Mäyräkoirat

Mäyräkoiria on kolmea karvanlaatua, pitkäkarvainen, lyhytkarvainen ja karkeakarvainen, sekä kolmea eri kokoa. Luonteeltaan ne ovat ystävällisiä ja tasapainoisia, mutta myös jääräpäisiä persoonia. Riistavietti on voimakas.

  • FCI-ryhmä: 4 – Mäyräkoirat
  • Rodun alkuperämaa: Saksa
  • Käyttötarkoitus: Metsästyskoira
  • Mäyräkoirien koko määritellään rinnanympäryksen mukaan. Mäyräkoiria voidaan siirtää mäyräkoiramuunnoksesta toiseen virallisen mittaustuloksen perusteella:
    • Normaali, urokset: rinnanympärys 37-47 cm, paino 9-12 kg, säkä 25-28
    • Normaali, nartut: rinnanympärys 35-45 cm, paino 7-10 kg, säkä 23-27
    • Kääpiö, urokset: rinnanympärys 32-37 cm, paino 5-7 kg, säkä 20-23
    • Kääpiö, nartut: rinnanympärys 30-35 cm, paino 4,5-6 kg, säkä 19-22
    • Kaniini, urokset: rinnanympärys 27-32 cm, paino 4-5 kg, säkä 19-21
    • Kaniini, nartut: rinnanympärys 27-32 cm, paino 3,5-4,5 kg, säkä 18-20
  • Keskimääräinen elinikä: 10,5 vuotta
lyhytkarvainen mäyräkoira
Kuva Anu Vanninen

Mäyräkoira on jalostettu maan alla ja päällä työskenteleväksi metsästyskoiraksi, ja niitä käytetään edelleen tässä tehtävässä.

Voimakas riistavietti ja hyvä hajuaisti ovat toivottavia ominaisuuksia mäyräkoiralla koiran koko- ja karvanlaatumuunnoksesta riippumatta. Käyttötaipumuksissa ilmenee vaihtelua yksilöiden välillä.

Rotumääritelmän mukaan mäyräkoira on “ystävällinen ja tasapainoinen, ei arka eikä aggressiivinen. Intohimoinen, kestävä ja ketterä metsästyskoira, jolla on hyvä hajuaisti”.

Rotu on jalostettu työskentelemään luolametsästyksessä, mikä tarkoittaa sitkeyttä, periksiantamattomuutta ja itsenäistä päätöksentekoa. Mäyräkoirat eivät ole luontaisesti kovin kiinnostuneita ottamaan vastaan ohjeita, saati käskyjä, mutta oikeanlaisella motivoinnilla ja pitkäjänteisyydellä ne ovat koulutettavissa.

Käyttötarkoitukseen pohjautuva periksiantamattomuus tekee mäyräkoirista usein jääräpäisyydessään erityisen persoonallisia koiria, mikä selittää ainakin osin rodun suosiota. Johdonmukaisella koulutuksella mäyräkoirasta on saatavissa hyvin käyttäytyvä koirakansalainen. Mäyräkoirat ovat usein herkkiä ilmoittamaan havainnoistaan äänellä. Rodussa esiintyy myös ei-toivottuna piirteenä pidättyväisyyttä ja arkuutta, erityisesti kääpiö- ja kaniinikokoisissa.

Kuva Jenni Kontio

Suuri osa mäyräkoirista elää terveenä lähes 14 vuoden ikään. Yleisimmät sairaudet ovat syöpä, välilevytyrä ja sydänläppärappeuma eli endokardioosi. Allergiaa ja atopiaa esiintyy jonkin verran, ja myös etu- ja takaraajojen kasvuhäiriöitä tavataan.

Kääpiö- ja kaniinimäyräkoirilla esiintyy yleisesti hampaiden menettämiseen johtavaa parodontiittia (hampaiden kiinnityskudoksen tulehdussairaus) jo nuorella iällä, minkä vuoksi hampaiden hoito ja säännöllinen hammastarkastus ovat tärkeitä.

Sairauksista suurin huomio keskittyy tällä hetkellä välilevytyrään, oireita esiintyy noin 19-36 prosentilla mäyräkoirista, ja yleisin sairastumisikä on noin 5 vuotta. Välilevysairauteen vaikuttavat monet tekijät perimästä ympäristötekijöihin. Sairautta pyritään vähentämään selkäkuvaamalla jalostuskoirat sairastumisriskin arvioimiseksi ja käyttämällä jalostukseen koiria, joilla on pienempi riski sairastua. Yksi sairastumisriskiin vaikuttavista geeneistä on hiljattain tunnistettu, mikä mahdollistaa myös geenitestauksen hyödyntämisen välilevysairauden vastustamisessa.

