Eurasier 

Eurasier tunnetaan rauhallisesta, perhekeskeisestä ja omistajaansa kiintyvästä luonteestaan, mutta se on myös itsenäinen ja itsepäinen sekä samaan aikaan herkkä ja mahdollisesti pidättyväinen vieraita kohtaan.

  • FCI-ryhmä: 5 – Pystykorvat
  • Rodun alkuperämaa: Saksa
  • Käyttötarkoitus: Seurakoira
  • Koko:
    • Urokset: 22-30 kg, säkäkorkeus 52-60 cm 
    • Nartut: 18-26 kg, säkökorkeus 48-56 cm
  • Keskimääräinen elinikä: 10 vuotta

Eurasier on Saksassa 1960-luvulla kehitetty rotu, joka jalostettiin ennen kaikkea tasapainoiseksi seura- ja perhekoiraksi. Rotu on saanut alkunsa chow chow-, wolfspitz- ja myöhemmin samojedi-rotujen risteytyksistä. Eurasieria ei ole jalostettu työkoiraksi, vaan sen tärkein tehtävä on olla läheinen ja luotettava perheenjäsen. Se kiintyy vahvasti omaan perheeseensä, on rauhallinen ja oppivainen sekä viihtyy parhaiten, kun se saa osallistua arjen yhteisiin hetkiin ja ulkoiluun.  

Eurasier on rauhallinen, tasapainoinen ja perheeseensä vahvasti kiintyvä koira. Se on yleensä lempeä ja uskollinen sekä suhtautuu vieraisiin usein pidättyvästi, mutta ei yleensä aggressiivisesti. Rotu on älykäs ja oppivainen, mutta myös melko itsenäinen, joten koulutuksessa tarvitaan johdonmukaisuutta ja positiivisia menetelmiä.

Eurasier ei viihdy pitkiä aikoja yksin, ja vähäinen sosiaalistaminen voi lisätä varautuneisuutta vieraita ihmisiä tai uusia tilanteita kohtaan. Oikein kasvatettuna se on rauhallinen, miellyttävä ja hyvin sopeutuva perhekoira.

Kilpirauhasen vajaatoiminta on yksi merkittävimmistä sairauksista eurasiereilla ja sen esiintyvyys on noin 9-10 % vuosina 2021 ja 2025 jäsenistölle järjestettyjen terveyskyselyiden mukaan. Kilpirauhasen vajaatoiminnan kliiniset oireet kehittyvät vasta kun kilpirauhaskudoksesta on tuhoutunut noin 75 %, joten kilpirauhasarvojen tutkituttaminen on hyvin tärkeää varhaisen diagnoosin saamisen kannalta. Kilpirauhasen vajaatoiminta ei vaikuta koiran normaaliin elämään, kunhan lääkitys on tasapainossa. Sairastunutta koiraa ei voi käyttää jalostukseen. 

Muita perinnöllisiä terveysriskejä ovat lonkka- ja kyynärnivelen kasvuhäiriöt sekä silmäsairaudet. Näitä seurataan ja vuosina 2016-2025 tutkituista eurasiereista suurin osa on ollut  A- tai B-lonkkaisia ja 0-kyynäräisiä. Silmäsairauksista yleisin diagnoosi on ylimääräiset ripset eli distichiasis ja ektooppinen cilia. 

Viralliset terveystutkimukset

Jokaiselta eurasierilta suositellaan tutkimaan lonkat, kyynärät ja polvet sekä silmät. Rodulla esiintyy keskimääräistä enemmän kilpirauhasen vajaatoimintaa, minkä vuoksi etenkin 2 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat yksilöt kannattaa tutkituttaa matalalla kynnyksellä. Eurasiereissa esiintyy myös geenivirheestä johtuvaa DWLM-sairautta. Geenivirhe on resessiivisesti periytyvä, eli jos kumpikaan vanhemmista ei kanna geenivirhettä eivät pennutkaan kanna sitä.


PEVISA-ohjelma

Rotu kuuluu perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaan PEVISAan.

