- FCI-ryhmä: 8 – Noutaja
- Rodun alkuperämaa: Yhdysvallat
- Käyttötarkoitus: Karja-, vahti- ja seurakoira
- Koko:
- Urokset: 29,5–36,5 kg, säkäkorkeus 58–66 cm
- Nartut: 25–32 kg, säkäkorkeus 53–61 cm
- Keskimääräinen elinikä: 12 vuotta
Historia ja käyttötarkoitus
Chesapeakelahdennoutaja eli ”Chessie”, on nimensä mukaisesti kotoisin USA:n itärannikolla sijaitsevalta Chesapeakelahdelta, Marylandin osavaltiosta. Tiedetään, että lahdella on harrastettu metsästystä koiria apuna käyttäen jo 1700-luvulta lähtien.
Chesapeakelahdennoutaja eli chessie on Yhdysvalloissa 1800-luvulla kehitetty noutajarotu. Rodun jalostuksen pohjana olivat kaksi St. John’s water dog -rotuista koiraa, uros ja narttu, jotka olivat eri sukulinjoista. Koirat tunnettiin erityisesti erinomaisista noutamis- ja metsästysominaisuuksistaan.
Näitä kahta koiraa ei tiettävästi koskaan risteytetty keskenään vaan niihin sekoitettiin paikallisia, hyvinä metsästyskoirina tunnettuja noutavia lintukoiria sekä settereitä, pointtereita ja myöhemmin myös Irlannin vesispanieleita ja American Coonhoundia.
Pyrittiin kehittämään rotu, jolla olisi kaikki tarvittavat piirteet Chesapeakelahdella vallitseviin koviin olosuhteisiin. Metsästyskausi siellä kesti lokakuun lopusta tammikuun loppuun, joten koiralla tuli olla turkki, joka suojasi sitä hyvin kylmältä vedeltä. Chesapeakelahdennoutajalla on paksu alusvilla ja karkea, laineikas ja rasvainen päällyskarva.
Rakenteeltaan sen piti olla voimakas mutta ei raskas, jotta se pystyisi uidessaan rikkomaan jäätä, uimaan väsymättä pitkiä aikoja ja liikkumaan kevyesti hetteiköisessä, hankalassa maastossa sekä tuomaan painavat kanadanhanhet ja mahdolliset haavoittuneet linnut omistajalleen.
Luonteeltaan sen tuli olla älykäs, periksiantamaton ja itsenäinen. Chessien luonteenpiirteisiin kuuluu myös ehdoton uskollisuus omistajaansa ja hänen perhettään kohtaan. Sen tehtävänä on aina ollut omistajansa, tämän perheenjäsenten ja kodin sekä tilusten ja kaiken niihin kuuluvan vartioiminen ja tarvittaessa puolustaminen.
Nykyisin chesapeakelahdennoutaja soveltuu monipuolisesti lähes kaikkiin koiraharrastuksiin. Metsästys- ja noutokokeiden lisäksi sen kanssa harrastetaan muun muassa näyttelyitä, vesipelastusta, verijälkeä, agilityä, rally-tokoa, koiratanssia, doboa, pelastuskoiratoimintaa ja nose workkiä.
Rotu ei ole jakautunut käyttö- ja näyttölinjoihin.
Luonteenpiirteet
Chesapeakelahdennoutaja on älykäs, rohkea ja vahvatahtoinen koira, joka kiintyy syvästi omaan ihmiseensä ja perheeseensä. Se on itsenäinen mutta herkkä, eikä siedä epäjohdonmukaista koulutusta tai turhaa toistoa.
Oikein sosiaalistettuna aikuinen chessie on arjessa rauhallinen ja valpas. Se suhtautuu vieraisiin yleensä välinpitämättömästi, mutta on läheisiään kohtaan lämmin ja seurallinen. Rodulle on ominaista muita noutajarotuja voimakkaampi vartiointivietti.
Vaikka chessie on olemukseltaan rauhallinen ja rento, se on jatkuvasti tietoinen ympäristöstään ja tarkkailee aktiivisesti ympärillään tapahtuvia asioita.
Pääsääntöisesti chessiet kantavat itsensä ylväästi, ja niillä on hyvä hermorakenne sekä riittävä toimintakyky.
