edistystä terveyden jalostamisessa. Tutkimalla koiramme emme pysty hävittämään sairauksia kokonaan, mutta voimme vähentää niiden esiintyvyyttä ja hallita paremmin tulevaisuuden riskejä. Tutkimuksiin panostaminen kannattaa, sillä jokainen terveystutkimustulos tuottaa meille lisää tietoa, joka on arvokasta kaikkien koirien hyvinvoinnille.
