Kuvasz

Kuvasz on itsenäinen, rohkea ja peloton lauamnavartijarotu, jolla ei ole kovin suurta halua miellyttää ihmistä.

  • FCI-ryhmä: 1 – Karja- ja lammaslaumojen suojelu, paimennus
  • Rodun alkuperämaa: Unkari
  • Käyttötarkoitus: Karja-, vahti- ja seurakoira
  • Koko:
    • Urokset: säkäkorkeus 71-76 cm
    • Nartut: säkökorkeus 66-70 cm
  • Keskimääräinen elinikä: 10–12 vuotta

Unkarilainen laumanvartija. Kuvasz on jo kauan sitten nykyisen Unkarin alueelle vakiintunut ikivanha paimenkoira. Sen esivanhemmat tulivat Karpaattien keskustasangolle (nyk. Transilvania) unkarilaisten miehityksen aikana 900-luvulla. Näitä koiria tarvittiin vahtimaan ja vartioimaan karjalaumoja villieläimiltä ja varkailta.

Laumoja oli suojeltava niiden hyökkäyksiltä, eivätkä paimenet yksinään pystyneet siihen. Koska sudet hyökkäsivät pääasiassa öisin, oli paras väri koiralle valkoinen tai vaalea kermanväri. Näin paimenet voisivat erottaa kaikissa tilanteissa suden koirasta. Tehtävistään selvitäkseen kuvasz tarvitsi hyvän hajuaistin, vahvat hampaat, taistelutahtoa, rohkeutta ja teräksenlujat lihakset.

Kuvaszia käyttivät ensimmäisinä unkarilaiset lammaspaimenet yhteensulautumisen jälkeen (1200-luvulta). Kuningas Matthiàsin aikaan (1458-1490) kuvaszit olivat yleisiä suurissa jahdeissa, ja metsästysviettinsä ansiosta niitä käytettiin ensisijaisesti villisian metsästykseen. Siihen aikaan aateliset lahjoittelivat toisilleen ”aitoja” kuvaszeja henkivartijoiksi. Turkkilaisen aikaan (1500-1600-luvulla) on rotuun todennäköisesti sekoittunut turkkilaisia lammaskoiria, mutta 1600-luvulta lähtien rotu on pysynyt pääpiirteiltään muuttumattomana.

Kuvasz on ollut Suomessa ensisijaisesti seura- ja harrastuskoirana. Viime vuosina kiinnostus käyttää kuvaszia alkuperäisessä työssä on lisääntynyt. Kuvasz sopii kaikenlaisiin vartiointitehtäviin. Ne voivat suojella ja vahtia taloa, kotia, rakennuksia, tehtaita, tontteja jne. Ne kuuluvat vartiokoirien parhaimmistoon rohkeutensa, voimansa, uskollisuutensa ja suorituskykynsä vuoksi. Nykyään koiria käytetään eniten tilojen ja eläinten vartijoina.

Kuvasz on itsenäinen rotu, rohkea ja peloton, eikä sillä ole kovin suuri miellyttämisen halu. Rotu on myös vieraita kohtaan epäluuloinen, omalle perheelle erittäin rakastettava ja luotettava ystävä. Kuvasz pitää oman perheen lapsista, mutta vieraat lapset ovat sille vain vieraita ihmisiä!

Vahtii ja vartioi perhettään ja aluettaan: tontti, maatila, myös esim. auto matkustaessa, puolustaa tarvittaessa jopa henkensä uhalla. Koska kuvasz vartioi, se myös haukkuu ulkona kuulemaansa ja näkemäänsä liikettä.

Kuvaszia ei kasvateta lyömällä eikä alistamalla. Koskaan ei kannata ruveta taistelemaan kuvaszin kanssa, se ei välttämättä alistu omistajalleenkaan.

Kuvasz on luonteeltaan sekä kova ja pehmeä koira.

Pehmeys ilmenee luonteessa muistamisena. Kuvasz muistaa kokemansa kolhut, vääryydet, viholliset. Se muistaa myös näiden tulosuunnat, viimekertaiset olokohdat jne. Laumanvartijan täytyy omata pehmeyttä pystyäkseen muistamaan ja tunnistamaan laumaa uhkaavat vaarat ja niiden mahdolliset sijainnit.

