- FCI-ryhmä: 2 – Piha- ja seurakoira
- Rodun alkuperämaa: Tanska/Ruotsi
- Käyttötarkoitus: Piha- ja seurakoira
- Koko:
- Urokset: 8-12 kg, 34-37 cm, sallittu poikkeama ±2cm
- Nartut: 6-10 kg, 32-35 cm, sallittu poikkeama ±2cm
- Keskimääräinen elinikä: 10–12 vuotta
Historia ja käyttötarkoitus
Rotumääritelmä kuvaa tanskalais-ruotsalaista pihakoiraa eloisaksi, valppaaksi ja tarkkaavaiseksi. Pihakoiran alkuperäinen tehtävä on ollut toimia maatilan yleiskoirana. Kuvauksen kaltaiselta yleiskoiralta on vaadittu muun muassa valppautta, rohkeutta, sitkeyttä, itsenäisyyttä, yhteistyökykyä ja avoimuutta. Vaikka nykyään suurin osa pihakoirista toimii seura- ja harrastuskoirana ja enää harvat pääsevät toteuttamaan täysin historiallista käyttötarkoitustaan maatilan yleiskoirana, tulee pihakoiran rakenteellisten ominaisuuksien sekä luonneominaisuuksien olla sellaiset, että se pystyy yhä edelleen nämä tehtävät hoitamaan. Pihakoira on monipuolinen harrastuskoira, joka sopii mm. agilityyn, rally-tokoon, tokoon, noseworkiin, jäljestämiseen ja pelastuskoiratoimintaan.
Luonteenpiirteet
Pihakoiran tulee olla luoksepäästävä, ystävällinen ja avoin. Pihakoiran tulee olla toimintakykyinen ja motivoitunut toimimaan itsenäisesti ilman jatkuvaa ihmisen ohjausta ja sillä on pihakoiralle ominainen vahti- ja saalisvietti. Pihakoiralta puuttuu terriereille ominainen kiivaus.
Pihakoira on suhteellisen herkkähaukkuinen, sillä sen työtä on ilmoittaa haukkumalla saapuvista vieraista tai muista sen havaitsemista tapahtumista reviirillä. Herkkähaukkuisuudestaan huolimatta pihakoira soveltuu myös kaupunkiin ja kerrostaloon kunhan sen edelleen annetaan toimia tehtävässään, mutta koulutuksen kautta osoitetaan rajat haukkumiselle. Pihakoirat kaivavat mielellään koloja ja kuoppia pihalle sekä puutarhaan etsiessään pienjyrsijöitä. Omistajan onkin hyvä huomioida tämä ja osoittaa koiralle jokin luvallinen alue tämän tarpeen tyydyttämiseksi.
Pihakoirissa on jonkin verran pihavahdeille kuuluvaa pidättyväisyyttä ja varautuneisuutta, mutta arkuus ja agressiivisuus eivät ole millään lailla toivottuja ominaisuuksia. Toivottavia ominaisuuksia eivät myöskään ole kyvyttömyys rauhoittua kiihdyttävän tilanteen jälkeen, alentunut stressinsietokyky arkipäiväisissä tilanteissa sekä ääni- tai alusta-arkuus.
Terveystilanne
Pihakoira on pitkäikäinen rotu. Se on pysynyt melko terveenä rotuna vaikka, muiden rotujen lailla, rodussa esiintyy myös perinnöllisiä sairauksia ja vikoja. Pihakoirilla nämä sairaudet ovat kuitenkin toistaiseksi lähes tulkoon yksittäistapauksia eikä mikään sairaus ole päässyt yleistymään niin, että se olisi laaja-alainen ongelma. Terveyskyselyissä on noussut esiin allergiaoireista kärsivien koirien määrän lisääntyminen.
Rodussa esiintyy T-Box -geenimutaation aiheuttamaa luonnontöpöhäntää. Töpöhännäksi katsotaan kaikki muut hännänpituudet paitsi täyspitkä. Häntä voi puuttua kokonaan, olla aivan lyhyt tai puolipitkä eli 3/4-pituinen. Töpöhäntäisyyttä aiheuttavan T-box -mutaation voi tarvittaessa selvittää geenitestillä. Normaalia nikamalukumäärän vaihtelua esiintyy sekä pitkissä että lyhyissä hännissä. Pihakoiran rotumääritelmässä kaiken mittaiset hännät ovat sallittuja.
