- FCI-ryhmä: 1 – Lammas- ja karjakoirat
- Rodun alkuperämaa: Unkari
- Käyttötarkoitus: Karja- ja lammaslaumojen suojelu
- Koko:
- Urokset: 50-60 kg, säkäkorkeus vähintään 70 cm
- Nartut: 40-50 kg, säkäkorkeus vähintään 65 cm
- Keskimääräinen elinikä: 10–12 vuotta
Historia ja käyttötarkoitus
Komondor on aasialaista alkuperää oleva, nykyisen Unkarin alueelle jo kauan sitten vakiintunut paimenkoirarotu. Sen alkuperäiset esivanhemmat tulivat todennäköisesti vaeltavien, karjankasvatuksella elävien muinaisunkarilaisten paimentolaisten mukana Karpaattien keskustasangolle. Rotu on hyvin harvinainen Unkarin ulkopuolella. Nykyään komondoreita toimii sekä erilaisten kotieläinten- että pihojen vartijoina ja ne nauttivat suuresti myös oman perheen seurasta lapsineen ja lemmikkeineen.
Luonteenpiirteet
Komondor on voimakasviettinen vahti- ja vartiokoira, joka kuuluu laumanvartijarotuihin. Se on omalla reviirillään erittäin epäluuloinen vieraita kohtaan. Vierailijoiden tulee odottaa omistajan saapumista ennen kuin he voivat tulla portista sisään. Omistajansa läsnä ollessa komondor yleensä hyväksyy vierailijat pihapiiriin.
Hyvin sosiaalistettuna komondor on reviirinsä ulkopuolella, omistajansa seurassa, usein ystävällinen tai ainakin neutraali vieraita kohtaan. Koiran omistajalta tulee kuitenkin aina varmistaa, saako koiraa lähestyä.
Komondor ei sovellu ensimmäiseksi koiraksi. Se tarvitsee paljon tilaa, ja sen ihanteellinen koti sijaitsee maaseudulla. Vähimmäisvaatimuksena on oma, hyvin aidattu ja riittävän suuri piha, jossa koira voi toteuttaa sille luontaista vahtiviettiään.
Vaikka aikuinen komondor saattaa vaikuttaa laiskalta maatessaan rauhallisesti portailla, se tarkkailee jatkuvasti pihan tapahtumia ja ympäristöään jopa noin puolen kilometrin säteellä ja ilmoittaa haukkumalla havaitsemistaan tapahtumista. Illan hämärtyessä komondor yleensä aktivoituu ja kiertää reviiriään kumeasti haukkuen – ikään kuin varmistaen, ettei alueelle kannata yrittää myöskään pimeän turvin.
Komondorin ei kuulu elää häkissä tai jatkuvasti kytkettynä, vaan tällaiset ratkaisut voivat olla perusteltuja vain tilapäisesti.
Komondor on erittäin uskollinen omistajalleen ja suojelee tätä sekä tämän omaisuutta määrätietoisesti ja pelottomasti. Nuorena komondor voi olla hyvin iloinen ja sosiaalinen hännänheiluttaja, mutta noin 2–3 vuoden iässä sen vartiointivietti vahvistuu ja suhtautuminen vieraisiin muuttuu usein huomattavasti vakavammaksi. Tällöin se ei välttämättä enää hyväksy samoja vieraita tai toimintatapoja, jotka aiemmin olivat sille täysin luontevia.
Tämän vuoksi komondor vaatii määrätietoisen, johdonmukaisen ja kokeneen omistajan, joka seuraa tarkasti koiransa kasvua, kehitystä ja käyttäytymisen muuttumista aikuisuuden myötä.
Terveystilanne
Rotu on hyvin pienilukuinen ja sillä ei ole tunnettuja, tutkittuja perinnöllisiä sairauksia. Kuten mullakin suurilla roduilla, myös kommodoreilla esiintyy luusto- ja nivelsairauksia, eikä niiden perinnöllisyyttä voi poissulkea. Joskus komondoreilla voi esiintyä myös iho- ja allergiasairauksia. Rodussa epäillään esiintyvän joillakin yksilöillä B12-vitamiinin (kobalamiinin) imeytymishäiriötä.
Viralliset terveystutkimukset
Komondorilla ei ole rodun pienilukuisuuden vuoksi vaadittavia virallisia terveystutkimuksia Suomessa, eli rotu ei kuulu Kennelliiton Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaan eli PEVISAan.