Kuvaszin kovuus ilmenee siten, että se sietää kipua ja puolustaa laumaansa piittaamatta uhkaavasta vaarasta. Reviirin ulkopuolella kovuus ilmenee välinpitämättömyytenä muista vieraista ihmisistä ja eläimistä. Kuvasz on uskollinen ja luotettava, se rakastaa isäntäänsä ja ympäristöään. Kuvasz voi karttaa vieraan kosketusta ja olla varautunut, mutta se hyväksyy vieraat isännän ottaessa vieraat ensin vastaan.

Kuva Tiina Mäkinen

Kuvaszilla ei ole tällä hetkellä erityisiä hyvinvointi- ja terveysongelmia.

Rodun terveydentilan tulee säilyä lonkkadysplasian osalta vähintään nykyisellään, eli lonkkien tulee olla parasta A- ja B-luokkaa.

Rodulle suositellaan myös kyynärnivelen kasvuhäiriön (ED) kuvauksia sekä silmätutkituksia silmäsairauksien PRA:n ja perinnöllisen harmaakaihin osalta.

Viralliset terveystutkimukset

Kuvasz kuuluu Kennelliiton Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaan eli PEVISAan. Koiran pitää olla virallisesti lonkkakuvattu ja silmäpeilattu ennen astutusta. Sallitut yhdistelmät jalostuskoirilla PRA terve (A)/PRA terve (A) ja PRA terve (A)/PRA kantaja (B).

Jalostukseen suositellaan käytettäväksi ainoastaan tervelonkkaisia (A tai B) koiria.
Suositellaan kyynärniveltutkimusta sekä polvitutkimusta.


PEVISA-ohjelma

Rotu kuuluu perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaan PEVISAan.

Pentujen vanhemmista tulee astutushetkellä olla lonkkakuvauslausunto ja voimassa oleva silmätarkastuslausunto. Silmätarkastuslausunto ei astutushetkellä saa olla 12 kk vanhempi. Lonkkakuvaushetkellä koiran tulee olla täyttänyt 18 kuukautta.

Rekisteröinnin raja-arvo on lonkkaniveldysplasian aste C. Perinnöllistä kataraktaa tai PRA:ta sairastavan koiran jälkeläisiä ei rekisteröidä. Diagnoosi ”muu vähämerkityksellinen kaihi” ei kuitenkaan sulje koiraa jalostuksesta. 

Ulkomaisia koiria koskevat poikkeukset

Ei vaadita PEVISA-tutkimuksia (narttu 1, uros 2 pentuetta).


Rodun terveyden myönteiset kehityssuunnat 

Kuvasz on saavuttanut vuosien aikana suhteellisen vakaan terveystilanteen. Varsinaisia terveyteen liittyviä isompia riskejä ei ole tällä hetkellä olemassa, kunhan pennut hankitaan pentueesta, jonka vanhemmat ovat tutkittu PEVISAn mukaisesti.

Kuvasz tarvitsee kohtalaisesti liikuntaa. Kuvasz ei yleensä ole rotu, joka haluaa juosta tuntikausia tai tehdä loputtomasti pallonheittoa, tärkeämpää sille on saada käyttää päätään ja toteuttaa luontaista vahtimis- ja ympäristön tarkkailukäyttäytymistään. Sen kestävyys on hyvä, mutta se on luonteeltaan rauhallinen ja harkitseva. Monet yksilöt viihtyvät parhaiten omakotitalossa tai maaseudulla, jossa ne voivat liikkua aidatulla pihalla ja seurata ympäristöään.

Kuvaszin kanssa voi harrastaa monipuolisesti mm. vaeltamista, tokoa eli tottelevaisuuskoulutusta, rally-tokoa, noseworkia ja hajutyöskentelyä sekä jäljestystä.

Kuvasz on älykäs ja oppivainen, mutta myös itsenäinen ja itsepäinen. Se on jalostettu vartioimaan laumoja ilman jatkuvaa ihmisen ohjausta, joten se tekee mielellään omia ratkaisujaan.

Kuvaszin koulutuksessa huomioon otettavaa

• Kuvasz ei yleensä tottele sokeasti, vaan saattaa arvioida, onko käsky sen mielestä tarpeellinen.