Astutushetkellä tulee koirilla olla virallinen lonkkakuvauslausunto ja silmätarkastuslausunto. Lonkkakuvaustuloksen C saanut koira voidaan parittaa vain tuloksen A tai B tuloksen saaneen koiran kanssa. Silmätarkastuslausunto ei astutushetkellä saa olla 36 kk vanhempi. 


Rodun terveyden myönteiset kehityssuunnat 

DWLM (Dandy-Walker-Like-Malformation) on saatu rodussa erittäin hyvin hallintaan. Suurin osa kannasta on jo vanhempien puolesta geenivirheestä vapaita. Suomen Eurasier kerho pitää yllä kotisivuillaan ajantasaista DWLM-testattujen koirien listaa. 

Haiman vajaatoiminta on saatu vähenemään sille tasolle, että yhdistys on poistanut haiman vajaatoiminnan tutkimuksen virallisista suosituksista. 

Kansainvälisen yhteistyön ansiosta tiedot uusista sairauksista saadaan nopeasti usean maan tietoon ja yhteistyöllä eri maiden yliopistojen kanssa on saatu kehitettyä jopa uusia geenitestejä. 

Eurasier on jalostettu puhtaasti seurakoiraksi, joten tätä voidaan pitää rodun käyttöominaisuutena. Eurasierin kanssa harrastetaan pääasiassa omaksi iloksi ja arkitottelevaisuuden vuoksi. Kilpailumuotoisesti nykyään harrastetaan eniten rallytokoa, joka on noussut nyt jo agilityn ohi. Rally-tokossa oli vuonna 2025 eurasiereita 51 kokeessa seitsemän eri koiran voimin. Edellisvuosina kokeita oli reilu 30 kpl ja eri koiria vuositasolla 6–8. Suurin osa harrastajista ei kuitenkaan kilpaile. Ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa eurasier on yltänyt rally-tokon valioksi vuonna 2024. Valioitumiseen vaaditaan kolme vähintään 95 pisteen suoritusta lajin ylimmästä MES-luokasta, vähintään kahdelta tuomarilta. Lisäksi vaaditaan hyväksytty näyttelytulos.  

Agilityssä on kokeissa asti käynyt viime vuosina muutamia eurasiereita. Laji on aivan viime vuosina  kokenut muutoksia ja nykyään ihanne ajat ovat varsin tiukkoja ja radat haastavia. Muutokset lienevät yksi syy, miksi kisaajien määrä on romahtanut; viime vuonna enää yksi koira oli käynyt yhdessä agility kokeessa, kun aiemmin kokeiden määrä oli useita kymmeniä. Viime vuosien aikana vain yksi koira on kisannut kakkosluokassa. 

Muutama koira on kisannut näiden lisäksi myös koiratanssissa, noseworkissä ja metsästysjärjestyksessä eli mejässä. Tottelevaisuuskokeissa ei olla nähty aivan viime vuosina eurasiereita. Näiden lisäksi harrastetaan myös mm. eri etsintä- ja jäljestyslajeja, luku- ja kaverikoiratoimintaa sekä muita koiraa aktivoivia harrasteita. Euraiserin kyky harrastaa ja kisata riippuu paljon yksilöstä ja ohjaajasta. Mm. agility ja rallytoko vaativat paljon toistoja koiralle ja ohjaajalle, joten harjoituksia pitää osata muuttaa mielenkiinnon säilyttämiseksi. Myös sopivan palkkauksen löytäminen motivointiin on tärkeää. 

Eurasier voi sopia ensimmäiseksi koiraksi, mutta päätös vaatii huolellista harkintaa ja perehtymistä rotuun. Rotu tunnetaan rauhallisesta, perhekeskeisestä ja omistajaansa kiintyvästä luonteestaan, mutta se on myös itsenäinen ja itsepäinen sekä samaan aikaan herkkä ja mahdollisesti pidättyväinen vieraita kohtaan. Tämä edellyttää omistajalta ymmärrystä koiran käyttäytymisestä sekä johdonmukaista, lempeää koulutusta. 

