Shih tzu

• FCI-ryhmä: 9 – Kääpiökoirat
• Rodun alkuperämaa: Tiibet (Kiina)
• Käyttötarkoitus: Karja-, vahti- ja seurakoira
• Koko:
  • Urokset ja nartut: 4,5–8 kg, säkäkorkeus korkeintaan 27 cm
• Keskimääräinen elinikä: 11 vuotta

Historia ja käyttötarkoitus

Rodun nimi shih tzu tarkoittaa kiinan kielellä leijonaa, ja rotu on peräisin keisarillisen ajan Kiinasta. Rodun esi-isien uskotaan olleen Tiibetin buddhalaisluostareista Kiinan keisarille lahjoitettuja arvokkaita ”pyhiä leijonakoiria”. Niitä risteytettiin Kiinassa maan omiin leijonakoiriin. Shih tzun sukulaisrotuja ovat näin ollen kaksi muuta ikivanhaa itämaista rotua – Tiibetin lhasa apso ja Kiinan pekingeesi. Rodut poikkeavat toisistaan kuitenkin paitsi ulkomuotonsa, myös luonteensa puolesta.

Ensimmäiset shih tzut Eurooppaan tuotiin Englantiin, Irlantiin ja Norjaan 1930-luvun alkupuolella. Aluksi tätä pientä koiraa kutsuttiin nimellä The Tibetan Lion Dog (Tiibetin leijonakoira). Pian kuitenkin huomattiin, että Intiasta Tiibetin rajoilta tuodut leijonakoirat (lhasa apsot) olivat selvästi eri rotu, joten epäselvyyksien vuoksi kiinalainen rotu ei voinut pitää Tiibetiin viittaavaa nimeään, vaan Englannin Kennel Clubin vahvistamana rodun nimi muutettiin shih tzu’ksi.

Luonteenpiirteet

Shih tzu on pieni perhe- ja seurakoira, jolla energiaa ja leikkisyyttä riittää vielä vanhoille päiville asti. Rotu on saanut suuren suosion useassa eri maassa ulkonäkönsä sekä viehättävän ja sopeutuvaisen luonteensa perusteella.

Terveystilanne

Shih tzu on pitkäikäinen ja elinvoimainen rotu. Kennelliiton jalostustietojärjestelmän mukaan rodun keskimääräinen elinikä on 11 vuotta, mutta on tärkeää huomioida, että tämä tilasto kattaa varsin pienen osan koko kannasta. Suuri osa shih tzuista elää pidempään, eikä 14–16 vuoden iän saavuttaminen ole lainkaan harvinaista.

Kuten kaikilla koiraroduilla, myös shih tzuilla, on kuitenkin joitakin perinnöllisiä taipumuksia ja rakenteellisia erityispiirteitä, jotka vaativat omistajalta huomiota. Jalostukseen käytettäviltä koirilta vaaditaan tutkimus näistä osana Kennelliiton Perinnnöllisten vikojen ja saiuaksien vastustamisohjelmaa eli PEVISAa.

Silmäsairaudet

Shih tzun suuret silmät ovat alttiita tietyille vaivoille, ja siksi virallinen silmätarkastus on osa shih tzujen PEVISA-ohjelmaa. Yleisimpiä ongelmia ovat:

Distichiasis/trichiasis: Ylimääräiset ripset tai karvat, jotka voivat hangata silmän pintaa.

Sarveiskalvon haavaumat: Syntyvät helposti pienten vammojen, ulkonevien silmien tai ripsiongelmien seurauksena.

Kuivasilmäisyys: Kyynelnesteen riittämätön tuotanto.

Brakykefaalinen oireyhtymä (BOAS)

Lyhyen kuonon rakenteesta johtuvat hengitystieongelmat voivat aiheuttaa rodulle terveyshaasteita. Ongelmana voivat olla kuorsaus, heikentynyt rasituksensieto ja alttius lämpöhalvaukselle. Terveystilanteen parantamiseksi PEVISA-ohjelmaan kuuluu virallinen BOAS-testi, jolla arvioidaan koiran hengitysteiden normaalia toimintaa rasituksessa. Suomessa on testattu 95 shih tzua kesään 2026 mennessä ja tuloksen BOAS 0 (ei oireita) on saanut suurin osa.

Polvilumpion sijoiltaanmeno (Patellaluksaatio)

Virallinen polvitarkastus kuuluu shih tzujen PEVISA-ohjelmaan, koska pienillä roduilla esiintyy yleisesti jonkin verran polvilumpion sijoiltaanmenoa. Vaiva ei kuitenkaan ole shih tzuilla kovin yleinen ja virallisten terveystutkimusten mukaan valtaosa (yli 80 %) tutkituista shih tzuista on polvistaan täysin terveitä. Lievän asteen (1) muutosta löytyy jonkin verran, mutta kohtalaiset ja vakavat tapaukset ovat rodulla erittäin harvinaisia.

