Venäjänspanieli

• FCI-ryhmä: 8 – Noutajat, ylösajavat koirat ja vesikoirat
• Rodun alkuperämaa: Venäjä
• Käyttötarkoitus: Ylösajava ja noutava koira
• Koko:
  • Urokset: 10-18 kg, säkäkorkeus 40–45 cm
  • Nartut: 9-16 kg, säkäkorkeus 38–43 cm
• Keskimääräinen elinikä: 12 vuotta

Historia ja käyttötarkoitus

Venäjänspanieli on jalostettu alkuperämaassaan monipuoliseksi metsästyskoiraksi. 1800-luvun lopussa Venäjälle tuoduista spanieleista jalostettiin 1900-luvun alussa ammattimetsästäjien käyttöön korkeampijalkainen ja luonteeltaan metsästykseen sopiva rotu. Rodun ensimmäinen rotumääritelmä laadittiin Neuvostoliitossa vuonna 1951, ja seuraava, hieman uudistettu rotumääritelmä hyväksyttiin 1966.

Venäjänspanielia käytetään ylösajavana koirana vesi- ja maalintujen metsästykseen. Koiran tehtävä on etsiä riista, ajaa se lentoon tai liikkeelle ja laukauksen jälkeen noutaa riista metsästäjälle tämän käskystä. Venäjänspanielilla on erinomainen hajuaisti ja se on kestävä, sinnikäs ja nopea haavoittunutta riistaa etsiessään ja se noutaa sekä vedestä että maastosta. Rodun sinnikäs ja yhteistyöhaluinen luonne tekee siitä myös erinomaisen nenää käyttävän työkoiran tai aina innostuvan harrastuskaverin. Rodussa ei ole erillisiä näyttely- ja käyttölinjoja, vaan samasta koirasta voi saada menestyvän harrastuskoiran, näyttelykävijän ja uskollisen metsästyskaverin.

Luonteenpiirteet

Venäjänspanieli on elämäniloinen ja omistajaansa syvästi kiintyvä rotu. Venäjänspanielin luonteen tulisi olla ystävällinen, tasapainoinen ja vilkas. Rotu on aktiivinen ja vaatii päivittäistä liikuntaa ja aktivointia sekä riistaviettisenä myös huolellista kouluttamista. Vieraiden ihmisten suhteen monet yksilöt ovat hitaasti lämpeneviä, eli saattavat suhtautua uusiin ihmisiin alkuun varautuneesti, mutta ei aggressiivisesti. Venäjänspanielit voivat myös suhtautua omaan reviiriin suojelevasti.

Venäjänspanieli tulee varsinkin nuorena hyvin toimeen muiden koirien kanssa, oli sitten kyse isoista tai pienistä koirista, ja haluaa saada uusia kavereita, jos toinen osapuoli antaa siihen mahdollisuuden. Vanhemmiten osa yksilöistä valikoi tarkemmin mieluisimmat leikkikaverit.

Terveystilanne

Venäjänspanieleiden terveystilannetta on seurattu Suomessa rodun rekisteröinnistä, vuodesta 2019 alkaen. Rotu on yleispiirteiltään hyvin terve. PEVISA-ohjeistuksen mukaisesti jalostukseen käytettävillä koirilla tulee olla ennen astutusta lonkkakuvauslausunto sekä voimassa oleva silmätarkastuslausunto. Tavoitteena on, että rodussa lonkkien ja silmien terveys säilyy hyvällä tasolla.

Rodun terveyttä seurataan myös omistajille suunnatuilla kyselyillä. Omistajat ovat raportoineet pienissä määrin allergioita ja hiivatulehduksia. Luppakorvat voivat rakenteellisesti altistaa korvatulehduksille, mikä on hyvä huomioida vesityöskentelyssä. Omistajat eivät kuitenkaan ole raportoineet korvatulehduksista yleisenä vaivana.

Perinnöllisten sairausten tietoa venäjänspanieleista on vielä juurikaan ole, ja rotu vaikuttaa melko terveeltä. Vain muutamia koiria on geenitestattu. Rotu kuuluu spanieleihin ja on geneettisesti lähellä cockerspanielia ja muita spanieleita. Kuten cockerspanielit, myös venäjänspanielit näyttävät muutamien alustavien geenitestaustietojen perusteella kantavan CDDY-geenimuutosta eli kromosomissa 12 olevaa FGF4-retrogeeniä. Sen on tutkittu lisäävän riskiä sairastua aikaiseen välilevyjen rappeutumiseen ja välilevytyrään. Geenimuunnos on hyvin yleinen eri koiraroduissa. Kaikki geenimuunnosta kantavat koirat eivät kuitenkaan sairastu, eli omistajan on tärkeä seurata oman koiransa hyvinvointia. Katso lisätietoa perinnöllisistä selkämuutoksista.

