- FCI-ryhmä: 5 – Pystykorvat ja alkukantaiset koirat
- Rodun alkuperämaa: Kiina (vastuumaa Iso-Britannia)
- Käyttötarkoitus: Vahti- ja seurakoira
- Koko:
- 25–32 kg/ säkäkorkeus 48–56 cm
- 20–27 kg/ säkäkorkeus 46–51 cm
- Keskimääräinen elinikä: 9-12 vuotta
Historia ja käyttötarkoitus
Chow chow on yksi maailman vanhimmista koiraroduista, jonka juuret ulottuvat tuhansien vuosien taakse Kiinaan. Alkuperältään se on ollut monipuolinen hyötykoira, jota käytettiin niin metsästykseen, paimennukseen, raskaiden kuormien vetämiseen kuin temppelien ja kotien vartiointiin ja jopa ravintona.
Nykyisin rotu toimii ensisijaisesti seurakoirana, jolla usein on myös selkeä vartioimisvietti. Ensimmäiset chow chow’t saapuivat länteen jo 1700 luvun lopulla muiden sekalaisten kauppatavaroiden joukossa (mistä rodun nimi chow chow’kin juontaa juurensa), mutta rotu lähti yleistymään vasta 1800-luvun lopussa kuningatar Victorian hankittua itselleen chow chow’n. Englannista rotu levisi 1900-luvun alkupuolella USA:han ja Euroopassa ensin Belgiaan ja Hollantiin. Sen historiallinen tausta näkyy edelleen koiran arvokkaassa olemuksessa, luontaisessa vahtivietissä sekä kyvyssä itsenäiseen toimintaan ja ajatteluun.
Luonteenpiirteet
Chow chow kiinnittyy syvästi omaan perheeseensä ja osoittaa kiintymystään usein eleettömästi ja rauhallisesti. Rotu on tunnetusti hyvin siisti jo aivan pentuiästä asti ja usein jo luonnostaan vähähaukkuinen, mikä tekee siitä miellyttävän seuralaisen kotioloissa. Chow chow on kuitenkin erinomainen vartiokoira ja ilmoittaa kyllä isäntäväelleen vierailijat jne, mutta mikään turhanräksyttäjä chow chow ei ole.
Chow chow on usein luonnostaan etäinen ja välinpitämätön vieraita kohtaan. Se ei yleensä hakeudu vieraiden ihmisten rapsutettavaksi ja voi olla valikoiva muiden koirien seurassa, mutta toki poikkeuksiakin on. Rodun luonne on pehmentynyt huomattavasti vuosikymmenten varrella ja tämän päivän chow chow onkin kelpo kumppani monenlaisiin koteihin.
Rodulla on tallella alkukantainen vahtivietti, ja se saattaa puolustaa omaa aluettaan. Chow chow on myös itsenäinen ja itsepäinen, joten se vaatii omistajaltaan johdonmukaista, rauhallista ja pitkäjänteistä kasvatusta – perinteinen mekaaninen miellyttämishalu puuttuu tältä rodulta lähes täysin.
Terveystilanne
Rodun suurimmat terveyshaasteet ovat luusto- ja nivelsairaudet, kuten lonkka- ja kyynärniveldysplasia, ristisidevauriot sekä polvilumpion sijoiltaanmeno (patellaluksaatio). Rodussa esiintyy myös silmiin liittyviä sairauksia, erityisesti silmäluomen sisään- tai ulospäinkääntymistä (entropion ja ektropion), jotka voivat hoitamattomana ärsyttää silmän pintaa. Myös iho-ongelmat, allergiat ja kuumansietokyvyn heikkous paksun turkin vuoksi ovat rodulle tyypillisiä asioita, jotka omistajan on otettava huomioon.
Rotujärjestö seuraa aktiivisesti mm. edellä mainittuja sairauksia ja on julkaissut omalla verkkosivullaan terveyskyselylomakkeen, minkä avulla kartoitetaan varsinkin niitä chow chowin terveyteen liittyviä tietoja, joita ei olisi muuten saatavilla.