Viralliset terveystutkimukset
Rodulla on perinnöllisten vikojen vastustamisohjelma (PEVISA), joka määrittelee pentujen rekisteröinnin ehdot. Ohjelmaan kuuluvat lonkat, polvet ja silmät.
Rodulle suositellaan lisäksi geenitestausta perinnöllisen primaarisen linssiluksaation (PLL) osalta. Jalostukseen käytettävän koiran tulee olla geenitestattu PLL:n osalta tai koiran tulee olla todettu terveeksi PLL:n osalta molempien vanhempiensa testin perusteella. Kahta PLL-kantajaa ei tule yhdistää.
PEVISA-ohjelma
Rotu kuuluu perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaan PEVISAan.
Pentueen molemmista vanhemmista tulee olla ennen astutusta annettu lonkkakuvauslausunto ja astutushetkellä voimassa oleva polvitarkastuslausunto sekä silmätarkastuslausunto. Rekisteröinnin raja-arvo on lonkkaniveldysplasian aste C ja tuloksen C saanut koira pitää parittaa tuloksen A tai B saaneen koiran kanssa. Rekisteröinnin raja-arvona on lisäksi patellaluksaation aste 1 ja tuloksen 1 saanut koira pitää parittaa tuloksen 0 saaneen koiran kanssa. Silmätarkastuslausunto on voimassa 24 kk.
Ulkomaisia koiria koskevat poikkeukset
Ei vaadita PEVISA-tutkimuksia (narttu 1, uros 2 pentuetta).
Rodun terveyden myönteiset kehityssuunnat
Tanskalais-ruotsalaisen pihakoiran haasteena on maailmanlaajuisesti pieni geneettinen populaatio. Valtaosa suomalaisista pihakoirista on sukua keskenään. Sukulaisuussuhteistaan huolimatta pihakoirapopulaatio on geneettisesti monimuotoinen. Tehollinen populaatio kertoo, kuinka monen eri sukuisen koiran geenejä käytetään jalostuksessa eli mitä suurempi luku on, sitä monipuolisempi ja yleensä myös terveempi rodun perimä on. Pihakoirilla tehollinen populaatio on kasvanut selvästi viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja samalla rodun sukusiitosaste on pysynyt hyvin maltillisena: vuosien 2014–2024 keskimääräinen sukusiitosaste on ollut vain 0,88 %, mikä tukee rodun hyvää perinnöllistä monimuotoisuutta.
Rodun jalostus ei ole jakautunut erillisiin linjoihin eri maiden tai esimerkiksi harrastuneisuuden mukaan. Kasvattajien painopisteet kuitenkin vaihtelevat jonkin verran jalostukseen valittavien koirien suhteen harrastuneisuuden, käyttöominaisuuksien ja terveyden osalta.
Jalostukseen valittavien koirien luonteisiin ja käyttötarkoituksen mukaisiin luonneominaisuuksiin on alettu viime vuosina kiinnittää entistä enemmän huomiota, mikä näkyy lisääntyneenä luonteen ja luonneominaisuuksien testaamisena. Tämä kehitys tukee rodun toivottujen luonnepiirteiden säilymistä ja ei-toivottujen ominaisuuksien ehkäisyä.
Vuonna 2016 käyttöönotetun PEVISA-ohjelman ansiosta kaikilta jalostukseen käytettäviltä koirilta (pl. ulkomaiset urokset ensimmäisten kahden pentueen osalta) tutkitaan lonkat, polvet ja silmät. PEVISA-ehto sallii C-lonkkaisten koirien käytön jalostuksessa, joka on perusteltua muun muassa monimuotoisuuden ja laajemman jalostusmateriaalin ylläpitämiseksi. Rodun kannalta tilannetta polvien osalta voidaan pitää hyvänä sekä tutkittujen koirien määrän että tutkimustulosten suhteen: vuosina 2014‒2023 syntyneistä koirista lähes puolelta on tarkistettu polvet ja näistä valtaosa oli terveitä. Primaarinen linssiluksaatio (PLL) on Suomessa kasvattajien keskuudessa otettu vakavasti ja jalostuskoirille teetetään pääasiallisesti aina asianmukainen geenitesti. Geenitestaukset ovat lisääntyneet ulkomaillakin.
