- FCI-ryhmä: 3 – Terrierit
- Rodun alkuperämaa: Skotlanti
- Käyttötarkoitus: Seurakoira
- Koko: Rotumääritelmän mukainen maksimikoko on 3,2 kg.
- Keskimääräinen elinikä: 11 vuotta
Historia ja käyttötarkoitus
Yorkshirenterrieri jalostettiin 1800-luvulla pyydystämään rottia. Rotu on jalostettu yhdistelemällä useita pieniä terrierirotuja. Yorkit noteerattiin ensi kerran omaksi rodukseen vuonna 1886 ja nykyinen nimi hyväksyttiin vuonna 1870. Sitä ennen se oli vain yksi muoto skotlantilaisista terriereistä. Ensimmäiset yorkshirenterrierit tuotiin Suomeen Englannista vuonna 1930, mutta sittemmin tämä kanta hävisi. Kasvatustyö alkoi uudelleen 1960-luvun alussa, ja nykyisin rotu on saavuttanut vakiintuneen aseman seurakoirana. Yorkshirenterrieri on maailman toiseksi pienin koirarotu chihuahuan jälkeen.
Luonteenpiirteet
Yorkshirenterrieri on valpas ja älykäs kääpiöterrieri. Se on luonteeltaan vilkas ja tasapainoinen.
Moni yorkshirenterrieri on säilyttänyt alkuperäisen rottavietin, joten pienessä seurakoirassa saattaa piillä myös pieni ja ketterä saalistaja. Yleinen käsite pienestä seurakoirasta voi yllättää, sillä seurallisen olemuksensa lisäksi yorkshirenterrierissä on myös aimo annos alkuperäistä ja terhakkaa terrieriä.
Terveystilanne
Yorkshirenterrieri on suhteellisen terve ja pitkäikäinen rotu. Rodussa esiintyy kuitenkin jonkin verran kääpiöroduille tyypillisiä vikoja, kuten patellaluksaatiota eli polviumpion sijoiltaan menoa. Lievänä patellaluksaatio ei yleensä haittaa koiran normaalia elämää, mutta vaikeimmat tapaukset saatetaan joskus joutua hoitamaan kirurgisesti.
Trakeakollapsi on yorkshirenterrierillä suhteellisen yleisesti esiintyvä henkitorven rakenneheikkous, joka ilmenee usein vanhoilla tai vanhenevilla koirilla.
Rodulla esiintyy muutamia silmäsairauksia kuten PRCD-PRA eli perinnöllinen silmäsairaus, joka aiheuttaa verkkokalvon solujen tuhoutumista ja johtaa asteittaiseen sokeutumiseen, katarakta eli kaihi, joka tarkoittaa silmän mykiön samentumista (näkö heikkenee vähitellen), distichiasis eli ylimääräiset ripset (silmäripset kasvavat väärästä paikasta luomen reunasta ja voivat ärsyttää silmän pintaa) ja PPM-iris joka tarkoittaa lankamaisia rihmoja silmän värikalvon pinnalla. Mitään näistä ei kuitenkaan esiinny rodun yleiseksi ongelmaksi asti vaan ovat suhteellisen harvinaisia.
Kääpiörotuisilla koirilla on taipumusta hammaskiven muodostukseen. Päivittäisellä kotihoidolla eli hampaiden harjauksella ja hammaskiven puhdistuksella, voidaan ehkäistä plakin ja hammaskiven kertymistä. Säännöllinen eläinlääkärin tekemä suun tarkastus ja hammaskiven poisto on tärkeää koiran suun terveyden kannalta. Kääpiöroduilla on suurempi riski hammassairauksiin kuin suuremmilla koirilla. Yorkshirenterrierin pennun maitohampaat voi joutua poistamaan, jos ne eivät vaihdu itsestään. Erityisesti kulmahampaat voivat joskus olla tiukassa.
Viralliset terveystutkimukset
Yorkshirenterrieri kuuluu Kennelliiton Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma PEVISAan polvinivelen patellaluksaation osalta.
Rodulle suositellaan myös virallisia silmätarkastuksia sekä PRCD-PRA-geenitestiä.
PEVISA-ohjelma
Rotu kuuluu perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaan PEVISAan.
Koiralla on oltava astutushetkellä voimassa oleva patellaluksaatiolausunto. Patellaluksaation raja-arvo on 2 ja tuloksen 2 saanut koira voidaan parittaa vain tuloksen 0 saaneen koiran kanssa.
Ulkomaisia koiria koskevat poikkeukset
Ei vaadita PEVISA-tutkimuksia (narttu 1, uros 2 pentuetta).
Rodun terveyden myönteiset kehityssuunnat
Yorkshirenterrierin jalostukseen pyritään käyttämään vain rodunomaisia yksilöitä, joilla ei ole perinnöllisiä vikoja tai sairauksia, ja jotka polveutuvat mahdollisimman terveiksi tunnetuista suvuista.
Liikunta ja koulutettavuus
Yorkshirenterrieri sopii kaikenlaisille ihmisille, ja pienen kokonsa vuoksi se soveltuu erinomaisesti myös kaupunkiolosuhteisiin. Vaikka pienen koiran liikunnan tarve ei ole suuri verrattuna isompiin rotuihin, saa siitä halutessaan myös reippaan lenkkikaverin.
Muut ominaisuudet
Yorkshirenterrieri sopii myös ensimmäiseksi koiraksi. Terrierimäisen luonteensa vuoksi, ja pienestä koostaan huolimatta, yorkshirenterrieri tarvitsee hyvän kotikasvatuksen ja peruskoulutuksen.
Turkin hoito
Yorkshirenterrierillä on pitkä, silkkinen karvapeite, joka laskeutuu suorana ja sileänä maahan saakka. Pitkä aluskarvaton turkki vaatii säännöllistä hoitoa, mutta lyhyenä se on erittäin helppohoitoinen. Yorkshirenterrieristä ei lähde karvaa.
Rotuyhdistys tukena
Rotuyhdistys antaa yorkshirenterrieriä hankkivalle rotukohtaista neuvontaa:
rotuneuvonta@yorkshirenterrieri.fi
Neuvoa pentuhankintaan saa sähköpostilla:
pentuneuvonta@yorkshirenterrieri.fi
Ota rohkeasti yhteyttä!
Tutustu lisää!
- Yorkshirenterrieri ry
- Harkitsetko Yorkshirenterrieriä? – Katso kasvattajat täältä ja rotuyhdistyksen pentulistan löydät tästä.