• Positiivinen vahvistaminen toimii parhaiten. Kovat otteet tai rankaiseminen voivat heikentää koiran luottamusta ja yhteistyöhalua.

• Varhainen sosiaalistaminen on erityisen tärkeää, jotta koira oppii suhtautumaan vieraisiin ihmisiin, eläimiin ja uusiin tilanteisiin tasapainoisesti.

Kuva Tiina Mäkinen

• Johdonmukaisuus on tärkeämpää kuin toistojen määrä. Lyhyet, motivoivat harjoitukset tuottavat yleensä parempia tuloksia kuin pitkät treenit. Kyllästyy helposti samoihin toistoihin.

Rotu sopii ulkona liikkujalle ja myös rauhallisemmalle omistajalle, jos koiralla on oma iso aidattu piha vartioivana.

Kuvaszin omistajan on oltava kärsivällinen ja rauhallinen  ihminen, joka ei vaadi ehdotonta millintarkkaa tottelevaisuutta. Hänen on ymmärrettävä rodun käyttötarkoitus laumanvartijana sekä rodunomaisen luonteen tuomat haasteet ja vastuu koiranpidossa. Omistajalla saisi olla mielellään jo jonkinlaista koirakokemusta.

Kuvasz on voimakastahtoinen laumanvartijakoira, joka vaatii omistajaltaan koirakokemusta ja tarkkaa perehtymistä rotuun. Pennut ja nuoret koirat on muistettava sosiaalistaa ja vahva vartiointitaipumus otettava huomioon koiran asuinympäristön suhteen.

Kuvaszin sosiaalistaminen on yksi rodun kasvatuksen tärkeimmistä osa-alueista. Koska rotu on jalostettu vartioimaan karjaa ja tekemään itsenäisiä päätöksiä, sillä on luontainen taipumus suhtautua vieraisiin varauksella. Hyvä sosiaalistaminen auttaa koiraa erottamaan tavalliset tilanteet todellisista uhista.

Kasvattajan luona aloitettu sosiaalistaminen on tärkeää jo ennen kuin pentu lähtee uuteen kotiin. Se voi vaikuttaa merkittävästi pennun itseluottamukseen ja kykyyn sopeutua uusiin tilanteisiin. Uudessa kodissa sosiaalistaminen jatkuu. Pentu tutustuu ”omaan” perheeseen ja lähipiiriin jotka tulevat tulevaisuudessa olemaan pennun elämässä. Koiran on mm. tutustutettava monenlaisiin ihmisiin, erilaisiin ympäristöihin, muiden koirien kohtaamiseen, ja opetettava käsittelyyn.

Rotu sopii lapsiperheeseen, kunhan koira on koulutettu hyvin ja kaikki perheessä ymmärtävät se, mitä rotu vaatii.

Kuva Julia Puisto

Turkin hoito

Kuvaszin turkki on karkea, karva on laineikasta tai kihartuvaa ja hieman jäykkää, ei huopaantuvaa. Karheamman peitinkarvan alla on hienompaa untuvaista aluskarvaa. Turkki on helppohoitoinen, se on säänkestävä hylkien hyvin vettä ja likaa. Turkkia ei harjailla säännöllisesti viikoittain, ainoastaan karvan lähdön aikaan, ja silloin tarvittaessa pestään. Turkki rutistellaan pyyheliinalla, jotta siihen tulee kihara esiin. Muutoin turkki puhdistuu itsestään.

Rotuyhdistys Suomen Kuvasz-klubin jäsenkasvattajat neuvovat ja ovat pennunostajien tukena koko koiran eliniän. Yhdistykseltä saa aina kysyä neuvoa ja autamme mahdollisuuksien mukaan.

Yhdistys ylläpitää ajantasaista tietoa rodusta ja koostaa terveystietoja vuosittain sekä on yhteistyössä ulkomaisten kasvattajien kanssa. Kaikki kerätty tieto on avoimesti saatavilla pennunostajille ja jäsenille.

Tutustu lisää!

Lue Koiramme-lehdestä

Pääyhteistyökumppanimme

PrimaDog-logo
Agria Eläinvakuutus -logo
Showlink-logo
Paikka-logo