Viralliset terveystutkimukset
Monet kasvattajat tutkituttavat vapaaehtoisesti myös jalostuskoiriensa polvet ja selkärangan. Rotuyhdistys suosittaa omistajia tutkituttamaan virallisesti myös niitä yksilöitä, jotka eivät ole jalostuskäytössä. Näin rotujärjestö saa kattavamman kuvan rodun terveystilanteesta. Tämä tutkimuspohjan laajentaminen on entistä tärkeämpää, koska rodun PEVISA:an on vuonna 2026 lisätty ns. yksilön jalostusindeksiin (lonkka– ja kyynärnivel) perustuva jalostusyhdistelmävalinta. Rodun PEVISA sisältää tarkoin määritellyt edellytykset hyväksyttäville jalostusyksilöille ja -yhdistelmille.
PEVISA-ohjelma
Rotu kuuluu perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaan PEVISAan.
Pentujen vanhemmilla tulee astutushetkellä olla virallinen lonkka- ja kyynärlausunto sekä voimassa oleva silmätarkastuslausunto. Lonkkatuloksen D saanut koira voidaan parittaa vain tuloksen A tai B saaneen koiran kanssa tai vaihtoehtoisesti pentueen vanhempien lonkkanivelten jalostusindeksien keskiarvon tulee olla astutushetkellä vähintään 101. Kyynärtuloksen 2 saanut koira voidaan parittaa vain tuloksen 0 saaneen koiran kanssa tai vaihtoehtoisesti pentueen vanhempien kyynärnivelten jalostusindeksien keskiarvon tulee olla astutushetkellä vähintään 101.
Silmätarkastuslausunto ei saa astutushetkellä olla 24 kk vanhempi. Koiran jälkeläisiä ei rekisteröidä, jos sillä on todettu kortikaalinen katarakta tai posterior polaarinen katarakta.
Diagnoosin entropion/trichiasis ja/tai ektropion/makroblepharon saanut koira on se paritettava kyseisten sairauksien suhteen terveen koiran kanssa. Koiralle rekisteröidään korkeintaan 50 Suomessa syntynyttä jälkeläistä. Viimeinen, rajan ylittänyt pentue rekisteröidään kuitenkin kokonaisuudessaan.
Ulkomaisia koiria koskevat poikkeukset
Ei vaadita PEVISA-tutkimuksia (narttu 1, uros 2 pentuetta).
Rodun terveyden myönteiset kehityssuunnat
Suurin selkeästi havaittava muutos liittyy suomalaisen chow chow’n ulkomuotoon. Varsinkin 1990-luvulla suosittiin huomattavasti raskaampirakenteisia, lyhytkuonoisempia ja runsaampinahkaisia yksilöitä, joita myös pärjäsivät näyttelykehissä. Tämä osaltaan lisäsi jalostuksen ja terveyden haasteita. Rotujärjestö on yhdessä Kennelliiton kanssa tehnyt työtä tilanteen parantamiseksi ja tämän päivän suomalainen chow chow on vaivattomasti liikkuva ja hengittävä koira, jolla on avoimemmat silmät ja huomattavasti vähemmän liioitelluiksi luokitteluja piirteitä.
Rotujärjestö on vuoden 2025 lopulla julkaissut verkkosivullaan terveyskyselyn (linkin takana), mikä keskittyy kartoittamaan juuri niitä tälle rodulle tyypillisiä terveyshaasteita, joista ei saada tietoa esim. KoiraNetin välityksellä. Rotujärjestö muistuttaa kyselyn olemassaolosta säännöllisin väliajoin mm. yhdistyksen sosiaalisen median kanavilla.
