Suomenpystykorva

Rotu soveltuu koko perheen harrastuskoiraksi ja erityisesti metsästystä harrastavalle tai luonnossa paljon liikkuvalle henkilölle. 

  • FCI-ryhmä: 5 – Pystykorvat ja alkukantaiset koirat
  • Rodun alkuperämaa: Suomi
  • Käyttötarkoitus: Metsästyskoira, ensisijaisesti metsälinnut
  • Koko:
    • Urokset: 15-17 kg, 44-50 cm, ihanne 47
    • Nartut: 10-12 kg, 39-45 cm, ihanne 42
  • Keskimääräinen elinikä: 12-15 vuotta

Suomenpystykorva on Suomen kansalliskoira. Rodun alkuhistoria on tuntematon. On todennäköistä, että suomenpystykorvan tyyppinen koira on seurannut suomalaista metsästäjäkansaa satojen tai ehkä tuhansienkin vuosien ajan sen siirtyessä vähitellen Volgajoen mutkien suomalaisugrilaisilta asuinalueilta länteen päin ja lopulta vähin erin nykyisen Suomen alueelle. Koira toimi tuolloin metsästäjän apulaisena kaiken riistan metsästyksessä sekä myös leiri- ja asuinpaikkojen vartijana.

Nykyisin suomenpystykorva on pääasiassa metsäkanalintujen, mutta myös pienpetojen, vesilintujen sekä hirven ja jopa karhun metsästykseen käytettävä koira. Metsästysintoinen, varsin itsenäisesti, mutta kuitenkin yhteistyöhaluisesti riistalla työskentelevä koira, joka ilmaisee riistan haukkumalla.

Suomenpystykorva soveltuu myös muihin lajeihin ja nykypäivänä niiden kanssa harrastetaan monia muitakin lajeja, kuten rallytokoa, agilityä, nose workia ja mejää. Joitakin suomenpystykorvia toimii myös kaverikoirina.

Suomenpystykorva ja pystykorvametsästys kuuluvat edelleen oleellisena osana suomalaiseen erämaisemaan. Tämä rotu ja tämä perisuomalainen metsästysmuoto ovat niin arvokasta suomalaista kulttuurihistoriaa, että niitten vaaliminen on eräs suomalaisten kenneljärjestöjen kunnia-asioita.

Rotu on vilkas, tarmokas, rohkea ja peräänantamaton. Voi olla vieraita kohtaan hieman pidättyväinen, mutta silti sosiaalinen.

Suomenpystykorvalla on vahva riistavietti ja se vaatii omistajaltaan liikuntaa sekä yleistä aktivointia. Rotu on jalostettu haukkuvaksi metsästyskoiraksi, joten haukkuherkkyyttä voi ilmetä. Suomenpystykorva soveltuu myös taajamien asukkaaksi, jos omistaja huomioi koulutuksessa haukkuominaisuudet sekä sosiaalistamisen. Peräänantamaton luonne on hyvä metsästysominaisuus, mutta vaatii omistajalta johdonmukaista koulutusta.

Suomenpystykorva on yksi maailman terveimpiä koirarotuja. Sillä esiintyy kuitenkin perinnöllisenä sairautena silmä- ja polvivikoja sekä epilepsiaa, jonka määrä on järjestelmällisellä työllä saatu vähenemään merkittävästi. Rodun terveenä säilyttäminen vaatii kuitenkin rodussa esiintyvien sairauksien tiedostamista ja niiden esiintymisen mahdollista vähentämistä jalostuksellisilla ja muilla mahdollisilla keinoilla. Suomenpystykorva on kuulunut PEVISA-ohjelman piiriin vuodesta 1994 lähtien.

Muut rodulla todetut merkittävät sairaudet: Sokeritauti eli diabetes, hammaspuutokset ja purentaviat sekä veriripuli.

Viralliset terveystutkimukset

PEVISA-ohjelmaan sisältyy polvi- ja silmätutkimukset.


PEVISA-ohjelma

Rotu kuuluu perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaan PEVISAan.

Pentujen molemmilla vanhemmilla tulee olla ennen toista astutusta voimassa oleva polvitarkastuslausunto ja silmätarkastuslausunto, jotta niiden jälkeläiset rekisteröidään. Tutkittaessa koiran on oltava iältään vähintään 12 kk. Rekisteröinnin raja-arvo on polvilumpioluksaation aste 1. Astetta 1 sairastavalle koiralle on käytettävä parituskumppania, jonka polvilumpioluksaatiotulos on 0.  