Viralliset terveystutkimukset

Kaikkien mäyräkoirien rekisteröintiehtoihin kuuluvat PEVISA-ohjelman mukainen selkäkuvaus (IDD-lausunto) ja silmäpeilaus. Poissulkevia silmäsairauksia ovat PRA, perinnöllinen kaihi ja keratiitti. Silmäpeilaustulos on voimassa 24 kk. Kääpiö- ja kaniinimäyräkoirilta on tutkittava myös polvet. Polvituloksen 1 saanut voidaan parittaa vain 0-tuloksen saaneen kanssa, muita asteita ei saa käyttää. Selkäkuvaustulokselle ei ole raja-arvoa rekisteröinnille, mutta korkeakalkkeumaisia koiria ei suositella käytettäväksi jalostukseen.

Lisäksi jalostuskoirille suositellaan silmäpeilausta ja sydänkuuntelua myös myöhemmällä iällä, koska perinnölliset silmä- ja sydänsairaudet useimmiten ilmenevät vasta keski-ikäisellä koiralla.


PEVISA-ohjelma

Rotu kuuluu perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaan PEVISAan.

Pentueen vanhemmilla tulee astutushetkellä olla voimassa oleva virallinen silmätarkastuslausunto sekä virallinen selkälausunto (IDD-lausunto). Silmätarkastuslausunto ei saa astutushetkellä olla 24 kuukautta vanhempi.

Koiran jälkeläisiä ei rekisteröidä, jos sillä on todettu perinnöllinen katarakta (KAT), verkkokalvon etenevä surkastuma (PRA) tai perinnöllinen keratiitti (KER). 

Lisäksi kääpiöt ja kaniinit: 

Pentueen vanhemmilla tulee astutushetkellä olla voimassa oleva virallinen polvitutkimusslausunto. Rekisteröinnin raja-arvona on polvilumpioluksaation aste 1. Polvilumpioluksaatiotuloksen 1 saanut koira voidaan parittaa vain tuloksen 0 saaneen koiran kanssa.  

Ulkomaisia koiria koskevat poikkeukset

Ei vaadita PEVISA-tutkimuksia (narttu 1, uros 2 pentuetta).

Rotukohtainen erityisehto

Koiran väri ilmoitetaan rekisteröinnin yhteydessä. Rekisterinumeron jälkeen merkitään koiran kokoa osoittavat merkinnät: kääpiömäyräkoira = Z, kaniinimäyräkoira = K. 

Kahden laikullisen (merle-geenin omaavan) koiran risteytys on kielletty. Seuraavia värimuunnoksia ei saa astuttaa toisella samanvärisellä eikä keskenään: musta laikullinen, ruskea laikullinen, punainen laikullinen ja laikullinen riistanvärinen. 

Samaa karvanlaatua olevan kääpiö- ja kaniinimäyräkoiran risteyttäminen on vapaata. Karkeakarvaisen mäyräkoiran (kaikki koot) risteyttäminen pitkäkarvaisen mäyräkoiran kanssa (kaikki koot) on kielletty. Kaniinimäyräkoiranartun astuttaminen normaalikokoisella mäyräkoirauroksella on kielletty. Muut muunnosten väliset yhdistelmät voidaan sallia Koirarekisteriohjeen kohdan 6 mukaisella poikkeusluvalla. 

Kokomuunnosten välisestä risteytyksestä syntyneet jälkeläiset rekisteröidään yhdistelmän suuremman vanhemman kokomuunnokseen. 

Muunnosten väliset siirrot ks. koirarekisteriohjeen kohta 5.3. Karvanlaadun osalta muutos voidaan tehdä Kennelliiton toimistossa omistajan ilmoituksen mukaan, kun koira on täyttänyt 9 kk. Koko määräytyy rinnanympärysmitan perusteella. Muutos suurempaan kokomuunnokseen voidaan tehdä koiralle, jonka todetaan jo vähintään 9 kk iässä kuuluvan suurempaan kokomuunnokseen kuin mihin se on rekisteröity. Muutos pienempään kokomuunnokseen voidaan tehdä vasta koiran täytettyä 15 kk. 


Rodun terveyden myönteiset kehityssuunnat 

Selkäsairauden vastustamisen suhteen on edistytty, kun selkäkuvaus tuli osaksi PEVISA-ohjelmaa vuoden 2025 alusta. Selkäterveydestä on saatu sen myötä lisää tietoa, ja jalostukseen pystytään paremmin valitsemaan matalamman riskin koiria.

Kuva Jarkko Siikanen

Lisäksi on löydetty selkäterveyteen vaikuttavan geenin normaalimuotoa, jota voidaan testaamalla etsiä kannasta. Jalostusvalinnoilla geenin normaalimuotoa voidaan levittää laajemmalle, ja näin päästä kohti pienempää sairastumisriskiä. Pienempi sairastumisriski on koirilla, joilta on löydetty selkäterveyteen vaikuttavan geenin normaalimuoto sekä koirat, joilla havaitaan vain vähän kalkkeumia selkäkuvissa.