Jalostusindeksinvaihtoehdon (lonkka- ja kyynärnivel) lisäämisen rodun PEVISA:an odotetaan laajentavan nykyistä jalostuspohjaa ja tuovan positiivista kehitystä pidemmällä aikavälillä, koska indeksiin pohjautuvat jalostusvalinnat ottavat laajemmin huomioon käytettävien yksilöiden perimän.
Liikunta ja koulutettavuus
Chow chow on maltillisen energiatason koira, joka ei vaadi tunneittain rankkaa urheilua tai jatkuvia virikkeitä. Se nauttii rauhallisista, säännöllisistä kävelyistä ympäristöä havainnoiden, mutta paksun turkkinsa vuoksi se ei sovellu raskaaseen juoksuun tai kuumalla säällä lenkkeilyyn. Rotu on itsenäinen oppija, jonka koulutettavuus vaatii omistajalta herkkää silmää – se ei toimi pelkästä miellyttämisen halusta, vaan yhteistyön on perustuttava keskinäiseen luottamukseen ja motivointiin. Chow chow sopii parhaiten rauhalliselle tai normaalisti liikkuvalle omistajalle, joka arvostaa itsenäistä arjen kumppania.
Muut ominaisuudet
Chow chow voi sopia ensimmäiseksi koiraksi, mikäli omistaja on luonteeltaan rauhallinen, määrätietoinen ja ymmärtää alkukantaisen rodun itsenäisen mielenlaadun. Se voi sopeutua hyvin lapsiperheeseen, kunhan koiralle taataan oma rauha eikä sitä pakoteta liian rajuun käsittelyyn. Pentuaikana sosiaalistaminen on kriittisen tärkeää: chow chow -pentua on tutustutettava aktiivisesti ja positiivisesti erilaisiin ihmisiin, ääniin ja vieraisiin koiriin, jotta sen luontainen varautuneisuus ei kehity aikuisiällä epävarmuudeksi tai liialliseksi suojeluhaluksi.
Turkin hoito
Rodusta löytyy kaksi karvanlaatuversiota: pitkäkarvainen (rough) ja lyhytkarvainen (smooth). Erityisesti pitkäkarvainen chow chow vaatii säännöllistä ja perusteellista turkinhoitoa. Tuuhea kaksinkertainen turkki on harjattava huolellisesti ihoa myöten vähintään kerran tai kahdesti viikossa takkujen välttämiseksi, ja karvanlähdön aikaan harjausta tarvitaan päivittäin. Turkki kerää helposti roskia ja kuraa, joten säännöllinen pesu ja ennen kaikkea turkin perusteellinen kuivaus tehokkaalla koirankuivaajalla on tärkeää ihon terveyden ylläpitämiseksi. Hoitamattomana ja kosteaksi jätetty turkki voi pahimmillaan aiheuttaa koiralle tuskallisen ”hot spot” -kierteen.
Rotuyhdistys tukena
Yhdistys ja sen alaiset toimikunnat jakavat puolueetonta tietoa rodun ominaisuuksista, hoidosta ja terveydestä verkkosivuillaan sekä jäsenlehdessään ja tarvittaessa sosiaalisen median kanavalla.
Yhdistyksellä on jalostustoimikunta, jonka tehtäviin kuuluu mm. julkaista rotuun liittyviä artikkeleita sekä terveyteen liittyviä tilastoja. Yhdistyksellä on myös laadukkaat ja kattavat verkkosivut, mistä löytyy runsaasti tietoa itse rodusta, jalostuksesta, koiran hankinnasta, hoidosta, terveydestä jne.
Yhdistys suosittaa myös lukemaan rodusta kertovaa materiaalia niin kirjoista, lehdistä kuin verkostakin ennen pennunhankintaprojektin aloittamista, ja jos mahdollista tutustumaan rotuun esim. osallistumalla yhdistysten jäsenten vapaaehtoisvoimin järjestämiin erilaisiin tapaamisiin ja aktiviteetteihin ympäri Suomea. Näihin ryhmiin löydät yhteystiedot täältä.
