Koiran elinkaari 

Koiranpentu käy läpi erilaisia kehitysjaksoja ennen kuin se aikuistuu. Tärkein jakso on sosiaalistumiskausi, joka sijoittuu 3–12 viikon välille.

Sosiaalistumiskausi on erittäin tärkeä kehityskausi, joka yhdessä perimän kanssa vaikuttaa pennun kehittymiseen täysipainoiseksi aikuiseksi. Syntymästään vähintään 7–8 viikon ikään pentu viettää aikansa emänsä ja sisarustensa luona syntymäkodissaan. Siksi emällä ja kasvattajan toiminnalla onkin suuri merkitys pennun sosiaalistumiseen ja kehitykseen. 

Ensimmäiset kolme elinviikkoa pennut lähinnä syövät ja nukkuvat. Emon hoiva on erittäin tärkeää niin fysiologiselta kuin psyykkiseltä kannalta. 3–7 viikon ikäinen pentu sosiaalistuu ulkoiseen ympäristöönsä: emoonsa ja sisaruksiinsa, hoitaviin ihmisiin, ympäristöön ja sen ääniin. Ympäristön monipuolisuus on tärkeää pentujen henkiselle kehitykselle. 

Koiralla on 1–3 kuukauden iässä tärkeä sosiaalistumiskausi. Koiralla on sosiaalistumisen herkkyyskauden aikana luonnollinen halu tutkia ympäristöään ja tutustua siellä esiintyviin uusiin asioihin.  Pentua on hyvä sosiaalistaa joka päivä tasaisesti. Yhden päivän aikana pentu kykenee ottamaan vastaan uusia asioita vain tietyn määrän ja liiallinen uusien asioiden kohtaaminen saattaa aiheuttaa pennulle stressiä. Pennulle tulee tarjota paljon positiivisia kokemuksia. Sosiaalistamisen tulee olla täysin vapaata pakotteista ja pennulle vapaaehtoista. 

Myöhäinen sosiaalistumiskausi 8–12 vk 

Nämä viikot ovat pennun kehityksessä nopean oppimisen kautta. Pentu oppii ja ottaa vastaan enemmän kuin koko elämänsä aikana yhteensä. Sosiaalistumiskaudella pentu tottuu helposti sille esiteltyihin asioihin ja alkaa pian pitää niitä osana normaalia elämää. Tähän ikävaiheeseen kannattaa panostaa, sillä sosiaalistumisiän jälkeen pentu kyllä tottuu kaikkiin uusiin paikkoihin ja tilanteisiin, mutta se ei enää liitä niitä mielessään osaksi ”normaalia elämää”. 

Koira tulee sukukypsäksi noin 7-15 kuukauden iässä. Pienillä roduilla ensimmäinen juoksuaika on yleensä keskimäärin aiemmin kuin suurikokoisilla roduilla, mutta erot ovat suuria ja yksilökohtaisia. 

Nartut 

Sukukypsyys tarkoittaa nartuilla kiima-ajan eli juoksun alkamista. Ennen juoksujen alkamista narttu voi muuttua hajamieliseksi, kiinnostua normaalia enemmän ulkona olevista toisten koirien hajuista ja merkata useammin reviiriään tai käyttäytyä muuten eri tavoin kuin normaalisti. Uroskoirat alkavat myös kiinnostua nartusta. 

Nartun juoksu kestää noin 3-4 viikkoa. Jotta ei-toivotuilta pennuilta vältyttäisiin, tulee narttu pitää erossa uroksista juoksujen ajan. 

Narttujen normaali kiimakierto: 

  • Esikiima: juoksu alkaa sukuelinten turpoamisella ja verisen vuodon alettua.  Narttu nuolee itseään tavallista useammin. 
  • Huippukiima: Vuoto vaalenee ja saattaa jopa lakata kokonaan. Hedelmällisin vaihe, jolloin narttu on valmis parittelemaan. 
  • Jälkikiima: Narttu voi tulla kantavaksi vielä jälkikiiman alkuvaiheessa. Jälkikiiman jatkuessa narttu ei enää salli urosten astumisyrityksiä. Juoksuvuoto lakkaa kokonaan jälkikiiman alkuvaiheen jälkeen.  Jälkikiima kestää n. 2,5 kk ja päättyy valeraskauteen tai pentujen syntymään. 

Vaikka narttu ei olisi ollut urosten lähellä juoksujen aikana, sen kehossa tapahtuu juoksujen jälkeen samat fysiologiset muutokset kuin kantavilla nartuilla. 

Valeraskaus on koiralle täysin normaali fysiologinen tila, jossa narttu valmistautuu synnytykseen ja pentujen hoivaamiseen, vaikkei olekaan kantavana. Sen maitorauhaset turpoavat ja nisistä voi tulla maitoa. Narttu saattaa olla apaattinen, tehdä pesää ja hoivata lelujaan. Jos valeraskauden oireet ovat voimakkaita, voidaan niitä lievittää mm. lisäämällä liikuntaa. Valeraskaus kestää muutaman viikon ajan, jonka jälkeen narttu palaa taas ennalleen. 

Juoksujen välistä aikaa kutsutaan lepokaudeksi ja sen pituus voi vaihdella huomattavasti, ollen kuitenkin keskimäärin puoli vuotta. 

Urokset 

Sukukypsyyden lähestyessä varsinkin urokset alkavat kiinnostua ulkoa löytyvistä toisten koirien hajuista. Ne merkkailevat aiempaa ahkerammin ja saattavat jäädä nuolemaan kiinnostavia hajuja. Kun uros havaitsee lähistöllä juoksuisen nartun jättämiä hajuja, se saattaa tulla rauhattomaksi. Uros saattaa jättää ruokansa syömättä ja vinkua sisällä levottomasti päästäkseen taas ulos haistelemaan. Tilanne rauhoittuu, kun lähellä olevien narttujen juoksuaika on ohi. 

Nartuilla on juoksuja ympäri vuoden. Etenkin keväisin naapuruston narttuilla voi olla juoksut samaan aikaan. Nuoret urokset reagoivat lähistöllä oleviin juoksuihin voimakkaammin kuin vanhemmat urokset, joten uroksen levoton käytös voi rauhoittua koiran aikuistuessa. 

Teksti: Kennelliitto 

Pääyhteistyökumppanimme

PrimaDog-logo
Agria Eläinvakuutus -logo
Showlink-logo
Paikka-logo