Suomalaisille koirille tehtyjen geenitestien perusteella vaikuttaa siltä, että rodun heterotsygotia-aste eli perimän monimuotoisuus on erittäin hyvällä tasolla. Myös sukusiitosaste on ollut lähellä nollaa. Näistä tulee pienen populaation kohdalla myös tarkkaan huolehtia jalostusvalintoja tehdessä, jotta riskiä perinnöllisten sairauksien ilmaantumiseen voidaan hallita.

Viralliset terveystutkimukset

Jalostukseen käytettävien venäjänspanielien silmät tutkitaan ja lonkat kuvataan Kennelliiton Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma PEVISAn mukaisesti.

Rodun terveyden myönteiset kehityssuunnat 

Venäjänspanieleiden geneettistä monimuotoisuutta on arvioitu muutaman yksilön testauksen avulla. Niiden perusteella näyttää, että rodun geneettiselle monimuotoisuudelle on hyvä pohja. Harvalukuisen rodun kohdalla jalostukseen tulee käyttää koiria mahdollisimman laajasti, käytettävät yhdistelmät tulee valita huolellisesti ja rodun terveystilannetta seurata aktiivisesti.

Rodun ensimmäinen jalostuksen tavoiteohjelma (JTO) on voimassa vuosille 2026-2030. Sen tarkoituksena on ohjata rodun jalostusta suuntaan, jolla hyvää terveystilannetta ylläpidetään jatkossakin.

Liikunta ja koulutettavuus

Venäjänspanieli on iloinen, aktiivinen, leikkisä ja aina valmis puuhastelemaan, vastaten mihin tahansa huomionosoitukseen iloisella hännänheilutuksella. Se nauttii aktiivisesta elämästä ja venäjänspanielin olisikin hyvä saada pitkiä päivittäisiä kävelyretkiä ja jonkinlaista aivotyötä. Kouluttamaton ja liian vähän aktivointia saava venäjänspanieli voi olla hyperaktiivinen.

Venäjänspanieli on miellyttämisenhaluinen, päättäväinen ja älykäs. Fyysisiltä ominaisuuksiltaan se on urheilullinen ja hyvän haju- ja näköaistin omaava rotu. Venäjänspanielin ruokahalu tekee siitä helposti  motivoitavan ja koulutettavan. Edellä mainittujen ominaisuuksien ansiosta se onkin monipuolinen harrastuskoira. Venäjänspanieli on ensisijaisesti metsästyskoira ja sillä on synnynnäinen saalistusvietti, mutta se sopii myös esimerkiksi agilityyn, tokoon, rally-tokoon, sekä hajujen ja ihmisten etsintään. Metsällä venäjänspanieleita käytetään ylösajavana ja noutavana lintukoirana, sekä myös muun riistan metsästyksessä (esim. jänis, villisika, peura).

Muut ominaisuudet 

Parhaimmillaan venäjänspanieli on perheelleen uskollinen, iloinen puuhastelija, joka tykkää olla monessa mukana ja illan päätteeksi käpertyy kainaloon. Venäjänspanieli tarvitsee kuitenkin vakaan, rauhallisen, itsevarman ja johdonmukaisen kouluttajan, jotta sen parhaat ominaisuudet saadaan esiin koulutuksessa. Koulutuksessa on hyvä ottaa huomioon riistavietti ja mahdollinen vahtivietti. Sosiaalistaminen on tärkeää ja koiran tulee saada edetä omilla ehdoillaan varsinkin uusiin ihmisiin tutustuttaessa.

Turkin hoito

Venäjänspanielin turkki on keskipitkää, kiiltävää karvaa. Rinnassa, vatsassa, raajojen takapuolella, korvissa ja hännässä on pidempää koristekarvaa, joskin turkin tuuheudessa on yksilöllisiä eroja. Rodun alkuperäiseen käyttötarkoitukseen, metsästykseen, sopivana turkki hylkii likaa ja on muutenkin suhteellisen helppohoitoinen.

Turkki ei useimmiten tarvitse erityistä hoitoa tai trimmausta vaan yleensä riittää pesu tarpeen mukaan, korvakarvojen harjaus ja halutessaan tassukarvojen lyhentäminen. Sterilointi tai kastrointi saattaa kuitenkin muuttaa karvan laatua ja turkin hieman vaativammaksi hoitaa.

Rotuyhdistys tukena

Rotuyhdistys Suomen Venäjänspanielikerhon verkkosivuille on listattu Kennelliiton sitoumuksia noudattavat ja vastuulliset kasvattajat. Yhdistys auttaa pennun etsimisessä myös Baltiasta. Yhdistyksen jäsenenä pääset osaksi venäjänspanielin omistavien erityisjoukkoa, ja saat vinkkejä, yhteisön tukea ja verkoston pennun kasvatuksen tueksi.

Tutustu lisää!

• Suomen Venäjänspanielikerho ry
• Harkitsetko Venäjänspanielia? – Katso kasvattajat tästä ja löydä pentueet täältä.