Ennen hankintapäätöstä on tärkeää tutustua eurasierin ominaisuuksiin, tarpeisiin ja mahdollisiin haasteisiin. Rotu ei sovi kaikille, sillä se vaatii aikaa, sitoutumista sekä halua oppia koiran viestintää ja yksilöllisiä piirteitä. Eurasier ei viihdy pitkiä aikoja yksin ja tarvitsee läheistä suhdetta perheeseensä. 

Suosittelemme lämpimästi tutustumaan rotuun etukäteen esimerkiksi rotujärjestön tapahtumissa, kasvattajien luona sekä keskustelemalla kokeneiden omistajien kanssa. Näin saat realistisen kuvan rodusta ja voit arvioida, sopiiko eurasier elämäntilanteeseesi. 

Eurasier voi sopia hyvin lapsiperheeseen, kunhan koiran ja lasten välinen suhde rakennetaan huolellisesti ja vastuullisesti. Eurasier arvostaa ennakoitavaa ja turvallista ympäristöä, joten lapsiin tottumaton koira tulee totuttaa uuteen tilanteeseen valvotusti ja ajan kanssa. 

On suositeltavaa, että pentu tai nuori koira saa tottua lapsiin jo varhaisessa iässä. Positiiviset kokemukset lapsista auttavat koiraa suhtautumaan heihin luontevasti myös aikuisena. Samalla on tärkeää opettaa lapsille, miten koiraa kohdellaan kunnioittavasti ja rauhallisesti. 

Aikuisella on aina vastuu koiran ja lasten välisistä tilanteista. Koiraa ei tule jättää pienten lasten kanssa valvomatta, ja sen tulee saada tarvittaessa omaa rauhaa. Kun vuorovaikutus on ohjattua ja positiivista, eurasier on todennäköisesti tasapainoinen ja luotettava perheenjäsen myös lapsiperheessä. 

Eurasierin sosiaalistaminen on tärkeää aloittaa jo pennusta lähtien ja sitä tulisi jatkaa nuoruusvaiheen läpi. Eurasier tarvitsee aikaa ja tilaa tutustua uusiin asioihin omaan tahtiinsa, eikä sitä tule pakottaa tilanteisiin, jotka tuntuvat sille liian kuormittavilta. Hyvät kokemukset vahvistavat koiran itsevarmuutta ja auttavat sitä suhtautumaan uusiin tilanteisiin luottavaisesti. 

Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää erilaisten ihmisten, lasten, muiden koirien sekä arjen tilanteiden, kuten liikenteen ja uusien ympäristöjen, rauhalliseen harjoitteluun. 

Huolellisesti toteutettu sosiaalistaminen luo pohjan eurasierin tasapainoiselle, varmaluonteiselle ja miellyttävälle käytökselle arjessa. 

Turkin hoito

Eurasierin keskipitkä ja tuuhea turkki vaatii säännöllistä hoitoa, mutta ei ole aivan niin vaativa hoitaa kuin ensi näkemältä luulisi. Turkki tarvitsee harjata noin kerran viikossa ja paras turkinhoitoväline on metallikampa. Karvanlähdön aikaan (eli yleensä keväisin ja syksyisin) sitä tarvitsee kammata useammin, aina pohjavillaa myöten. Eurasier pestään tarvittaessa, ja tällöin se kuivataan mielellään hiustenkuivaajalla. 

Suomen Eurasier Kerhon verkkosivuille on koottu kattavasti tietoa rodusta kiinnostuneille, kuten yleistä rotutietoa, kasvattajien yhteystietoja, pennun ostajan ohjeita ym. Lisäksi kerholta voi halutessaan tilata 46-sivuisen pentuoppaan. Kerhon alla järjestetään rotutapaamisia ympäri Suomen, ja tapaamisiin ovat tervetulleita myös rotuun tutustujat. Rotutapaamisista ym. avoimista tapahtumista tiedotetaan julkisesti kerhon verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa. 

Tutustu lisää!

Lue Koiramme-lehdestä

Pääyhteistyökumppanimme

PrimaDog-logo
Agria Eläinvakuutus -logo
Showlink-logo
Paikka-logo