Terveystilanne
Chesapeakelahdennoutajan rakenne on tarkoituksenmukainen eikä rodulla ole liioiteltuja rakennepiirteitä. Pääsääntöisesti chessiet ovat terveitä, keskikokoisia käyttökoiria. Rodun rakenne ja karvapeite eivät itsessään altista merkittäville terveysongelmille, mutta rodussa esiintyy joitakin perinnöllisiä sairauksia. Rodussa esiintyy vähäisessä määrin lonkka- ja kyynärniveldysplasiaa, erilaisia selkäsairauksia, IMHA:ta, prcd-PRA:ta, ylimääräisiä silmäripsiä (distichiasis), allergioita ja korvatulehduksia sekä yksittäisillä koirilla atopiaa. Rodussa tunnetaan myös degeneratiivinen myelopatia (DM), kondrodystrofia (CDDY) ja rasituksensietokyvyn alentumisesta johtuva lyyhistyminen (EIC) ja ED/SFS-oireyhtymä. Lisäksi rodussa esiintyy pitkäkarvageeniä sekä vähäistä alttiutta hot spoteille ja vesihännälle.
Viralliset terveystutkimukset
Suositeltavia tutkimuksia PEVISAn lisäksi ovat viralliset selkäkuvaukset (VA, LTV ja spondyloosi) sekä geenitestit:
- DM
- prcd-PRA
- EIC
- Long Hair
- CDDY
- ED/SFS
Lisäksi jalostuskoiralla olisi hyvä olla tulos jostakin harrastuslajista, mikä osoittaa koulutettavuutta, kuormituksen kestävyyttä ja yhteiskuntakelpoisuutta. Luonteen arvioimiseksi suositellaan Kennelliiton virallista MH-luonnekuvausta, luonnetestiä tai vähintään SmartDOG-testiä.
PEVISA-ohjelma
Rotu kuuluu perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaan PEVISAan.
Pentueen vanhemmilla tulee astutushetkellä olla virallinen lonkkakuvaus- ja kyynärkuvauslausunto sekä voimassa oleva silmätarkastuslausunto. Rekisteröinnin raja-arvona on lonkkaniveldysplasian aste C ja kyynärniveldysplasian aste 1.
Lonkkakuvaustuloksen C saanut koira voidaan parittaa vain tuloksen A tai B saaneen koiran kanssa.
Kyynärkuvaustuloksen 1 saanut koira voidaan parittaa vain tuloksen 0 saaneen koiran kanssa. Silmätarkastuslausunto ei saa astutushetkellä olla 24 kk vanhempi.
Koiran jälkeläisiä ei rekisteröidä, jos sillä on todettu perinnöllinen katarakta (kaihi) tai PRA. Diagnoosi ”muu vähämerkityksellinen kaihi” ei kuitenkaan sulje koiraa pois jalostuksesta.
Koiran tulee astutushetkellä olla vähintään 24 kk ikäinen.
Rodun terveyden myönteiset kehityssuunnat
Rodun populaatio Suomessa on noin kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana ilman, että laatu olisi kärsinyt.
Tutkittujen koirien määrä on suurempi kuin koskaan aiemmin, ja rotu näkyy aktiivisesti erilaisissa harrastuksissa ja kilpailuissa. Yhä useammat jalostuskoirien omistajat tekevät PEVISA-vaatimusten lisäksi myös selkäkuvaukset, geenitestit ja virallisen luonteenkartoituksen.
Jalostuksella on pyritty kehittämään rodun luonnetta avoimempaan suuntaan, minkä myötä rodun yksilöistä on tullut aiempaa avoimempia.
Liikunta ja koulutettavuus
Alun perin metsästyskoiraksi jalostettuna rotuna chessie sopii aktiiviselle harrastajalle, joka tarjoaa sille riittävästi liikuntaa ja mielekästä tekemistä. Positiivisella otteella ja johdonmukaisella ohjauksella chessie palkitsee omistajansa uskollisuudella, yhteistyöhalulla ja suurella työmotivaatiolla.
Rodulla on erinomaiset luontaiset metsästys- ja noutotaipumukset, mutta toimivan metsästyskoiran kouluttaminen vaatii pitkäjänteistä sitoutumista. Tavoitteeseen päästään säännöllisillä, lyhyillä päivittäisillä harjoitusjaksoilla ja määrätietoisella työskentelyllä noin 2–3 vuoden ajan. Vaikka koiralla on vahvat synnynnäiset taipumukset, ihmiselle hyvin toimiva metsästyskoira syntyy vain huolellisen koulutuksen tuloksena.
Rodun koulutuksessa korostuvat johdonmukaisuus, kärsivällisyys ja koiran oman ajattelun hyödyntäminen. Chessiet eivät yleensä motivoidu merkityksettömistä toistoista, vaan oppivat parhaiten harjoituksissa, joissa ne saavat itse oivaltaa ratkaisun.