Mäyräkoira on liikunnallinen ja ketterä ja aktiivisen ihmisen kaveri. Sillä on hyvä hajuaisti ja se pitää erityisesti nenätyöskentelystä. Mikäli metsästys tai rodunomaiset lajit eivät valikoidu harrastuksiksi, on koiraa syytä aktivoida muuten, jotta sen käytös pysyy toivotuissa rajoissa.

Sillä ei juuri ole miellyttämisenhalua, joten koulutus vaatii kekseliäisyyttä, miten motivoida koira kuuntelemaan ohjaajaa. Mäyräkoira on yleensä perso ruualle, mikä helpottaa kouluttamista.

Pääsääntöisesti mäyräkoira soveltuu ensimmäiseksi koiraksi, mutta etenkin lyhyt- ja karkeakarvaisista normaalikokoisista saattaa löytyä haastavampia yksilöitä.

Rodussa esiintyy aggressiivisuutta vieraita koiria kohtaan. Hankittaessa toista koiraa ensimmäisen kaveriksi, kannattaa ottaa huomioon, että kaikki koirat, etenkään lyhyt- ja karkeakarvaiset normaalikokoiset, eivät välttämättä tule toimeen saman sukupuolen kanssa. Myös koirien ikäeron kannattaa olla riittävä, eli vähintään kolme vuotta.

Mäyräkoiraa kannattaa sosiaalistaa heti luovutusiästä lähtien siten, että se saa runsaasti erilaisia hyviä kokemuksia. Näin siitä tulee yhteiskuntakelpoinen.

Riistaviettisyytensä vuoksi mäyräkoiraa ei voi pitää vapaana aitaamattomalla alueella. Myös hihnassa ollessa on syytä aina tarkkailla ympäristöä siltä varalta, mikä koiran huomion milloinkin voi viedä, koska esimerkiksi riistan näyttäytyessä mäyräkoira yleensä lähtee perään omistajan käskyistä piittaamatta.

pitkäkarvainen mäyräkoira näyttelyssä
Kuva Nanna Salmela

Mäyräkoira sopii lapsiperheeseen. Ne ovat luonteeltaan vilkkaita ja uteliaita ja viihtyvät siellä missä ihmiset ovat.

Kaikessa itsepäisyydessään mäyräkoira on ihmisen läheisyyttä kaipaava ja mukavuudenhaluinen seuralainen.

Turkin hoito

Lyhytkarvainen: Peitinkarva on lyhyttä, tiheää, kiiltävää, pinnanmyötäistä, tiivistä ja kovaa. Huuhtelu vedellä riittää, jos koira on kurainen. Vain tarvittaessa pesu shampoolla. Lyhytkarvaisista varsinkin pienimmät muunnokset tarvitsevat usein talvella takkia.

Karkeakarvainen: Koko runkoa peittää tasainen, rungonmyötäinen, tiheä ja karkea peitinkarva, jonka alla on eristeenä toimivaa aluskarvaa. Kuonossa karva muodostaa selvän parran. Kulmakarvat ovat tuuheat.

Säännöllinen nyppiminen (keskimäärin 2-4 kertaa vuodessa) poistaa kuolleen peitinkarvan. Trimmaus on karkeakarvaisella välttämätöntä ja ylläpitää säänkestävän ja karkea laadun. Turkkia huolletaan harjaamalla/kampaamalla tarpeen mukaan. Shampoopesua suositellaan vain koiran ollessa todella likainen. Kurapesuun riittää vesi.

Pitkäkarvainen: Sileä, kiiltävä ja rungonmyötäinen peitinkarva, jonka alla on aluskarvaa. Karva on pitempää kaulan ja rungon alapuolella, korvissa ja hännässä sekä raajojen takaosassa.

Pitkän karvan hoitona pesu shampoolla ja tarvittaessa hoitoaineella, jos turkki on likainen. Tassukarvojen leikkaus on ainut trimmaustoimenpide. Harjaus silloin tällöin karvan pituudesta riippuen ja korvakarvojen takuttomuuden tarkastaminen riittävät useimmille pitkäkarvaisille mäyräkoirille hyvin.

Suomen Mäyräkoirayhdistyksen verkkosivuilta löytyy kattavasti tietoa rodusta sekä kasvattajien yhteystietoja. Lisäksi Mäyräkoiraliitolla on oma tietokanta MäykkyNet, pentuvälitys, sekä neuvontasähköposti, johon voi lähettää mieltä askarruttavia kysymyksiä.

Tutustu lisää!

Lue Koiramme-lehdestä

Pääyhteistyökumppanimme

PrimaDog-logo
Agria Eläinvakuutus -logo
Showlink-logo
Paikka-logo