Liikunta ja koulutettavuus
Tanskalais-ruotsalainen pihakoira on perusluonteeltaan seurallinen ja aktiivinen rotu, joka osallistuu mielellään aktiivisesti kaikkeen toimintaan. Pihakoira on pohjimmiltaan työkoira, joka nauttii työskentelystä niin fyysisesti kuin psyykkisestikin ja se vaatiikin verrattain paljon aktivointia voidakseen hyvin.
Pihakoira on nopea oppimaan, niin hyvässä kuin pahassa, ja sen vilkas perusluonne edellyttää kouluttamiseen panostamista. Työskentelyn ja aktiivisen elämän vastapainona pihakoira rakastaa olla lähellä perhettään, istua sylissä ja ottaa rennosti. Pihakoirat rakastavat olla lämpimässä ja usein pihakoiran löytääkin peiton alta tai auringonpaisteesta makoilemasta.
Muut ominaisuudet
Pihakoira sopii ihmiselle, joka etsii aktiivista harrastus- ja seurakoiraa ulkoiluun tai erilaisiin koiraharrastuksiin. Rotu sopii niin ensimmäiseksi koiraksi kuin lapsiperheeseenkin rodun käyttötarkoituksen ja luonteenpiirteet huomioiden.
Pihakoirilla ei ole nähtävissä suuria eroja sukupuolten välillä vaan enemmänkin kyse on yksilökohtaisista eroista. Sukupuolesta riippumatta pihakoira tulee yleisesti toimeen muiden koirien ja eläinten kanssa, mutta tässä on suuri merkitys sosiaalistumiskaudella saaduilla positiivisilla kokemuksilla.
Turkin hoito
Pihakoiran turkki on lyhyt ja sileä, rungossa karva on karkeampaa. Pihakoiralla ei tyypillisesti ole pohjavillaa, mutta osalla yksilöitä sitä on runsaastikin. Turkki on helppohoitoinen ja likaa hylkivä eikä vaadi juurikaan toimenpiteitä. Osalla yksilöistä karvanlähtö voi olla hyvinkin runsasta läpi vuoden, kun taas toisilta karvaa ei juurikaan lähde. Karvanlähdön aikaan turkkia on hyvä harjata päivittäin. Turkki pestään tarpeen vaatiessa. Pihakoira on kylmänarka ja se tarvitsee ylleen takin, etenkin kylmillä ja kosteilla keleillä. Koira kannattaa totuttaa pukemiseen ja vaatteisiin jo pentuna. Niin karvanlaatu kuin kylmyydensietokykykin ovat yksilöllisiä.
Rotuyhdistys tukena
Suomen Tanskalais-ruotsalaiset pihakoirat ry auttaa rodusta kiinnostuneita monin tavoin. Yhdistyksen kotisivuilta löytyy rodusta kiinnostuneille suunnattu osio, johon on koottu runsaasti yleistä tietoa pihakoirasta ja sen erityispiirteistä. Lisäksi yhdistys järjestää sekä valtakunnallista että alueellista toimintaa, joihin rotuun tutustujat ovat lämpimästi tervetulleita näkemään pihakoiria käytännössä ja juttelemaan omistajien ja kasvattajien kanssa.
Yhdistys ylläpitää kasvattajalistaa, jonka kasvattajat ovat sitoutuneet noudattamaan kasvattajalistan sääntöjä. He ovat allekirjoittaneet Suomen Kennelliiton kasvattajasitoumuksen ja sitoutuneet noudattamaan sitä. Kasvattajat pyrkivät toimimaan voimassa olevan jalostuksen tavoiteohjelman (JTO) mukaisesti ja käyttämään jalostukseen koiria, jotka täyttävät ajantasaiset jalostussuositukset.
Yhdistyksen tavoitteena on edistää koirien osallistumista terveystarkastuksiin, kokeisiin, näyttelyihin ja luonnetesteihin tiiviissä yhteistyössä kasvattajien ja koiranomistajien kanssa. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä jäsenlehti Pihaus tarjoaa ajankohtaista tietoa rodusta, sen terveydestä, harrastusmahdollisuuksista ja yhdistyksen toiminnasta myös koiraa harkitseville.
Tutustu lisää!
- Tanskalais-ruotsalaiset pihakoirat ry
- Harkitsetko Pihakoiraa? – Katso kasvattajat tästä ja pentueet löydät täältä.