Sosiaalistaminen on tärkeää kaikille koirille, mutta chesapeakelahdennoutajille se on erityisen merkityksellistä.
Muut ominaisuudet
Chesapeakelahdennoutaja arvostaa omaa tilaansa etenkin ensikohtaamisissa. Rotua kohdatessa on hyvä käyttäytyä rauhallisesti ja antaa koiran tulla oma-aloitteisesti tutustumaan.
Chesapeakelahdennoutajalla on muihin noutajarotuihin verrattuna voimakkain puolustus- ja vartiointivietti. Se tarkkailee ympäristöään ja reagoi herkästi vieraisiin ihmisiin tai poikkeaviin tilanteisiin omalla reviirillään. Puolustusvietti voi ilmetä esimerkiksi siten, että koira kokee auton tai kotipihan osaksi omaa reviiriään ja ilmoittaa lähestyvistä ihmisistä haukkumalla. Rodulle on myös tyypillistä pyrkiä pysäyttämään vieraan eteneminen reviirillään esimerkiksi asettumalla haukkuen tämän eteen. Hyvin koulutettu ja hallinnassa oleva chessie kuitenkin rauhoittuu omistajan käskystä ja hyväksyy tilanteen, kun omistaja osoittaa vieraan olevan tervetullut.
Chessie tulee yleensä hyvin toimeen oman perheen lasten kanssa. Chessien kuvataan suhtautuvan lapsiin pääosin myönteisesti. Koiria kuvataan lasten seurassa kiinnostuneiksi, omaehtoisesti läheisyyteen hakeutuviksi, pitkäpinnaisiksi, rauhallisiksi, leikkisiksi ja joissakin tilanteissa myös suojeleviksi. Chessien voimakkaan vartiointitaipumuksen vuoksi on suositeltavaa, että aikuinen on aina paikalla, kun perheen luona vierailee lapsia.
Chessie voi olla haukkuherkkä, mutta tähän voidaan vaikuttaa koulutuksella. Joillekkin rodun yksilöille on myös tyypillistä äännellä herkästi erilaisissa tilanteissa ja tunnetiloissa.
Chesapeakelahdennoutajalla on usein poikkeuksellisen voimakas kiinnostus vettä kohtaan. Tämän vuoksi pennun veteen totuttaminen kannattaa tehdä rauhallisesti ja hallitusti. Tavoitteena on säilyttää koiran hyvä työskentelyinto samalla, kun sen viretila pysyy hallittuna.
Usein kuulee kysyttävän, voiko chessie asua kaupungissa? Ehdottomasti voi, kunhan sen arki on riittävän aktiivista. Chessie tarvitsee päivittäin kunnollisen lenkin ja sillä olisi hyvä olla ympäri vuoden yksi tai useampi viikoittainen säännöllinen harrastus.
Turkin hoito
Yksi rodun tärkeimmistä ominaisuuksista on kaksikerroksinen, vettä hylkivä turkki. Karvapeite muodostuu tiheästä ja pehmeästä alusvillasta sekä karkeammasta, hieman laineikkaasta päällyskarvasta.
Turkki on luonnostaan rasvainen ja vettä hylkivä, eikä vaadi erityistä hoitoa. Karvanlähtöaikana koiraa voidaan harjata tai sukia. Pesua kannattaa välttää, sillä se poistaa turkin luonnollisen rasvakerroksen.
Rotuyhdistys tukena
Chesapeakekerho on aktiivinen rotuyhdistys, joka tarjoaa tietoa ja tukea rodusta kiinnostuneille ensimmäisistä kysymyksistä aina chessien koko elämänkaaren ajan.
Suomessa syntyy keskimäärin yksi pentue vuodessa, joten kotimaisen pennun saaminen ei ole aina mahdollista. Rotuyhdistys neuvoo ja tukee myös ulkomailta tuotavien koirien hankinnassa.
Kerholla on myös pentuvälitys, johon voi ottaa yhteyttä joko puhelimitse tai täyttämällä pennusta kiinnostuneille tarkoitetun yhteydenottolomakkeen.
Lisäksi yhdistyksen sivuilla on kartta, jonka avulla voi löytää lähimmän chesapeakelahdennoutajan omistajan ja sopia tapaamisesta/rotuun tutustumisesta rotuyhdistyksen välityksellä.
Kerho järjestää myös tapahtumia, joissa pääsee tutustumaan moneen rodun yksilöön kerralla.
Tutustu lisää!
- Chesapeakekerho – Chesapeakeklubben ry
- Harkitsetko Chesapeakelahdennoutajaa? – Katso kasvattajat tästä ja pentueet täältä.