Geenitestit ja selän terveys

Shih tzu kuuluu kondrodystrofisiin rotuihin, mikä tarkoittaa, että sillä on perimässään raajojen lyhytkasvuisuudelle altistava geeni. Tämän geenin kromosomissa 12 sijaitseva retrogeeni (CDDY) lisää merkittävästi riskiä ennenaikaiselle välilevyrappeumalle ja välilevytyrälle (IVDD).

Jalostusta varten on olemassa geenitesti, jonka avulla voidaan pyrkiä vähentämään perimältään tälle heikkoudelle kaikkein alttiimpien koirien määrää. Suomessa on geenitestattu kesään 2026 mennessä 102 shih tzua, joista 62 on saanut tuloksen N/N (täysin geenistä vapaa), 34 N/CDDY (kantaja, 1 kopio haittageenistä) ja 6 CDDY/CDDY (kantaja, 2 kopiota haittageenistä). Kannassa on siis paljon geeniperimältään tämän heikkouden osalta täysin terveitä koiria ja jalostuksella on mahdollisuus parantaa tilannetta entisestään.

Sydän

Rodun kuolinsyytilastosta selviää, että iäkkäämmillä koirilla sydänsairaudet ovat yleinen kuolinsyy. Terveystutkimuksissa nuorten koirien sydämen vajaatoiminnat eivät nouse esille, mutta on hyvä ottaa huomioon sydänongelmien mahdollisuus iäkkäämmällä koiralla.

Muita huomioitavia asioita

Hammasongelmat: Lyhyessä kuonossa ahtaasti sijaitsevat hampaat keräävät helposti hammaskiveä. Säännöllinen kotihoito ja eläinlääkärin tekemät puhdistukset ovat tärkeitä ennaltaehkäisemään ongelmia, kuten paradontiittia (suun tulehdussairaus). Paras tapa välttää hammaskiven muodostuminen ja ientulehdus on säännöllinen, mieluiten päivittäinen, hampaiden pesu.

Allergiat ja iho-ongelmat: Atopiaa ja allergioita tavataan rodussa jonkun verran. Ongelmat ilmenevät yleensä kutinana, ihon ja korvien punoituksena sekä toistuvina tulehduksina. Hoito perustuu usein oireiden lievitykseen, ruokavalioon ja tarvittaessa lääkitykseen.

Kasvainsairaudet, syöpä: Myös shih tzuilla esiintyy syöpää, mutta rotu ei ole keskimääräistä alttiimpi verrattuna muihin rotuihin. Kasvainsairaudet ovat kuitenkin vanheneville koirille melko yleinen kuolinsyy.

Shih Tzu r.y. on panostanut rodun terveyden edistämiseen ja terveysasioiden esille tuomiseen. Jos haluat tutustua tarkemmin rodun terveyteen, löydät yhdistyksen verkkosivuilta paljon lisätietoa.

Viralliset terveystutkimukset

Kaikille jalostusyksilöille suositellaan tehtäväksi vähintään seuraavat viralliset, Kennelliiton säädösten mukaan voimassa olevat terveystutkimukset;

• polvitutkimus
• silmätutkimus
• BOAS-testi
• geenitesti (kondrodystrofia / CDDY)

Jos koiralla teetetään enemmän kuin yksi pentue, suositellaan myös virallista lonkka- ja selkätutkimusta.

Rodun terveyden myönteiset kehityssuunnat 

Vuoden 2024 alusta shih tzun PEVISA-ohjelma on vaatinut hyväksytyn BOAS-testituloksen pentueen molemmilta vanhemmilta – aiemmin riitti, että vain toisella oli testi tehtynä. Testauskattavuus on siis laajentunut merkittävästi ja tulokset ovat rohkaisevia, sillä kesään 2026 mennessä Suomessa oli BOAS-testattu 95 shih tzua, joista suurin osa sai parhaan mahdollisen tuloksen BOAS 0.

Myös CDDY-geenitesti on kasvattajien käytössä vielä suhteellisen tuore työkalu, mutta senkin osalta tilanne on hyvä. Kesään 2026 mennessä testatuista 102 testatusta koirasta 62 oli N/N eli kokonaan vapaita haittageenistä ja 34:llä oli siitä vain yksi kopio (N/CDDY). Kaksi kopiota (CDDY/CDDY), joka nostaa välilevysairauden riskiä eniten, oli vain kuudella koiralla. Koska testi paljastaa yhdistelmän riskin jo etukäteen, kasvattajat voivat tietoisesti välttää kahden kopion yhdistelmiä ja pienentää haittageenin yleisyyttä kannassa sukupolvi kerrallaan.

Polvien osalta tilanne on ollut hyvä jo pidempään, sillä virallisissa polvitutkimuksissa yli 80 % tutkituista shih tzuista on täysin terveitä ja vakavat polvilumpion sijoiltaanmenot ovat rodulla erittäin harvinaisia.