Rodun terveyden myönteiset kehityssuunnat
Rodulle on suunnitteilla luonne- ja terveyskysely ja jalostuksen tavoiteohjelma eli JTO. Näiden perusteella suunnitellaan myös PEVISA-ohjelmaa rodulle.
Liikunta ja koulutettavuus
Komondor on parhaillaan työssä, joko karjan tai alueen vahtina. Komondor ei ole välttämättä pitkien hihnalenkkien ystävä, mutta se liikkuu omalla reviirillään runsaasti ja metsäretket oman perheen kanssa ovat sille mieleen. Komondor on laumanvartija, joten sen koulutettavuus riippuu yksilöstä.
Yleensä tehtävät kuten noutaminen tms. eivät sitä kiinnosta, ja joitakin komondoreja on vaikea motivoida mihinkään. Toko- ja agilitykoiraksi komondorista ei ole.
Pennulle on hyvä opettaa peruskäskyt, mutta koira ei niitä välttämättä tottele, jos se kokee perheen turvallisuuden olevan uhattuna. Komondor on tottunut vuosisatojen aikana tekemään itsenäisiä päätöksiä turvatessaan karjalaumoja ja se näkyy sen käytöksessä edelleen.
Komondor on hyvin älykäs ja voi omaehtoisesti omistajaa seuraamalla oppia avaamaan mm. lukitun ulko-oven tai portin. Komondor vaatii aidatun pihan, jonka on oltava mahdollisimman iso, joten se ei sovellu tiiviisti rakennetulle asuinalueelle. Komondoria ei voi pitää jatkuvasti häkissä eikä varsinkaan narussa, koska se haluaa olla osana oman perheen eli laumansa elämää, olivatpa ne ihmisiä tai eläimiä.
Muut ominaisuudet
Komondor ei sovi ensimmäiseksi koiraksi. Sen voimakas vartiointivietti vaatii määrätietoisuutta ja kokemusta. Koira sopii lapsiperheeseen. Komondor on perhekeskeinen ja pitää lapsista. Kaikki perheenjäsenet ja lemmikit sekä esim. karja kuuluu sen laumaan, jota se suojelee. Oman reviirin ulkopuolella komondor on ystävällinen tai ainakin neutraali, mutta huolehtii sielläkin omista perheenjäsenistään ja heidän tavaroistaan. Kuitenkin riippuu koiran persoonasta haluaako se vieraiden tulevan luokseen.
Komondoria voi olla vaikea jättää hoitoon vieraaseen paikkaan ja se ei välttämättä hyväksy kotona tuttujakaan hoitajia, mikäli omistaja ei ole paikalla. Komondor on sosiaalistettava huolellisesti pennusta lähtien. Pentua tulee käyttää esimerkiksi pentutapaamisissa, koirapuistoissa ja kävelyllä kaupungissa. Oikein kasvatettu komondor on uskollinen ja luotettava perheenjäsen. Luonteestaan ja syvästi omistajaan kiintyvästä persoonastaan johtuen komondorin ottaminen ei voi olla kevyt päätös, vaan sille on sitouduttava tarjoamaan loppuelämän koti.
Turkin hoito
Noin vuoden ikään saakka komondorin turkki on melko helppohoitoinen eikä vaadi juuri erityisiä hoitotoimenpiteitä. Pentu on kuitenkin hyvä totuttaa jo varhain turkinhoitoon, kynsienleikkuuseen ja pesuun.
Vuoden iässä alkaa vaihe, jolloin koiran huopaantuvaa turkkia jaetaan käsin nyöreiksi. Tämä vaatii parin kuukauden ajan tavallista enemmän työtä. Kun nyörit ovat muodostuneet, turkinhoito helpottuu jälleen, ja vaatii lähinnä kasvaneiden karvojen ajoittaista erottelua. Komondorista ei juurikaan lähde karvaa.
Työ- ja kotikoiran nyörien pituuden voi valita käyttötarkoituksen mukaan. Näyttelykoiran turkkia ei siistimistä lukuunottamatta leikata, vaan sen annetaan kasvaa mahdollisimman pitkäksi. Turkki saavuttaa lopullisen muotonsa koiran noin neljän vuoden iässä.
Aikuinen komondor pitkine nyöreineen on vaikuttava näky ja omistajan ylpeydenaihe.
Rotuyhdistys tukena
Pentuja syntyy Suomessa hyvin harvakseltaan. Jos Suomesta ei löydy pentua, rotuyhdistys Finlandia-KOmondor-klubi voi auttaa etsimään sopivaa kasvattajaa ulkomailta.