Alle kolmen vuoden ikäiselle koiralle annettu silmätarkastuslausunto on voimassa kaksi vuotta. Mikäli koira on tutkimushetkellä täyttänyt kolme vuotta, ei tutkimusta tarvitse uusia. Perinnöllistä kaihia, PRA:ta tai PHTVL/PHPV-sairauden asteita 2–6 sairastavan koiran jälkeläisiä ei rekisteröidä. Astetta 1 sairastavalle koiralle on käytettävä parituskumppania, jonka silmätarkastuslausunto on ”ei todettu perinnöllisiä silmäsairauksia”.

Yhdelle koiralle rekisteröidään 40 jälkeläistä. Se pentue, jossa raja ylittyy, rekisteröidään kuitenkin kokonaisuudessaan. 

Pentueen sukusiitosaste saa olla enintään 6,25 % seitsemästä sukupolvesta laskettuna. Laskennassa huomioidaan SKL:n tiedossa olevat esivanhemmat. 


Rodun terveyden myönteiset kehityssuunnat 

Rotujärjestölle ilmoitettujen epilepsiatapausten määrä on viime vuosina ollut laskusuunnassa. 2000-luvun alussa epilepsiaa esiintyi noin 5-6 % suomenpystykorvista ja tällä hetkellä rodussa arvioidaan esiintyvän epilepsiaa noin 1-2 % koirista. 

Patellaluksaation osalta rodun terveystilanne on myös kehittynyt parempaan suuntaan. Vuosina 2015-2020 tutkituista koirista terveitä oli 94 % ja vuosina 2020-2025 terveiden koirien osuus nousi 96 %:iin.

Silmäsairauksien osalta kehityssuunta on myös ollut myönteinen. Vuosina 2010-2020 tehdyissä silmätutkimuksissa terveitä koiria oli 91,8 % ja ajanjaksolla 2015-2025 tarkastettujen terveiden koirien osuus nousi 93,8 %:iin.

Suomenpystykorva on runsaasti liikuntaa tarvitseva rotu, joka vaatii myös aktivointia ja virikkeistämistä. Pelkkä liikunta ei riitä, vaan koira nauttii tehtävistä, joissa se saa käyttää älyään, hajuaistiaan ja ongelmanratkaisukykyään. Harrastuskoirana suomenpystykorva on monipuolinen rotu, jonka kanssa voi metsästää erilaisia riistalajeja ja käydä esimerkiksi linnun- tai hirvenhaukkukokeissa ja näyttelyissä. Rodun kanssa voi harrastaa muitakin lajeja koiran aktivoimiseksi ja yhteistyön kehittämiseksi sekä käydä kokeissa.

Koulutettavuuden osalta tärkeä huomioida, että suomenpystykorva on älykäs, itsenäinen ja aktiivinen työkoira, joka oppii asiat nopeasti niin hyvässä kuin pahassakin. Rodun motivointi edellyttää omistajalta pitkäjänteisyyttä ja hyvää yhteistyötä koiran kanssa.

Rotu soveltuu koko perheen harrastuskoiraksi ja erityisesti metsästystä harrastavalle tai luonnossa paljon liikkuvalle henkilölle. 

Rotu soveltuu erittäin hyvin ensimmäiseksi koiraksi sekä jo kokemusta kartuttaneille omistajille, kuten myös lapsiperheisiin. Sosiaalistamisen osalta suomenpystykorvan kanssa kannattaa toimia, kuten muidenkin rotujen kanssa eli totuttaa sitä pennusta alkaen uusiin ympäristöihin, ihmisiin ja eläimiin.

Turkin hoito

Rodulla on kaksinkertainen turkki ja se pudottaa pohjavillan kaksi kertaa vuodessa. Turkki pestään ja harjataan tarvittaessa.

Yhdistys tarjoaa aktiivitoimintaa, jalostus- ja pentuneuvontaa sekä terveyteen liittyvää neuvontaa.

Tutustu lisää!

Lue Koiramme-lehdestä

Pääyhteistyökumppanimme

PrimaDog-logo
Agria Eläinvakuutus -logo
Showlink-logo
Paikka-logo