Liikunta ja koulutettavuus 

Shih tzu sopii ihmiselle jolla on aikaa olla koiransa kanssa. Shih tzu kiintyy syvästi omiin ihmisiinsä ja tarvitsee hellää ja huolehtivaa seuraa. Shih tzu sopii lähes kaikille perhekoiraksi. Se ei sovellu herkän ja joskus myös itsepäisen luonteensä takia ”koviin käsiin”, vaan tarvitsee ymmärtäväisen ja kärsivällisen ihmisen. Shih tzulla ei ole taipumuksia puremiseen eikä se ole herkkähaukkuinen (jokainen koira on toki yksilö), joten se soveltuu hyvinkin erilaisiin perheisiin.

Shih tzu voi olla hyvinkin liikunnallinen ja harrastusmielessä sille sopii myös esim. agility. Shih tzu nauttii kävelylenkeistä ja jaksaa lenkkeillä myös pidempiä matkoja. Sen päivittäinen liikunnantarve on kuitenkin kohtuullinen, ja säännölliset lenkit sekä muu virikkeellinen tekeminen riittävät pitämään sen tyytyväisenä ja hyväkuntoisena.

Muut ominaisuudet 

Shih tzu sopii luonteeltaan hyvin myös ensimmäiseksi koiraksi. Rotu on ihmiskeskeinen ja sosiaalinen, eikä sillä ole voimakkaita vaistoja (paimennus, riista tms.), jotka vaatisivat erityisosaamista.

Eniten sitoutumista vaatii turkinhoito, sillä säännöllinen harjaus ja pesu kuuluvat rodun perushoitoon koko koiran elämän ajan, eikä siitä voi tinkiä. Koulutuksessa kannattaa varautua tiettyyn omapäisyyteen, sillä shih tzu ei ole yhtä miellyttämishaluinen kuin monet käyttökoirarodut.

Myös lyhytkuonoisuuden mahdollisesti tuomat rajoitteet (esim. lämmönsieto, kuorsaus) on hyvä tiedostaa jo ennen koiran hankintaa.

Rotu on tyypillisesti leppoisa ja viihtyy erittäin hyvin ihmisten ja myös lasten seurassa. On kuitenkin muistettava, että lapsille opetetaan rauhallinen käsittely. Koiraa ei saa myöskään koskaan jättää pienten lasten kanssa ilman valvontaa. Kovakourainen käsittely ei sovi rodulle, joten perheen aikuisten vastuulla on varmistaa koiran lempeä kohtelu.

Rotu ei vaadi luonteensa puolesta erityisen paljon sosiaalistamista. Shih tzu on kehitetty seurakoiraksi ja perusluonne on avoin ja ihmisläheinen ilman taipumusta vieroksua vieraita tai vartioida reviiriä, toisin kuin monilla vahtimiseen tai muuhun työhön jalostetuilla roduilla. Suurin sosiaalistamiseen liittyvä riski ei tulekaan rodusta vaan omistajan tottumuksista: pieni koko houkuttaa kantamaan pentua sylissä tai kantorepussa, jolloin se ei pääse harjoittelemaan maailman kohtaamista omin jaloin, ja tästä voi seurata arkuutta, joka ei ole rodulle tyypillistä vaan yleensä riittämättömän sosiaalistamisen seurausta. Kun pentu saa liikkua ja tutustua ympäristöihin normaalisti, sosiaalistaminen sujuu shih tzulla tavallisesti kevyesti.

Turkin hoito

Shih tzun turkin peitinkarva on pitkää ja tiheää, ei kiharaa. Pohjavilla on kohtuullinen, ei villava. Turkki voi olla lievästi laineikas. Karva ei saa haitata koiran näkökykyä, eikä turkki saa olla niin pitkää, että se haittaa liikkeitä. Shih tzun turkinhoidossa tärkeintä on säännöllisyys.

Pitkän turkin pesu ja kuivaus 1-2 viikon välein sekä pääkarvoituksen sitominen ylös kumilenkeillä riittää aikuisella koiralla. Pentuturkin vaihtuessa pesuvälin tulee kuitenkin olla lyhyempi, jotta takkuja ei pääse syntymään. Shih tzuja pidetään myös lyhyessä karvassa, jolloin turkinhoito on helpompaa.

Rotuyhdistys tukena

Rotuyhdistys Shih Tzu auttaa rodusta kiinnostuneita tarjoamalla luotettavaa ja ajantasaista tietoa rodusta, sen ominaisuuksista, terveydestä, luonteesta ja hoidosta. Neuvomme rodun hankintaa suunnittelevia sopivan kasvattajan löytämisessä, kerromme vastuullisesta koiran hankinnasta sekä ohjaamme pohtimaan, sopiiko rotu omaan elämäntilanteeseen. Tarvittaessa vastaamme myös rodusta ja pennun hankinnasta herääviin kysymyksiin.

Tutustu lisää!

• Shih Tzu r.y.
• Harkitsetko Shih tzua? – Katso kasvattajat tästä ja pentueet täältä.